1. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta takaavat laadun ja turvallisuuden
1.1. Lainsäädännöliset rajat (mg/kg) Lyijy 0,2 - Kadmium 0,1 - Klormekvaatti 9,0 - Glyfosaatti 20,0 - Mepikvaatti 2,0
1.1.1. Suomessa ei ongelmaa näiden rajojen suhteen
1.1.1.1. Hometoksiinit Suomen ongelmana
1.1.1.2. Sääolosuhteet merkittävin tekijä hometoksiinien muodostumiselle
1.1.1.3. Hometoksiinien hillitsemiskeinoja: Viljelytekniikka & lajikevalinta
1.1.1.4. Jokaisesta myllyille tulevasta kaurakuormasta hometoksiininäyte (Deoksiinivaleoni eli DON)
2. Tuotanto ja varastointitavat
2.1. Monipuolistaminen lisää satovarmuutta
2.2. Lannoitus-suunnittelu parantaa ravinnetasetta
2.2.1. Typpilannoitus
2.2.2. Kasvinsuojelu
2.3. Viljelykierto ylläpitää maan kasvukuntoa/viljavuutta
2.3.1. Alus- ja kerääjäkasvien käyttö
2.3.2. Vähentynyt kasvitautien riski
2.4. Huolellinen kuivaus, esipuhdistus, lajittelu
2.4.1. Hometoksiiniriski pienenee
2.5. Varoitusjärjestelmä
3. Ruotsista tulossa kilpailija
3.1. Ruotsilla massiivinen tutkimusohjelma
3.2. Muita merkittäviä tuottajamaita: Kanada, Australia
4. Kauran vienti kasvuun
4.1. Tarvitaan uusia tuotteita, jotka sopivat eri ruokakulttuureihin
4.2. Markkinointiin satsaaminen
4.3. Vientimarkkinoilla runsaasti kasvupotentiaalia
4.4. Katovuodet eivät ole vaikuttaneet vientiin
4.4.1. Vahva kansainvälinen kysyntä
4.5. Sosiaalisen median hyödyntäminen (Esim. Oatly)
5. Kosmetiikkakäyttö
6. Tärkeimmät laatutekijät
6.1. Jyvän koko
6.1.1. Hehtolitrapaino (hlp) - Tuhannen jyvän paino (tlp) - Pienten jyvien määrä (<2mm) %
6.2. Jyvän väri
6.2.1. Vaalea kuori ja ydin
6.3. Jyvän kuoriutuvuus
6.3.1. Kuori irtoaa helposti - Kuoren paksuus suhteessa ytimeen
6.4. Jyvän mikrobiologinen rakenne
6.4.1. Ei hometta - Hometoksiineja - Ummehtunutta tai vierasta tuoksua - Eläinten jätöksiä
7. Laatuun vaikuttavia tekijöitä
7.1. Sijainti
7.2. Lajike
7.3. Kasvukauden sääolosuhteet
7.4. Viljelytekniikka, muokkaus, kasvinsuojelu
7.5. Pellon kasvutekniikka, maaperä
8. Elintarvikekauran viljelyn + ja -
8.1. -Ongelmana punahome, ruoste
8.2. +Pakkanen, lumipeite: suojaa taudeilta, maaperän tiivistymiseltä, vaurioilta
8.2.1. -Ongelmana lumeton talvi
8.3. +Kaura viihtyy viileässä, hapan maaperä sopii sille
8.4. +Suomen kasvukausi tarjoaa riittävästi valoa ja kosteutta
8.4.1. +Kaurasta kehittyy nopeasti maanpeittävä, yhteyttäminen optimaalista, kevään kuivuus ei häiritse
8.5. +Yleensä kaura voittaa rikkakasvit
8.6. +Suomalainen kaura tervettä, kasvitorjunta-aineiden käyttö vähäistä
8.7. -Pienempi satopotentiaali kuin muualla Euroopassa
8.7.1. +Uusissa lajikkeissa parempi satopotentiaalimahdollisuus
8.8. -Viljelijä ei saa tarpeeksi rahallista tuottoa
9. Tutkimus sekä jalostus pitkäaikaista ja huippulaatuista
9.1. Jatkojalostusta ja teknologiaa ei hyödynnetä tarpeeksi
9.2. Jalostustavoitteet: Satoisuus - Viljelyvarmuus - Kasvuaikavaatimus - Taudinkestävyys - Jyvänlaatu
9.2.1. Ennen painpisteenä rehukäyttö - Nyt elintarvikekäyttö: erityisesti käytettävyys, jyvän laatu
9.3. Kotimaiset kauralajikkeet hallitsevat
9.3.1. Ulkolaisten lajikkeiden tarjonta lisääntynyt
10. Lisätutkimusta tarvitaan
10.1. Terveysvaikutukset
10.2. Käyttömahdollisuudet
10.3. Lajiketutkimus
10.4. Kuluttajatutkimus
10.5. Menekinedistämistyö
10.6. Yhteiskunnan rahoitus
11. Erikoiskaura
11.1. Gluteeniton puhdaskaura (hinta)
11.1.1. Suomessa tuotanto nousussa
11.2. Kuitukaura (sis. beetaglukaania)
11.3. Luomupuhdaskaura (hinta)
11.4. Kysyntää maailmalla
11.5. Tuotanto haastavampaa, tuotantotilojen pitää olla puhtaat muista lajeista (pelloilla ja jatkojalostuksessa)
11.5.1. Näkyy hinnassa (raaka-aineen ja tuotteiden)
12. Elintarvikekäytössä vain 10%
12.1. Rehukäyttö
12.1.1. Muiden viljojen osuus rehukäytössä kasvanut --> kauran pienentynyt