Freudilainen ihmiskäsitys

1. Mistä saanut alkunsa

1.1. Ihmiskäsityksen kehitti itävaltalainen lääkäri, psykoanalyytikko Sigmund Freud (1856-1939)

1.1.1. Freud kehitti psykoanalyysin

1.2. Ihmistä ohjaavat

1.2.1. Id

1.2.1.1. Mielihyvä

1.2.2. Ego

1.2.2.1. Yhteydessä ulkomaailmaan

1.2.2.2. Toimii eräänlaisena välittäjänä

1.2.3. Superego

1.2.3.1. Yliminä edustaa vanhempien, kasvattajien ja koko yhteiskunnan vaatimuksia

1.2.3.2. Tukahduttaa mielihyvää tavoittelevaa aktiivisuutta

1.2.3.3. Persoonallisuuden myöhästynein osa

2. Lähteet

2.1. Hirsjärvi: Johdatus kasvatusfilosofiaan

2.2. Dunderfelt: Elämänkaaripsykologia

3. Kritiikki

3.1. Yliarvioinut varhaislapsuuden vaikutuksen ihmisen persoonallisuuden muovautumisessa

3.2. Korostaa liiallisesti vanhempien merkitystä (lapsi on vanhempien tuotos)

4. Piirteet

4.1. Epäsosiaalinen

4.2. Aggressiivinen

4.3. Karkea

4.4. Psyyke jakautuu kahteen osaan

4.4.1. Tietoinen

4.4.2. Tiedostamaton

4.5. Vietit ohjailevat psyykkisiä toimintoja

4.6. Pessimistisyys

4.7. Ihmikäsitys jakautuu kahteen osaan

4.7.1. Energiasysteemi (kaikki käyttäytymismuodot ymmärrettävissä viettien laukaisemiseksi)

4.7.2. Seksuaalisten ja aggressiivisten viettien ohjaama

4.8. Lapsuuden kokemukset vaikuttavat myöhempään elämään

4.9. Jo alkanutta kehitystä voidaan muuttaa tiedostamalla tekijät, jotka vaikuttavat toimintaan

4.10. Ihmisen kehitys päättyy nuoruuden vaiheisiin

5. Arvot

5.1. Vanhempien ja sisarusten vastuullisen tehtävän korostaminen lapsen kasvattamisessa aikuiseksi

5.2. Omien torjuttujen ristiriitojen ja aggressiivisuuden yllykkeiden tiedostaminen

5.3. Vanhempien tulee huolehtia lapsen tarpeiden tyydyttämisestä

5.4. Valistunut itsetuntemus

5.5. Lasten ja vanhempien välillä ei saisi olla luottamuspulaa

5.6. Toisten kuunteleminen

5.7. Ihmisten kokemusten arvostaminen

5.8. Hallittu itsekkyys

5.9. Kaikella toiminnalla on syynsä

5.10. Jo alkanutta kehitystä voi muutta

6. Kasvatus- ja opetustyössä

6.1. Pyritään lapsen tarpeiden tyydyttämiseen

6.2. Liian tiukan moraalisen minän kehitystä pitäisi välttää. Muuten tuloksen ahdistuneisuutta ja neuroottinen yksilö

6.3. Aggressioiden purkaminen (eivät saisi patoutua tiedostamattomaan minään)

6.4. Analyyttinen ote kasvattamiseen: ei syytetä epäonnistumisesta vaan arvioidaan

6.5. Rakennetaan opettajan ja lapsen välille luottamus

6.6. Pyritään opettamaan siten, että opetuksesta saadaan positiivisia mielihyvän kokemuksia