1. Maantiede ja teollisuus
1.1. Alkutuotanto
1.1.1. Hyödyt ja haita? kuinka tehokasta? Kehitettävän varaa?
1.1.1.1. Maatalous: Kasteluviljelmät, koneet, lannoitteet → tehokasta. Toisaalta lisää eroosiota, maa- ja vesiperän saastuttamista/rehevöitymistä ja biodiversiteetin köyhtimistä
1.1.1.2. Metsätalous: Suuri työllistäjä, metsäkoneet tehostaneet toimintaa. Haittapuolina liian tehostunut toiminta vähentää metsien monimuotoisuutta ja on merkittävä päästöjen lähde
1.1.1.3. Metsien ekologinen ja taloudellinen kestävyys kuitenkin huomioidaan metsänhoidossa hyvin ja haittavaikutukset kyetty pienentämään. Tässä kuitenkin vielä kehitettävän varaa
1.1.1.4. Kalastus: Kalastus Suomessa vastuullista, kannat voivat hyvin. Sisävesien rehevöityminen lisää kuitenkin lajien yksipuolistumista
1.1.1.5. Kaivokset: Suomi merkittävin nikkelin tuottaja Euroopassa. Arvioitiin maailman toiseksi kiinostavimmaksi kaivosalan investointialueeksi (geopolitiikkaa). Kaivostoiminta on tehokasta, mutta aiheuttaa esimerkiksi jätevesien kautta haittaa eliöille. Esimerkiksi järvien mangaanipitoisuudet ovat kasvaneet toiminnan seurauksena. Kaivostoiminta aiheuttaa myös meluhaittoja. Haittoja on kuitenkin pyritty ehkäisemään erilaisilla rajoitetuilla toimintaehdoilla ja kaivosluvilla.
1.2. Jalostus
1.2.1. Mineraalit: Suomessa jalostetaan mineraaleja enemmän kuin niitä kaivetaan. Ulkomailta tuodun mineraalin määrää voitaisiin vähentää lisäämällä kotimaista kaivostoimintaa, mutta toisaalta se ei välttämättä ole kestävää pidemmällä aikavälillä.
2. Kuinka tieteenalan historia ohjaa nykyisyyttä?
2.1. Maantieteen historia valtion tieteenä
2.1.1. Aluepolitiikka
2.1.1.1. Rajat
2.1.2. Koulutus
2.1.3. Aluekehitys
2.1.3.1. Suurimmat kaupugit rakennettu hyvien yhteyksien kannalta ulkomaihin.
3. Mitä annettavaa maantieteellä on yhteiskunnalle?
3.1. Hyvinvointivaltion rakentaminen ja ylläpito maantieteen avulla
3.1.1. Taloudellisia ja hallinnollisia päätöksiä, joilla ohjataan resursseja yhteiskunnan eri osa-alueiden kehittämiseen
3.1.1.1. Vuokra-asuntojen rakentaminen kaupungin suosituimmalle alueelle tai junaliikenne syrjäseudulle
3.1.1.2. Luonnonvarojen hyödyntäminen
3.1.1.3. maiseman ja kulttuuriympäristön vaaliminen
3.1.1.4. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus
3.2. Aluesuunnittelu
3.2.1. Suunnittelu toteutetaan ihmisten tarpeiden ja ympäristön mukaisesti
3.2.1.1. Asunnot, liikenneväylät, palvelut ja teollisuus sekä virkistysalueet niin, että niiden muodostama kokonaisuus on toimiva
3.2.2. Infrastruktuuri
3.2.2.1. Vähäpäästöisen liikenteen suosiminen kaupungeissa
3.2.2.1.1. Kävely- ja pyöräteiden rakentaminen, julkisen liikenteen suosiminen
3.2.2.2. Periferioissa eli syrjäseuduilla on pidemmät välimatkat, joten liikkuminen tapahtuu pääosin autoilla
3.2.2.2.1. Autoteiden rakentaminen
4. Mitä suomalainen maantiede tekee ja mihin keskittyy?
4.1. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kaupungistumisen suhde
4.1.1. Keiden ehdoilla?
4.1.1.1. Esim. Metsäteollisuus kärsii liiallisesta hakkuiden rajoittamisesta
4.1.2. Miten toimitaan?
4.1.2.1. Metsät
4.1.2.1.1. Hakkuut
4.1.2.2. Perinnemaisemat
4.1.2.2.1. Maaseudun autioituessa häviävät
4.1.2.3. Kaupungit
4.1.2.3.1. Puistot
4.1.2.3.2. Metsäpolut
4.1.2.3.3. Viherrakentaminen
4.2. Maantieteilijät asiantuntijoina, politiikassa, erilaisissa laitoksissa
4.2.1. Maantieteen asiantuntijat vaikuttamassa päätöksiin
4.2.2. Tutkimukset
4.3. Yhteiskunnan rakentaminen maantieteen avulla
4.3.1. Kartat
4.4. Maantiede yhtenä osana politiikan koneistoa
4.5. Kartoittaa valtakuntaa
4.5.1. Perinteiset kartat
4.5.2. Nykyään yhä enemmän erilaista paikkatietoa
4.5.2.1. Sijaintitiedot esim. sovellutuksissa
4.5.2.1.1. Gps-laitteiden käyttö tartuntatautien leviämisen ehkäisyyn (Koronavilkku-sovellus)
4.5.2.2. Tulevaisuus?
4.5.2.2.1. Itseajavat autot
4.5.2.2.2. muut sovellutukset
4.5.3. Maanmittaus
4.5.4. Kartoitukset
4.5.4.1. Geologia
4.5.4.2. Metsät
4.5.4.3. Melu
4.5.4.4. Asuminen
4.5.4.5. Liikenne
5. Onko jotain potentiaalia vielä käyttämättä?
5.1. Nykyajan haasteet
5.2. Kiertotalous:
5.2.1. Taloutta, jossa kierrätys on tehokasta ja materiaalien hukkaaminen ja jätteiden syntyminen on mahdollisimman vähäistä.
5.2.2. Aiemmin syntyneestä yhdyskuntajätteestä 95% voidaan nykytekniikan avulla hyödyntää.
5.2.3. Noin puolet voitaisiin suoraan kierrättää
5.2.4. Biojätteestä voidaan tuottaa biokaasua mädättämällä → saadaan polttoainetta
5.2.5. Biojätteen typpi- ja fosforiyhdisteet voidaan hyödyntää lannoitteena