Lapset puheeksi

1. Kehitysympäristöt: Koti, varhaiskasvatus, koulu, vapaa-ajanympäristö

2. Päämäärä: Pyritään tukemaan lapsen hyvinvointia, suotuisaa kehitystä ja ongelmien ehkäisyä. Lapset puheeksi työskentelyn avulla pyritään rakentamaan vanhempien, muiden lasten, elämän tärkeiden henkilöiden ja lapsen välille yhteisymmärrystä ja keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen.

3. Lapset puheeksi materiaaleja voidaan käyttää: -virikkeenä vanhempien/vanhemman ja hänen tukihenkilönsä väliseen keskusteluun -virikkeenä vanhempien/vanhemman ja lasten yhteiseen keskusteluun -itseopiskeluun tai opiskeluun yhdessä muiden kanssa -virikkeeksi keskustelutilaisuuksiin, vanheimpainiltoihin tai opintopiireihin -oppimateriaalina ammatillisessa perus-, tai jatkokoulutuksessa -alustuksena koulutustilaisuuksissa -alustuksena päättävissä elimissä paikallisista lautakunnista valtioneuvostoon

4. Menetelmä rakentuu kahdesta portaasta: 1. Useimmiten yhdessä tai kahdessa tapaamisessa vanhempien kanssa. Tilanteesta riippuen myös lapsi osallistuu. Nuori, jolla ei ole vanhempaa tai vanhemman asemassa olevaa aikuista, käy keskustelun yksin työntekijän kanssa. Kartoitetaan lapsen tilanne kaikissa kehitysympäristöissä, tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään toimintasuunnitelma. 2. Neuvonpito kutsutaan koolle, kun tarvitaan lisää tekijöitä suunnitellun toiminnan toteuttamiseksi. Neuvonpitoja voi olla useampia, jolloin lapsen ympärille koostuu toiminnallinen verkosto

5. Menetelmää on tutkittu Suomessa ja Australiassa. Suomessa menetelmää on tutkittu masennusta ja syöpää sairastavien vanhempien perheissä toteutettuna Lapset puheeksi palvelumallissa. Lapset puheeksi menetelmää käytetään lasten kehitysympäristöissä ja lasten sekä aikuisten palveluissa pyrkien yhteisölliseen vaikutukseen koskien lastensuojelun tarvetta väestön keskuudessa. Australiassa menetelmää on tutkittu psyykkisesti sairaiden potilasvanhempien hoidossa.

6. Menetelmän yhteydessä puhutaan ylisukupolvisuudesta terminä. Ylisukupolvisuus on vanhempien ongelmien heijastumista ja siirtymistä lapsiin. Ongelmat siirtyvät geeniperimän mukana, raskaudenaikaisten sikiövaikutusten kautta sekä vanhempien kokeman stressin ja murheen myötä. Vanhempien pärjäävyyden taidot siirtyvät lapseen nähtyjen ja opittujen tapojen myötä.

7. Lakisääteinen velvollisuus huolehtia lasten tarpeista-LP-menetelmä auttaa vastuun täyttämisessä ja puheeksiotossa

8. Tiia Lääperi, Emma Mutka, Outi Huttala

9. Kohderyhmä: Huoltajat, Palveluiden järjestäjät, Lasten parissa toimivat ja lapsia työssään kohtaavat, Päättäjät

10. Tarkoitettu: Tukemaan lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä, Lisäämään yhteisymmärrystä ja keinoja lasten kanssa toimimiseen, Lapsen ongelmien ehkäisyyn, Virikkeeksi keskusteluihin, Itseopiskeluun, Vaikeiden tilanteiden käsittelyyn, Lasten arkipäivän sujuvuuden lisäämiseen

11. Konkreettinen tavoite on lasta tukeva arkipäivä

12. LP-keskustelut käydään käyttäen Lapset puheekti menetelmien lokikirjoja. Lokikirjoja on 10 erilaista. Lokikirjoja ovat: Varhaiskasvatus, alakoulu, yläkoulu, vauvan odotus, vauva-ikä 0-1 vuotiaat, taaperoikä 1-2 vuotiaat, leikki-ikä 3-6 vuotiaat, kouluikä 7-12 vuotiaat, nuoruusikä 13-18 vuotiaat ja kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia

13. Lokikirja on kaavake, jonka pohjalta keskusteluja käydään. Kaavakkeella valitaan, onko kyseinen aihe vahvuus vai haavoittuvuus. Esimerkkinä: Mitä lapselle kuuluu? Lapsen tunteet ja mieliala kotona ja varhaiskasvatuksessa Vahvuus: lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu rikasta ja monipuolista. Aikuisen avulla lapsi pystyy säätelemään vahvoja tunteitaan. Haavoittuvuus: vallalla alakulo, ilottomuus, pelot, ärtyvyys, tunneilmaisu on kapeaa tai lapsi ei ilmaise tunteitaan. Vahvat tunteet ottavat usein ylivallan, eikä aikuisen apu tunnu auttavan. Lapsen osallistuminen, toiminta ja käyttäytyminen Vahvuus: lapsi ottaa kontaktia, nauttii yhdessäolosta ja leikistä, siirtyy melko joustavasti tilanteesta toiseen, pääasiassa myönteinen vuorovaikutus, pettymyksistä ja raivareista päästään yli Haavoittuvuus: vetäytyminen kanssakäymisestä, passiivisuus, itkuisuus, takertuvuus, keskittyminen on vaikeaa, toistuva muiden ja omien leikkien hajottaminen, pettymyksistä ja raivareista vaikea toipua

14. Etuna samansisältöinen keskustelu kaikille vanhemmille ja kasvattajille sekä lapsille. Lapsi huomion ja tilanteen keskipisteenä.

15. Lapset puheeksi työn perusta rakentuu ajatuksesta, että lapsi sekä perhe nähtäisiin osana ekologista ympäristöään. Perheen ja lapsen hyvinvointi ja pahoinvointi on merkitsevästi yhteydessä ympäröivään maailmaan niin psykologisesta, sosiaalisesta, kuin fyysisestäkin näkökulmasta katsottuna.

16. Ei korvaa Varhaiskasvatussuunnitelmaa

17. Menetelmä tuotu vuonna 1996 Suomeen Toimiva lapsi&perhe-hankkeen alaisuuteen joka on Suomen Mielenterveysseuran hanke