Lähi- idän uskonoiden ulottuvuudet

Aaton mielekartta

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Lähi- idän uskonoiden ulottuvuudet by Mind Map: Lähi- idän uskonoiden ulottuvuudet

1. oppi ja uskomukset

1.1. islam

1.1.1. Muslimit uskovat, että Jumala paljasti sanansa ihmiskunnalle Muhammedin ja aikaisempien islamin profeettojen kautta

1.1.1.1. Muhammed ymmärretään "profeettojen sinetiksi", jonka jumalallinen ilmoitus annettiin ihmiskunnalle sen lopullisessa muodossaan Koraanissa.

1.1.1.1.1. Islam näkee juutalaisuuden ja kristinuskon ”kirjan uskontoina”, jotka on johdettu profeettojen opetuksista. Kristittyjen ja juutalaisten katsotaan kuitenkin vääristäneen profeettojen alkuperäisen viestin (islam) ja näin korruptoineen oikein ymmärretyn monoteistisen sanoman.

1.2. juutalaisuus

1.2.1. oppi messiaasta, joka tulee aikojen lopulla päättämään Israelin kansan diasporan ja tuomaan ikuisen maailmanrauhan sekä oikeuden

1.3. kristinusko

1.3.1. Kristinuskon kolminaisuusopin mukaan on yksi Jumala, jonka kolme persoonaa ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki.

2. etiikka ja elämäntavat

2.1. juutalaisuus

2.1.1. Monoteismi, Jumalan luomistyö, liitto, profetia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat käsitteitä, jotka pitkälti tiivistävät juutalaisen lähestymistavan etiikkaan ja moraaliin.

2.1.1.1. Raamatun luomiskertomuksen kuvasto ja symbolit ovat vaikuttaneet siihen, että juutalaiset käsittävät luomakunnan olennaisesti hyväksi

2.1.2. Juutalainen etiikka ei siten rakennu maailmasta pakenemisen tai ihmisluonnon vastustamisen logiikalle

2.1.2.1. Juutalaisuuteen ei kuulu selibaatissa elävää papistoa tai maailmasta vetäytyvää luostarilaitosta

2.1.3. Perinteisessä juutalaisuudessa kaikkein korkeimmin arvostettuja olivat juutalaisen lain tuntijat eli rabbit.

2.2. islam

2.2.1. Islam on paitsi maallikkojen uskonto – erityisiä pappeja ei tarvita välittäjiksi ihmisen ja Jumalan väliin – mutta myös lakiuskonto.

2.2.1.1. Muslimit lähestyvät Jumalaa lain tietä (sharia tarkoittaa kirjaimellisesti tietä tai polkua)

2.2.1.1.1. Sharia sisältää sekä rituaaliset että moraaliset velvollisuudet ja sen piiriin kuuluu sekä julkisen että yksityisen elämän piiriin kuuluvia asioita.

2.3. kristinusko

3. käytännöt ja rituaalit

3.1. juutalaisuus

3.1.1. Rituaalit: Juutalainen jumalanpalvelus

3.1.1.1. Päivään kuuluu kolme rukousaikaa, iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina ja pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.

3.2. kristinusko

3.2.1. Kristillinen jumalanpalvelus

3.2.1.1. Kristinuskon keskeisin rituaali on seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus eli messu, jota vietetään tavallisimmin sunnuntaina, mutta myös muina aikoina. Messun ytimessä puolestaan on ehtoollinen, joka on periytyy Jeesuksen viimeisestä ateriasta opetuslasten kanssa ennen ristiinnaulitsemista. Ehtoollisen teologinen merkitys ja toteutustapa vaihtelevat kuitenkin kirkkokunnasta toiseen.

3.3. islam

3.3.1. Jumalan tahtoon alistumisesta ja islamin yhteisöön kuulumisesta seuraa viisi keskeistä velvollisuutta, joita on tapan kutsua islamin viideksi peruspilariksi

3.3.1.1. 1) julkinen uskontunnustus

3.3.1.2. 2) päivittäiset rukoukset

3.3.1.3. 3) vuotuinen almuvero

3.3.1.4. 4) paasto ramadan-kuukauden aikana sekä

3.3.1.5. 5) pyhiinvaellus Mekkaan vähintään kerran elämässä

4. kulttuuri ja materia

4.1. juutalaisuus

4.1.1. Juutalaiset suhtautuvat ruokasääntöihin eri tavoin

4.1.1.1. Juutalaisuus on kansallinen eli etninen uskonto, joten juutalaisesta äidistä syntynyt on juutalainen riippumatta uskonnollisesta vakaumuksestaan.

4.1.1.2. Toora säätää juutalaisten elämään monenlaisia velvollisuuksia. Kaksi arkeen eniten vaikuttavaa sääntöä ovat ruokamääräykset ja sapattikäsky. Juutalaista ruokavaliota kutsutaan nimellä kosher eli sallittu

4.1.2. pyhitetty eli tarkoitettu levolle. Juutalaisilla pyhitetty päivä eli levolle tarkoitettu päivä on lauantaina

4.2. kristinusko

4.2.1. Raamattu länsimaisen kulttuurin ja arvojen perustana

4.2.1.1. Raamatun tuntemus syventää länsimaisen kulttuurin perusteiden ja arvojen ymmärtämistä

4.2.1.2. Raamatun luomiskertomukseen vedoten seitsemäs päivä on pyhitetty eli tarkoitettu levolle.

4.2.2. 500-luvulla Euroopassa päätettiin aloittaa kristillinen ajanlasku Jeesuksen syntymästä, joka nykyisin siis ajoittuu noin 2000 vuoden taakse

4.3. islam

4.3.1. Muslimeilla on omat ruokasäännöksensä, joiden mukaan ruoka-aineet ovat joko halal eli sallittuja tai haram eli kiellettyjä. Sallittua ruokaa on kaikki muu paitsi ruoka-aineet, jotka sisältävät verta, sianlihaa ja -rasvaa, petoeläimen tai itsestään kuolleen eläimen lihaa sekä alkoholia.

4.3.2. Koraani neuvoo pukeutumaan siveellisesti.

4.3.3. Muslimeilla pyhäpäivä on perjantaina

5. kertomukset ja myytit

5.1. islam

5.1.1. Perimätieto kertoo, että arkkienkeli Gabriel kävi Muhammedin kanssa ilmestykset läpi kerran vuodessa ja kahdesti kuolinvuoteella.

5.2. juutalaisuus

5.2.1. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldeassa nykyisessä Irakissa syntynyt Abraham. Hän muutti Jumalan käskystä Kanaanin maahan Mesopotamian ja Egyptin väliselle kannakselle eli nykyisen Israelin alueelle. Jumala lupasi antaa maan Abrahamin jälkeläisille ja siunasi myös hänen poikansa Iisakin ja pojanpoikansa Jaakobin. Näiden kolmen kantaisän tarinat muodostavat ensimmäisen Mooseksen kirjan ns. patriarkkakertomukset.

5.3. kristinusko

5.3.1. Sielu on kuolematon

5.3.1.1. Alunperin lähtöisin muinaisen Babylonian ja Egyptin ns. pakanauskonnoista. Raamatun opetusten mukaan kuoleman jälkeen ei ole mitään tietoista olotilaa. Kuolema sinällään on rangaistus.

5.3.2. Pahat joutuvat kuolemansa jälkeen helvetin tulen rangaistukseen.

5.3.3. Kaikki hyvät ihmiset menevät taivaaseen.

5.3.4. Jumala on kolmiyhteinen ns. kolminaisuusoppi

5.3.5. Jumala hyväksyy kuvien ja ikonien käytön palvonnassa

6. yhteisö

6.1. islam

6.1.1. Moskeija on muslimien rukous- ja jumalanpalvelusrakennus

6.1.1.1. Jerusalemissa Temppelivuorella sijaitsevat Kalliomoskeija ja Al Aqsa

6.1.1.2. Moskeijoissa on rukoussyvennys ja matot

6.2. juutalaisuus

6.2.1. Synagoga on juutalaisten kokoontumis-, rukous- ja jumalanpalvelushuone

6.2.1.1. Juutalaisten temppeli, Herodeksen temppeli, tuhottiin vuonna 70 roomalaisen miehityksen toimesta. Temppelistä jäi jäljelle vain sen länsimuuri, josta käytetään myös nimeä Itkumuuri.

6.2.1.1.1. Temppelin tuhon jälkeen juutalaiset ovat asuneet diasporassa eli hajaannuksessa eri puolilla maailmaa. Jerusalemiin ei ole voitu rakentaa uutta temppeliä, koska nykyään temppelin paikalla on muslimien Kalliomoskeija.

6.2.1.2. Synagogan tuntomerkkejä arkki, bima ja ikuinen tuli

6.3. kristinusko

6.3.1. Kirkko on kristinuskon pyhästä rakennuksesta käytetty nimitys. Kirkko-sanalla tarkoitetaan myös kristittyjen yhteisöä

6.3.1.1. Kirkoissa on risti ja alttari

6.3.2. Tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita ovat olleet – ja ovat edelleen – Jerusalem Israelissa, Rooma Italiassa ja Santiago de Compostela Espanjassa

7. kirjat

7.1. juutalaisuus

7.1.1. heprealainen Raamattu, Tanak

7.1.1.1. Tanak nimen kolme konsonanttia kertovat Tanakin kolmesta osasta: Toora (”Opetus”), Nevi’im (”Profeetat”) ja Ketuvim (”Kirjoitukset”).

7.1.1.2. koostuu 24 kirjasta

7.1.1.3. Heprealaisen Raamatun kaanon eli pyhiksi teksteiksi määritelty kirjojen kokoelma vakiintui juutalaisen yhteisön parissa noin vuonna 100 jKr.

7.1.1.4. Toora (merkitsee lakia, opetusta) on Tanakin osista kaikkein merkittävin ja pyhin, sen pohjalta on muodostettu juutalaisen uskon perusta

7.1.1.4.1. kutsutaan kristinuskossa Viideksi Mooseksen kirjaksi ja kreikan kielellä Pentateukiksi

7.1.1.4.2. luetaan synagogajumalanpalveluksissa hepreaksi

7.2. kristinusko

7.2.1. Raamattu, kristittyjen pyhä kirja

7.2.1.1. Kristittyjen pyhässä kirjassa Raamatussa on kaksi osaa, joka sisältää sekä Vanhan testamentin että Uuden testamentin

7.2.1.2. kertoo Jumalan pelastussuunnitelmasta

7.2.1.3. Vanhan testamentin tekstit on kirjoitettu n. 900-luvulla eKr. ja nuorimmat Uuden testamentin tekstit n. 150 jKr.

7.2.1.3.1. Kristittyjen Raamattu koostuu 66 kirjasta, Vanhassa testamentissa on 39 kirjaa ja Uuden testamentin kirjoja on 27.

7.2.1.4. tulkintatavat:

7.2.1.4.1. fundamentalistinen raamatuntulkinta

7.2.1.4.2. konservatiivinen raamatuntulkinta

7.2.1.4.3. pelastushistoriallinen raamatuntulkinta

7.2.1.4.4. kontekstuaalinen raamatuntulkinta

7.2.1.4.5. eksistentialistinen raamatuntulkinta

7.3. islam

7.3.1. Koraani, islamin pyhä kirja

7.3.1.1. Profeetan julistuksesta pyhäksi kirjaksi

7.3.1.2. saavutti nykyisen muotonsa Arabiassa jo 600-luvun loppupuolella.

7.3.1.3. Muhammadin saamista ilmestyksistä muodostui Koraanin 114 lukua eli suuraa (jotka eivät ole kronologisessa järjestyksessä, pisimmät suurat on koottu Koraanin alkuun ja lyhimmät loppuun)

7.3.1.4. Koraani on pyhä vain arabiankielisenä

7.3.1.4.1. Islam ei pidä Muhammadia Koraanin kirjoittajana, vaan Koraanin uskotaan olevan kokonaan jumalallista alkuperää. Jumalan uskotaan antaneen Koraanin ilmestyksissä Muhammadille enkeli Gabrielin kautta

7.3.1.5. Koraania luetaan ääneen (sylissä tai lukutikulla/ telineellä)

7.3.1.6. Islamissa sunna ohjaa Koraanin lukemista

7.3.1.6.1. Sunnan uskotaan antavan oikeaksi uskotun tavan lukea pyhää kirjaa ja suojelee ylilyönneiltä

8. syntyhistoria

8.1. juutalaisuus

8.1.1. Juutalaisen perinteisen käsityksen mukaan juutalaiset polveutuvat noin 4000 vuotta sitten eläneestä patriarkka eli kantaisä Abrahamista

8.1.1.1. Heprealaisessa raamatussa kerrotaan, kuinka Jumala, Jahve, ilmestyi nykyisen Irakin alueella sijainneessa Urin kaupungissa asuvalle Abrahamille ja käski tämän muuttaa pois kotimaastaan maahan, jonka Jumala hänelle osoitti.

8.1.1.1.1. Jumala teki Abrahamin kanssa liiton ja lupasi, että hänestä polveutuu suuri kansa, jonka kautta koko maailma tulee siunatuksi ja joka saa kodikseen Kanaanin, luvatun maan.

8.2. kristinusko

8.2.1. Juutalainen Jeesus oli kristinuskon perusta mutta ei perustaja

8.2.1.1. Uskon synty ajoittuu noin vuoteen 30 jKr. ja sijoittuu juutalaiseen Palestiinaan

8.2.1.1.1. Kristinusko syntyi ylösnousemususkosta pääsiäisenä

8.2.1.2. Jeesus ei perustanut kristinuskoa vaan tulkinnat hänen merkityksestään synnyttivät kristinuskon

8.3. islam

8.3.1. Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla profeetta Muhammadin (570–632) julistuksen pohjalta

8.3.1.1. Islam jakaantui sunnalaisuuteen ja shiialaisuuteen

8.3.1.1.1. Sunnalaisuus juontaa juurensa niihin muslimeihin, jotka kannattivat hallinnolliseksi johtajaksi eli kalifiksi vaaleilla valittua Muhammadin lähipiiriin kuulunutta Abu Bakria

8.3.1.1.2. Shiialaisiksi kutsutaan niitä muslimeita, joiden mielestä valta kuului profeetan sukulaiselle serkulle ja vävylle Ali ibn Abi Talibille

8.3.1.2. Islam levisi muslimivalloittajien toimesta