Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Kylmä sota by Mind Map: Kylmä sota

1. määritelmä

1.1. toisen maailmansodan jälkeen syttynyt sota Neuvostoliiton ja USA:n välille

1.1.1. alkukohtaa vaikea määritellä,koska epäluulot alkoivat jo osittain toisen maailmansodan aikana

1.1.1.1. sarja yksittäisistä teoista ja puheista

1.1.1.1.1. Saksan kukistuminen alkoi näyttää varmalta -> Stalin alkoi pelätä länsivaltojen ja Saksan solmivan liiton Neuvostoliittoa vastaan

1.2. 1947 Neuvostoliiton ja USA:n suhteista käytettiin nimitystä ''Kylmä sota''

2. Itä-Euroopan kansandemokratiat syntyvät

2.1. Esim. Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa ja Albaniassa, koska entisiä hallitsijoita ja valtaa pitäneitä poliitikoita syytettiin yhteistyöstä natsien kanssa -> heitä syrjäytettiin viroistaan, karkoitettiin ja teloitettiin

2.1.1. puna-armeija ja salainen poliisi tukivat kommunisteja ja painostivat heidän vastustajiaan

2.1.1.1. Neuvostoliiton valvomien vaalien myötä kommunistit nousivat valtaan ja syrjäyttivät muut puolueet, sekä kaappasivat kaiken vallan itselleen

3. sotimiskeinot

3.1. vakoilu

3.1.1. Neuvostoliitolla vakoilusta huolehti KGB ja Yhdysvalloissa CIA. Vakoojat saattoivat saada arkaluontoisia asioita selville vastapuolesta.

3.1.1.1. Tärkein tiedustelumenetelmä oli kuitenkin radioliikenteen seuranta, koska sen avulla yritettiin saada selville tietoa vastapuolen poliitikkojen, suurlähetystöjen ja armeijan viestiliikenteestä

3.2. vaino

3.2.1. Kaikki saksalaisten tai liittoutuneiden kanssa tekemisissä olleet joutuivat epäilyksenalaisiksi

3.3. propaganda

3.3.1. taide propagandan välineenä, erityisesti elokuvat

3.3.1.1. Yhdysvaltojen hallituksen osittain rahoittamissa elokuvissa Kommunistit ja Neuvostoliitto kuvattiin pahoiksi

4. Neuvostoliitto saartoi Berliinin vuonna 1948

4.1. kylmän sodan alkuun liittynyt merkittävä tapahtuma, jossa Stalin sulki kaikki tiet, rautatiet ja kanavat, jotka johtivat Länsi-Berliiniin -> lähes vuoden kestävä saarto

4.1.1. Saarto oli seurausta Lontoon huippukokouksen epäonnistumisesta joulukuussa 1947.

4.1.1.1. Neuvostoliiton tarkoituksena oli saada liittoutuneet hylkäämään jaettu Berliini ja USA ja länsivallat joutuivat kulkemaan ilmateitse Länsi-Berliiniin

4.1.1.1.1. Berliinin saarto oli Neuvostoliitolle arvovaltatappio, sillä se ei toiminut länsivaltoihin heidän toivomallaan tavalla -> Neuvostoliitto lopetti saarron 1949

5. Marshall-apu

5.1. Yhdysvallat luopuivat eristäytymispolitiikasta ja alkoivat vastustamaan kommunismin leviämistä maailmalla

5.1.1. Länsi-Euroopan talous oli huonossa kunnossa sodan jälkeen, joten USA alkoi pelätä, että lama lisäisi kommunistipuolueiden kannatusta esim. Italiassa ja Ranskassa ja sitä kautta Neuvostoliitto saisi lisää valtaa

5.1.1.1. USA toivoi, että marshall-avun myötä Itä-Euroopan maat pystyisivät irtautumaan Neuvostoliiton otteesta

5.1.1.1.1. Neuvostoliitto kielisi kansandemokratia maita ottamasta Marshall-apua. Suomikaan ei ottanut apua vastaan, koska myötäili Neuvostoliittoa

6. kylmän sodan syyt

6.1. Länsivaltojen ja Neuvostoliiton välillä epäluuloja, ristiriitoja ja erimielisyyksiä

6.1.1. Kun Saksan kukistuminen toisessa maailmansodassa alkoi näyttää varmalta, Neuvostoliiton ja länsivaltojen keskinäinen epäluulo kasvoi. Stalin pelkäsi länsivaltojen tekevän liiton Saksan kanssa ja hyökkäävän yhdessä Neuvostoliittoon

6.1.1.1. Churchill puolestaan pelkäsi Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvavan Euroopassa. Erityisesti Itä-Euroopan maiden kohtalo aiheutti erimielisyyksiä suurvaltojen välillä

6.1.1.1.1. Neuvostoliitto ja länsivallat eivät myöskään tulleet yhteisymmärrykseen toistensa kanssa Saksan tulevaisuudesta. Molemmat, länsivallat ja Neuvostoliitto, halusivat varmistaa, ettei Saksa jäisi vastapuolen vaikutuspiiriin. Saksan sotakorvauksista ja sen tulevista rajoista suurvaltajohtajat olivat erimielisiä. Lännen johtajien mielestä Neuvostoliiton korvausvaatimukset olivat kohtuuttomia

6.2. Länsivaltojen ja Neuvostoliiton etujen yhteentörmäys Saksassa oli yksi kylmän sodan alkamisen keskeisistä syistä

6.2.1. Länsivallat ja Neuvostoliitto kehittivät siellä miehitysvyöhykkeitään. Suurtilat takavarikoitiin Neuvostoliiton vyöhykkeellä ja omaisuutta siirrettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Stalin pelkäsi, että läntiset teollistuneemmat osat kytkeytyvät lopullisesti kapitalistiseen leiriin

6.2.1.1. Perinteisiä teollisuusalueita olivat lännen miehitysvyöhykkeet, ja niiden yhteenlaskettu väkiluku oli noin 60 miljoonaa. Neuvostoliiton vyöhykkeellä oli noin 16 miljoonaa asukasta. Stalinin pelko toteutui myöhemmin ja länsivallat kehittivät omien miehitysvyöhykkeidensä taloutta ja yhdistivät ne vuonna 1947

6.2.1.1.1. Seuraavaksi länsivallat toteuttivat vyöhykkeillään valuuttauudistuksen. Protestiksi Neuvostoliitto katkaisi oman miehitysvyöhykkeensä kautta kulkeneet yhteydet länsivaltojen hallinnoimaan Länsi-Berliiniin. Yhdysvallat pohtivat käyttävänsä aseita, muuta päätyivät lopulta huoltamaan Länsi-Berliiniä ilmateitse

7. Korean sodan vaiheet 1950–53

7.1. Japani hävisi toisen maailmansodan, joten Korean niemimaa vapautui sen vallasta -> niemimaa jaettiin USA:n ja Neuvostoliiton välille

7.1.1. Pohjois-Korean kommunistijohtaja halusi saada itselleen koko Korean niemimaan hyökkäämällä etelään

7.1.1.1. Stalin antoi luvan hyökkäykselle, koska ei uskonut USA:n puuttuvan alueen tapahtumiin

7.1.1.1.1. Kim Il-sung sai Neuvostoliitolta tukea sotatoimiin esim. sotakalustoa ja asiantuntijoita

8. Berliinin muuri v. 1961

8.1. itäsaksalaisia muutti Länsi-Saksaan avoimen Länsi-Berliinin kautta, joka uhkasi luhistaa DDR:n talouden (DDR=kommunistisenpuolueen ja salaisen poliisin Stasin valvoma pakkoyhteiskunta)

8.1.1. 1961 kiista Länsi-Berliinistä syveni kriisksi, koska Neuvostoliiton johtaja uhitteli poistavansa Länsi-Berliinin erityisaseman ja liittävänsä sen DDR:ään ja Yhdysvaltojen presidentti esiintyi julkisuudessa vamkkumattomana Berliinin aseman takuumiehenä.

8.1.1.1. DDR alkoi 1961 eristämään Itä- ja Länsi-Berliiniä toisistaan muurilla -> rajat sulkeutuivat ja muuttovirta länteen tyrehtyi

8.1.1.1.1. Lännessä protestoitiin, mutta todellisuudessa oli helpotus, että muuri laukaisi suurvaltojen välisen jännityksen eikä länsivaltojen tarvinnut luopua Länsi-Berliinistä

9. Kuuban kriisi, ydinsodan uhka ja varhaista aseistariisuntaa

9.1. USA katsoi etujensa vaarantuneen Kuubassa, kun Fidel Castron (1926-2016) johtama kumousliike kukisti presidentti Batistan diktatuurin Kuubassa vuonna 1959

9.1.1. Yhdysvallat olivat aina tukeneet Batistaa, mutta kun uusi hallitusilmoitti ottavansa haltuun kaiken Kuubassa olevan omaisuuden valtion haltuun -> Yhdysvallat asettivat Kuuban kauppasaartoon -> tärkeät kaupat Yhdysvaltoihin loppui esim. sokerikauppa

9.1.1.1. USA:n painostustoimenpiteiden seurauksena Kuuba alkoi lähentyä Neuvostoliittoa -> Neuvostoliitto osti sokerisadon itselleen ja sai liittolaisen USA:n naapurista

9.1.1.1.1. 1962 Neuvostoliitto alkoi viemään salaa asetarvikkeita ja sotilaita Kuubaan ja kesällä lähes sata neuvostolaivaa kuljetti Kuubaan ydinohjuksia, ilmatorjuntakalustoa sekä hävittäjiä ja pommikoneita

10. Itä-Euroopan sisäiset kriisit

10.1. Ajoittain puhkesi kapinaliikkeitä, kun jokin maa halusi uudistuksia tai lisää vapautta

10.1.1. Unkarissa 1956 haluttiin erota Varsovan liitosta ja järjestettiin vapaat vaalit

10.1.2. Prahan kevät on toinen, kun tsekkoslovakian uudistuspyrkimykset murskattiin väkivaltaisesti

11. Itä-Eurooppa vapautuminen käynnistyy

11.1. Gorbatsovin valtaan nousu Neuvostoliiton johtoon antoi uudistusliikkeille toivoa, koska hän oli aloittanut suhteiden lämmittämisen länsivaltojen kanssa

11.1.1. Gorbatsovin uudistuspolitiikka nosti pintaan tyytymättömyyttä sosialismia ja nationalismia kohtaan -> Neuvostoliiton alaisuudessa olleet kansat alkoivat vaatia itsenäisyyttä

11.1.1.1. Vuonna 1989 Gorbatsov ilmoitti suoraan, että Neuvostoliitto on hylännyt Brežnevin opin ja sosialistiset maat saavat valita oman tiensä

12. Neuvostoliiiton romahduksen syyt ja vaiheet

12.1. Neuvostoliiton hetkellinen taloudellinen nousu öljykriisin ansiosta sai neuvostojohtajat haastamaan Yhdysvallat voimakkaammin varustelukilpailuun

12.1.1. Neuvostoliitto ei kuitenkaan pärjännyt USA:lle kilpailussa, koska Neuvostoliitolla oli suuret kulut armeijastaan ja heidän raaka-aineiden käyttö oli perustunut tuhlailevaan käyttöön

12.1.1.1. Taloudellisten ongelmien lisäksi Neuvostoliitto ajautui ideologiseen kriisiin sosialististen maiden kanssa

12.1.1.1.1. 1968 kommunistihallinto menetti arvostustaan kansan silmissä ja se alettiin kokea samanlaisena pakkohallintona kuin fasismi aikoinaan