1. Ionisidos
1.1. Ionisidos on vahvan sähköisen vetovoiman ilmentymä, jota esiintyy negatiivisten ja positiivisten ionien välillä. Ionisidosten muodostamaa yhdistettä kutsutaan ioniyhdisteeksi tai suolaksi.
1.1.1. Metallisidos on metalliatomien välillä vallitseva kemiallinen sidos.
1.1.1.1. Dipoli-dipolisidos on molekyylien välinen kemiallinen sidos. Dipoli-dipolisidoksiksi kutsutaan pysyvistä dipoleista aiheutuvia molekyylien välisiä vetovoimia
2. Dispersiovoimat
2.1. Dispersiovoimat ovat poolittomien molekyylien välissä vaikuttavat heikot kemialliset sidokset, jotka johtuvat elektronien liikkeen aiheuttamista hetkellisistä dipoleista.
2.1.1. Poolinen, pooliton: Varausjakauman epätasaisuus eli poolisuus tarkoittaa elektronitiheyden jakautumista molekyylissä niin, että siihen syntyy negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet päät. Mitä poolisempi molekyyli on, sitä suurempi on päiden varausero. Pooliset aineet liuottavat muita poolisia aineita ja ioniyhdisteitä.
3. Alkuaine
3.1. Alkuaine määritellään sellaiseksi aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja. Alkuaineita ei voi myöskään jakaa tai muuttaa toiseksi aineeksi kemiallisessa prosessissa. Alkuaineet koostuvat atomeista, joiden ytimissä on protoneja, joita kiertää yhtäläinen määrä elektroneja.
3.1.1. Vetysidos on happi-, typpi- tai fluoriatomiin liittyneen vetyatomin ja toisen happi-, typpi- tai fluoriatomin vapaan elektroniparin välinen elektrostaattinen vetovoima.
4. Molekyyli
4.1. Molekyyli on aineen rakenneosa, joka muodostuu kun kaksi tai useampia sitoutuvat toisiinsa kovalenttisella sidoksella.
4.1.1. Kovalenttinen sidos: Kovalenttinen sidos on atomien välinen vahva sidos jossa kaksi atomia jakaa yhtä tai useampaa elektroniparia.
4.1.1.1. Vahva sidos: Vahvoja kemiallisia sidoksia ovat ionisidos, kovalenttinen sidos ja metallisidos.