Elintarvikekaura

Elintarvikekaura mind-map

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Elintarvikekaura by Mind Map: Elintarvikekaura

1. Elintarvikekauran viljelyn + ja -

1.1. -Ongelmana punahome, ruoste

1.2. +Pakkanen, lumipeite: suojaa taudeilta, maaperän tiivistymiseltä, vaurioilta

1.2.1. -Ongelmana lumeton talvi

1.3. +Kaura viihtyy viileässä, hapan maaperä sopii sille

1.4. +Suomen kasvukausi tarjoaa riittävästi valoa ja kosteutta

1.4.1. +Kaurasta kehittyy nopeasti maanpeittävä, yhteyttäminen optimaalista, kevään kuivuus ei häiritse

1.5. +Yleensä kaura voittaa rikkakasvit

1.6. +Suomalainen kaura tervettä, kasvitorjunta-aineiden käyttö vähäistä

1.7. -Pienempi satopotentiaali kuin muualla Euroopassa

1.7.1. +Uusissa lajikkeissa parempi satopotentiaalimahdollisuus

1.8. -Viljelijä ei saa tarpeeksi rahallista tuottoa

2. Tutkimus sekä jalostus pitkäaikaista ja huippulaatuista

2.1. Jatkojalostusta ja teknologiaa ei hyödynnetä tarpeeksi

2.2. Jalostustavoitteet: Satoisuus - Viljelyvarmuus - Kasvuaikavaatimus - Taudinkestävyys - Jyvänlaatu

2.2.1. Ennen painpisteenä rehukäyttö - Nyt elintarvikekäyttö: erityisesti käytettävyys, jyvän laatu

2.3. Kotimaiset kauralajikkeet hallitsevat

2.3.1. Ulkolaisten lajikkeiden tarjonta lisääntynyt

3. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta takaavat laadun ja turvallisuuden

3.1. Lainsäädännöliset rajat (mg/kg) Lyijy 0,2 - Kadmium 0,1 - Klormekvaatti 9,0 - Glyfosaatti 20,0 - Mepikvaatti 2,0

3.1.1. Suomessa ei ongelmaa näiden rajojen suhteen

3.1.1.1. Hometoksiinit Suomen ongelmana

3.1.1.2. Sääolosuhteet merkittävin tekijä hometoksiinien muodostumiselle

3.1.1.3. Hometoksiinien hillitsemiskeinoja: Viljelytekniikka & lajikevalinta

3.1.1.4. Jokaisesta myllyille tulevasta kaurakuormasta hometoksiininäyte (Deoksiinivaleoni eli DON)

4. Tuotanto ja varastointitavat

4.1. Monipuolistaminen lisää satovarmuutta

4.2. Lannoitus-suunnittelu parantaa ravinnetasetta

4.2.1. Typpilannoitus

4.2.2. Kasvinsuojelu

4.3. Viljelykierto ylläpitää maan kasvukuntoa/viljavuutta

4.3.1. Alus- ja kerääjäkasvien käyttö

4.3.2. Vähentynyt kasvitautien riski

4.4. Huolellinen kuivaus, esipuhdistus, lajittelu

4.4.1. Hometoksiiniriski pienenee

4.5. Varoitusjärjestelmä

5. Ruotsista tulossa kilpailija

5.1. Ruotsilla massiivinen tutkimusohjelma

5.2. Muita merkittäviä tuottajamaita: Kanada, Australia

6. Lisätutkimusta tarvitaan

6.1. Terveysvaikutukset

6.2. Käyttömahdollisuudet

6.3. Lajiketutkimus

6.4. Kuluttajatutkimus

6.5. Menekinedistämistyö

6.6. Yhteiskunnan rahoitus

7. Kauran vienti kasvuun

7.1. Tarvitaan uusia tuotteita, jotka sopivat eri ruokakulttuureihin

7.2. Markkinointiin satsaaminen

7.3. Vientimarkkinoilla runsaasti kasvupotentiaalia

7.4. Katovuodet eivät ole vaikuttaneet vientiin

7.4.1. Vahva kansainvälinen kysyntä

7.5. Sosiaalisen median hyödyntäminen (Esim. Oatly)

8. Erikoiskaura

8.1. Gluteeniton puhdaskaura (hinta)

8.1.1. Suomessa tuotanto nousussa

8.2. Kuitukaura (sis. beetaglukaania)

8.3. Luomupuhdaskaura (hinta)

8.4. Kysyntää maailmalla

8.5. Tuotanto haastavampaa, tuotantotilojen pitää olla puhtaat muista lajeista (pelloilla ja jatkojalostuksessa)

8.5.1. Näkyy hinnassa (raaka-aineen ja tuotteiden)

9. Kosmetiikkakäyttö

10. Elintarvikekäytössä vain 10%

10.1. Rehukäyttö

10.1.1. Muiden viljojen osuus rehukäytössä kasvanut --> kauran pienentynyt

10.2. Viljellään vähiten maailmassa

11. Tärkeimmät laatutekijät

11.1. Jyvän koko

11.1.1. Hehtolitrapaino (hlp) - Tuhannen jyvän paino (tlp) - Pienten jyvien määrä (<2mm) %

11.2. Jyvän väri

11.2.1. Vaalea kuori ja ydin

11.3. Jyvän kuoriutuvuus

11.3.1. Kuori irtoaa helposti - Kuoren paksuus suhteessa ytimeen

11.4. Jyvän mikrobiologinen rakenne

11.4.1. Ei hometta - Hometoksiineja - Ummehtunutta tai vierasta tuoksua - Eläinten jätöksiä

12. Peruslaatuvaatimuksia

12.1. Kosteus % 14,0

12.2. Hlp väh kg 57,0

12.3. Jyväkoko (<2mm) % 7,0

12.4. Vieraatlajit 1,0

12.5. Roskat max. 0,5

12.6. Vihreät jyvät 0,5

12.7. Hometoksiinit (DON) max. µg/kg 1750

12.8. Kukin kauranjalostaja asettaa laatuvaatimuksensa itse

12.9. Satokauden muutokset voivat pakottaa laatuvaatimusten muutoksiin (Esim. poikkeuksellisen kuiva kesä 2018 ja hlp)

13. Laatuun vaikuttavia tekijöitä

13.1. Sijainti

13.2. Lajike

13.3. Kasvukauden sääolosuhteet

13.4. Viljelytekniikka, muokkaus, kasvinsuojelu

13.5. Pellon kasvutekniikka, maaperä