Kylmä sota

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Kylmä sota by Mind Map: Kylmä sota

1. Natsimiehityksen jälkeen kommunistit lupasivat oikeudenmukaisuutta ja taloudellista hyvin vointia

2. Kuvaa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteita vuonna 1947

2.1. varsinaisesta sodasta ei ollut kyse

2.2. maailmansodan aikana ja sen jälkeen sarja yksittäisiä puheita ja tekoja

2.3. kylmä sota-käsite käytettiin niiden maitten suhteita kuvaamiseen

3. Miten Itä-Euroopan kansandemokratiat syntyivät?

3.1. Kommunisteilla oli Itä-Euroopan maissa aitoa kannatusta.

3.2. Halusivat turvautua nyt Neuvostoliittoon taatakseen maansa itsenäisyyden

4. Marshall-apu - kamppailu vaikutusvallasta?

4.1. Marshall-avusta lahjoitettiin elintarvikkeina, raaka-aineina ja erilaisina koneina ja laitteina.

4.2. Apua vastaanottaneet maat käyttivät sitä ensin elintarvikehuollon turvaamiseen ja perusteollisuuden uudenaikaistamiseen

5. Mitä erilaisia tulkintoja on esitetty kylmän sodan syistä?

5.1. Neuvostoliitto ja länsivallat kehittivät omia miehitysvyöhykkeitään tekemättä. yhteistyötä

6. 5. Miten kylmää sotaa ”sodittiin”?

6.1. vastustettiin kommunismin leviämistä maailmalla ja käytettiin aseita ja rahaa

7. Miksi Neuvostoliitto saartoi Berliinin vuonna 1948?

8. Mitkä olivat Korean sodan vaiheet 1950–53?

8.1. 1. Kim sung halusi hyökätä etelään saadakseen koko Korea haltuunsa

8.2. 2.Stalin antoi hankkeelle suostumuksen

8.3. 3.Kim sai NL:ltä aseita ja asiantuntijoita, mutta ei joukkoja

8.4. 4.Pojois-Korea hyökkäsi etelään ja vastarinta romahti

8.5. 5.YK puuttuivat tilanteeseen, sillä he pelkäsivät kommunistin leviämistä

8.6. 6.Kiina puuttui sotaan, koska sota eteni Kiinan rajalle asti

8.7. 7.rintamalinja vakiintui vuonna 1953

9. Berliinin muuri v. 1961- helpotus kylmän sodan kummallekin osapuolelle?

9.1. Rajat sulkeutuivat ja muuttovirta länteen tyrehtyi.

9.2. Se oli helpotus, että muuri laukaisi suurvaltojen jännityksen eikä länsivaltojen tarvinnut luopua Länsi-Berliinistä

9.3. stalinin pelko toteutui

9.3.1. länsivallat toteuttivat vyöhykkeillään valuuttauudistuksen

9.4. Se oli myös helpotus Neuvostoliitolle, sillä he halusivat sopia Berliinin kanssa rauhaa.

10. Kuuban kriisi, ydinsodan uhka ja varhaista aseistariisuntaa.

10.1. Yhdysvallat asetti Kuuban kauppasaartoon ja Kuuballe elintärkeä sokerikauppa Yhdysvaltoihin loppui, jolloin maa kääntyi Neuvostoliiton puoleen

10.2. Neuvostoliitto osti sokerisadon + sai itselleen liittolaisen Yhdysvaltojen naapurista

10.3. Yhdysvallat koulutti Kuubasta lähteneitä pakolaisia -> syöstä Castrovallasta

10.4. Castro julisti 2 viikon kuluttua Kuuban sosialistiseksi valtioiksi ja lopetti vapaiden vaalien järjestämisen

10.5. Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ryhtyi salaa viemään asetarvikkeita + sotilaita kuubaan

10.6. Yhdysvaltojen vakoilu koneet paljastivat Neuvostoliiton

11. Itä-Eurooppa vapautuminen käynnistyy.

11.1. Kansandemokratioiden kommunistijohtajien asema oli turvattu niin kauan kuin he olivat Moskovan suojeluksessa.

11.2. Neuvostoliiton itsenäisyysvaatimukset voimistuivat 1980-luvun lopulla

11.3. Puolassa kommunistien valta loppui kesällä 1988

11.4. Gorbatsovin nousu Neuvostoliiton johtoon

11.5. Gorbatsovin uudistuspolitiikka

11.6. unkarissa kommunistien hallitus oli aloittanut uudistuspolitiikan keväällä 1988

11.7. lokakuussa 1989 kommunistipuolue lakkautettiin ja Unkarista muuttui demokratiaksi

12. Itä-Euroopan sisäiset kriisit.

12.1. Neuvostoliitto ja Yhdysvalta asettivat tavoitteen välttää ydinsotaa (lienytyksen aika), mutta Liennytys ei pystynyt poistamaan kylmän sodan osapuolten välistä epäluuloa. 1980-luvun alussa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suhteet olivat todella huonnot

13. Neuvostoliiton romahduksen syyt ja vaiheet

13.1. talouden suunnittelu oli jähmeää, mikä esti näkemästä tietotekniikka

13.2. suuret kulut armeijastaan, se joutui asemansa turvaamiseksi ylläpitämään kotimaassa ja Itä-Euroopassa

13.3. armeijaan käytetyt rahat olivat pois elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden tuotannosta ja niistä alkoi olla jatkuva puute

13.4. Neuvostoliitto ja koko sosialistinen leiri ajautuivat ideologiseen kriisiin

13.5. Neuvostoliiton pysähtyneisyyden aika loppui vuonna 1985

13.6. Gorbatsov nousi maan johtoon

13.7. poliittinen uudistus

13.8. Gorbasov käynnisti talouden uudituskampanjan ja hänen avoimuuspolitiikkansa