Laadullinen tutkimus

Laadullinen tutkimus

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Laadullinen tutkimus by Mind Map: Laadullinen tutkimus

1. Yksinkertaistettuna kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät vastaavat miksi- kysymyksiin, kvalitatiiviset puolestaan mitä- ja miten- kysymyksiin

1.1. Määrällinen tutkimus perustuu kerätyn aineiston pohjalta saatuihin mittaustuloksiin ja hypoteesien testaamiseen

1.2. Laadullinen perustuu empiiristen aineistojen analyysiin

1.3. Laadullisen tutkimuksen analyysitavat eroavat määrällisen tutkimuksen analyysitavoista

2. Laadullisen tutkimuksen lähestymistapoja

2.1. Aineistonkeruun toteuttamistavat

2.1.1. Haastattelu

2.1.1.1. Puolistrukturoitu- ja strukturoitu haastattelu

2.1.2. Kysely

2.1.3. Tekstiaineistot

2.1.3.1. Media-aineisto, kirjoitelmat

2.1.4. Havainnointi

2.1.4.1. Systemaattinen havainnointi ja kirjaukset

2.1.5. Visuaaliset aineistot

2.1.6. Ongelmaratkaisutyöpaja

2.1.7. Eläytymismenetelmä

2.1.8. Toimintatutkimus

2.1.9. Dokumenttianalyysi

2.1.10. Prosessianalyysi

2.2. Induktiivinen (aineistolähtöinen)

2.3. Deduktiivinen (teorialähtöinen)

2.4. Abduktiivinen (teoriasidonnainen)

3. Erot ja yhtäläisyydet määrälliseen tutkimusmenetelmään

3.1. Tutkimuksen eettisyys

3.1.1. Eettisyyttä tulee tarkastella koko tutkimusprosessin ajan

3.2. Tutkimuksen laatu

3.2.1. Molempien tutkimusten tulokset ovat aina sidoksissa aikaan, paikkaan ja tutkijaan (kontekstuaalisuus)

3.2.2. Kriittinen asenne ja arviointi

3.2.2.1. Reliabiliteetti

3.2.2.1.1. Tutkimuksen luotettavuus

3.2.2.2. Validiteetti

3.2.2.2.1. Tutkimuksen pätevyys

3.3. Myös laadullinen tukimus on vahvasti teoreettista

3.4. Tutkimusmenetelmiä voi käyttää rinnakkain

3.4.1. Tutkimusmenetelmät vastaavat eri kysymyksiin

4. Laadullisen tutkimuksen empiirisyys ei sulje pois teoreettisuutta

4.1. Substanssiteoriat

4.1.1. Makro- ja mikrotasoiset

4.1.2. Jäsentää tutkimusilmiötä sisällöllisesti

4.1.3. Hypoteesit

4.1.4. Lähellä deduktiivista tutkimusotetta

4.2. Formaalit teoriat

4.2.1. Makro- ja mikrotasoiset

4.2.2. Substanssiteorioihin verrattuna abstraktimpia

4.2.3. Tarjoaa yleisempiä selitysmalleja ja tulkintakehyksiä

4.2.4. Hypoteesit eivät ole keskeisessä roolissa

4.3. Paradigmateoriat

4.3.1. Miten tutkimuksen todellinen luonne ymmärretään, lähestytäänkö fakta- vai näytenäkökulmasta

4.4. Menetelmiiin ja analyysitapoihin liittyvät teoriat

4.4.1. Aineistolähtöisyys

4.4.2. Tutkimuksen paikantaminen teoreettis- menetelmällisessä tieteellisessä keskustelusssa

5. Aineiston analysointi

5.1. Sisällönanalyysi

5.2. Teemoittelu

5.3. Luokittelu

5.4. Tyypittely

5.5. Koodaus

5.6. Annotointi (nimikointi)

6. Tutkimusaineistoa rajataan ja siitä käsittellään vain yhtä tai muutamaa valittua tapausta

6.1. Tuloksia ei voida yleistää

6.1.1. Tutkimus antaa aina vain yhden version tutkittavasta aiheesta

6.2. Harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta

6.3. Laadullisen tutkimuksen viitekehykset/näkökulmat

6.3.1. Faktanäkökulma

6.3.1.1. Objektiivinen

6.3.1.2. Tutkimuksen kohteena tosiasiat ja asiantilat

6.3.2. Kokemusnäkökulma

6.3.2.1. Subjektiivinen/moninainen

6.3.2.2. Tutkimuksen kohteena subjektiiviset merkitykset

6.3.3. Konstruktionistinen näkökulma

6.3.3.1. Relationaalinen, moninainen

6.3.3.2. Tutkimuksen kohteena kulttuuriset merkitykset ja kieli

7. Laadullisen tutkimuksen ominaisuudet

7.1. Empiirisyys

7.2. Ei-selvärajainen joukko, joka määrittyy kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän kautta

7.3. Tutkittavien ihmisten toiminnan tai kokemusten moninaisuus ja ristiriitaisuus

7.3.1. Vaikeaa löytää selviä syy- seuraussuhteita

7.3.2. Tarkoituksena ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen, heidän tulkintojensa ja tutkittavalle ilmiölle antamien merkitysten tarkasteleminen

7.4. Tutkijan paikan reflektointi

7.4.1. Tutkijan oman toiminnan merkitys aineiston rakentumisessa

7.5. Mitä- ja miten- kysymykset

7.6. Analyysivetoisuus

7.6.1. Empiirinen aineisto keskeisessä roolissa

7.7. Hypoteesittomuus, ei lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista

7.8. Tiedonhankintaa

7.8.1. Ymmärryksen lisäämistä

7.9. Subjektiviteetti

7.9.1. Asianosaisten omien merkitysten ja tulkintojen arvostaminen

7.10. Aineiston preferointi

7.10.1. Tilastoja ei ole tarkoitus muuttaa numeeriseen muotoon.

8. Prosessi

8.1. Tutkimusidea

8.2. Tutkimusaiheeseen perehtyminen

8.3. Tutkimussuunnitelma

8.4. Rajausten perustelu

8.5. Aineiston keruu

8.6. Litterointi

8.7. Analysointi

8.7.1. Raportoiminen