Mitkä ovat hajautetun asiantuntijan tunnusmerkit?

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Mitkä ovat hajautetun asiantuntijan tunnusmerkit? by Mind Map: Mitkä ovat hajautetun asiantuntijan tunnusmerkit?

1. kolloboratiivinen oppiminen

1.1. tiedon sosiaalinen rakentuminen

1.2. tutkivaa oppiminen, puhe, päättely, argumentointi

1.3. tietotekniikka

1.3.1. tarjoaa eri osapuolille mahdollisuuksia työskentelyprosessin vaiheittaiseen seuraamiseen.

1.3.2. Tiedollisen ymmärryksen rakentuminen abstraktienkin suorituksen vaiheiden kautta voidaan tehdä konkreettiseksi ja läpinäkyväksi.

1.3.3. tietotekniikka voi edesauttaa yhteistä ongelmanratkaisua tekemällä ajattelua näkyväksi ja julkiseksi sekä tukemalla prosessinaikaisen keskustelukulttuurin luomista.

1.3.4. Näytöllä esiintyvät erilaiset tiedon esitysmuodot voivat toimia keskusteluja jäsentävinä viittausobjekteina.

1.3.5. viittausobjektit ja yhteisestä kokemuspiiristä peräisin olevat arkipäiväiset kuvaukset (metaforat) mahdollistavat yhteisen ymmärryksen syntymisen ja sitä kautta vaikeidenkin ilmiöiden ymmärtämisen

1.4. tietoverkkoteknologia

1.4.1. Yhteisöllisen tiedon kasvattamista ja jaettua ongelmanratkaisua tukemaan tarkoitetut välineet voivat mahdollistaa oman kokemuksen ja ajattelutoiminnan reflektoinnin ja syvällisen ymmärryksen.

1.4.2. monissa oppimisympäristöissä käyttäjiä pyritään kannustamaan erityisesti tutkivaan ja argumentoivaan puheeseen, kysymyksenasetteluun ja reflektiiviseen kommunikointiin

1.4.3. Verkostopohjaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan työskentelyn on perusteltu edistävän aitoa yhteisöllisyyden tunnetta myös siitä syystä, että yhteinen työskentely on usein optimaalinen ja toivottava työskentelymuoto näissä ympäristöissä

1.4.4. Yksilöiden välisen yhteisöllisyyden tunteen on puolestaan todettu kasvavan sen myötä, mitä enemmän he tietoisesti reflektoivat jaettua ymmärrystään.

1.4.5. Vastavuoroisen ymmärryksen saavuttaminen edellyttää jatkuvia merkitysneuvotteluja eivätkä kaikki oppilaat kykene osallistumaan syvälliseen teoreettiseen keskusteluun ja systemaattiseen tiedon rakenteluun.

1.4.5.1. Tämä puolestaan asettaa suuria haasteita kollaboratiivisen oppimisen monitoroinnille ja ohjaamiselle.

2. määritelmä

2.1. fyysisesti hajautettu kognitio

2.2. sosiaalisesti hajautettu kognitio

2.2.1. oppimisyhteistön jäsenet

2.2.1.1. asiantuntijuus

2.2.1.2. tiedot

2.2.1.3. taidot

2.2.2. ongelman ratkaiseminen

3. yhteisöllinen oppiminen

3.1. yhteinen oppimistavoite

3.1.1. aktiivisuus

3.1.2. uuden tiedon luominen

3.1.3. erilaisten näkökulmien yhdistäminen

3.1.4. tavoitteisiin sitoutuminen

3.1.5. toiminnan arvioiminen

3.2. sosiokulttuurinen oppiminen

3.2.1. tiedonrakentaminen sosiaalista

3.2.2. tilannesidonnaisuus

3.2.3. historia

3.2.4. välineet

3.2.5. kulttuurinen ympäristö

3.3. sosio-kognitiivinen oppiminen

3.3.1. vuorovaikutus

3.3.1.1. yksilöiden tiedonkäsittely

3.3.1.2. yhteisen tiedonrakennus

3.3.1.3. sosiokognitiivinen konflikti

3.3.1.3.1. erilaiset näkökulmat

3.3.1.3.2. erilaiset näkemykset

3.3.1.3.3. tiedot

3.3.1.3.4. ideat

3.3.1.3.5. arvot

3.3.1.4. ongelma ratkaistaan yhdessä

4. tiedonrakentaminen ja tiedonrakentamisen yksilötavoitteet (Satu)

4.1. radikaali konstruktivismi

4.1.1. subjektiiviset tulkinnat

4.1.2. tiedon prosessointitavat

4.1.3. aiemmat tietorakenteet

4.1.4. tiedon muokkaamistavat

4.2. yksilötavoitteet

4.2.1. tiedon konfliktitilanne

4.2.1.1. ajattelun aktiivisuus

4.2.1.2. itseohjautuvuus

4.2.1.3. saatavissa oleva tuki

4.2.2. fyysinen tila

4.2.3. uuden tiedon rakentaminen

4.2.3.1. uudet ongelmat

4.2.3.2. uudet ajatukset

4.2.4. psyykkinen tila

4.2.4.1. vapaa aika

4.2.4.2. pohtiminen

4.2.4.3. reflektio

4.2.5. ymmärtäminen

4.2.5.1. tietoisuuden tasot

4.2.5.1.1. hiljainen tieto

4.2.5.1.2. tiedon rajavyöhyke

4.2.5.1.3. tiedetty osaaminen

4.2.5.1.4. ei tietoa ettei osata

4.2.5.2. eksperttitieto

4.2.5.2.1. teoria

4.2.5.2.2. käytäntö

4.2.5.2.3. itsereflektio

4.2.5.2.4. metakognitiot

4.3. tiedon konstruointi

4.3.1. teoria

4.3.2. käytäntö

4.3.3. itsereflektio

4.3.4. itseohjautuvuus

4.3.5. "harharetket"

4.3.6. tuen tarve

4.3.7. reflektiivinen diskurssi

4.3.7.1. uudet oivallukset

4.3.7.2. tiedon pätevyyden arviointi

4.3.7.3. keskusteleva ongelmanratkaisu

5. konstruktivismi ja epistemologia (Satu)

5.1. mitä tieto on

5.1.1. sosiaalinen ulottuvuus

5.1.2. kulttuurinen ulottuvuus

5.1.3. konstruktio autoritääriselle tiedolle

5.2. tiedonhankinnan tapa

5.3. tiedonrakentamisen tapa

5.4. konstruktivistinen ihmis- ja oppimiskäsitys

5.5. konstruktivistinen oppiminen

5.5.1. yksilön omatoimisuus

5.5.2. yhteistoiminnallisuus

5.5.3. osallistuminen

6. Vuorovaikutus

6.1. Avoin mielipiteiden jakaminen

6.2. Yhteiset tiedot ja tavoitteet

6.3. Monimuotoiset kohtauspaikat

6.4. Sosiaalista vuorovaikutusta tukevat ympäristöt

6.5. Käytäntöyhteisöt

7. Yhteistoiminnallinen oppiminen

7.1. Toisten kuunteleminen ja auttaminen

7.2. Eri näkökulmien huomiointi ja niistä keskustelu

7.3. Luottamuksellisuus

7.4. Turvallisuus

7.5. Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus

7.6. Positiivinen riippuvuus

7.7. Sosiaaliset ryhmätaidot

7.8. Ajankäyttö

7.9. Vahva sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin

7.10. Mielekäs yhdessä työskentely

8. Oppimisen ja osaamisen leviäminen

8.1. Oppimisen ja ymmärtämisen kulttuuri

8.2. Johdon asenne

8.3. Peruspositiivinen asenne

8.4. Ei tiedon panttaamista

8.5. Konsultatiivinen työskentelytapa

8.5.1. Ryhmän vahvuudet

8.5.2. Kehittämiskohteet

8.5.3. Ongelmien tarkastelu eri näkökulmista

8.6. Osaamisen arviointi

8.7. Systeemit tiedon levittämiseen

8.8. Kaikki on kaikille avoimia

9. Verkostoituminen

9.1. Ei hierarkiaaa

9.2. Poikkitieteelliset tiimit

9.3. Heterogeeniset tiimit

9.4. Asiantuntijoiden arvostus

9.5. Itsenäinen ja vapaa tutkimuskulttuuri

9.6. Hyvä keskinäinen tuntemus

9.7. Työnkierto

9.8. Sitoutunut johto

9.9. Otollinen ilmapiirii

9.10. Ajankäyttö