Hoitotieteen historia ja sen kehitys

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Hoitotieteen historia ja sen kehitys by Mind Map: Hoitotieteen historia ja sen kehitys

1. Hoitotieteen kehittyminen

1.1. Hoitotieteellinen tutkimus Suomessa alkoi vuonna 1984

1.2. Hoitotieteelliset julkaisut: Hoitotiede lehti ja Tutkiva hoitotyö lehti sekä Sairaanhoidon vuosikirja.

1.3. Hoitotyön kouluttamisen kehittyminen.

1.3.1. Koulutus koulussa oli rankkaa, työ raskasta ja työhön tarttuminen vaati erityisponnistuksen.

1.3.2. Kolmen kuukauden mittaisina alkaneet kurssit vakiintuivat pian kuuden kuukauden mittaisiksi.

1.3.3. Koulutuksen pidetessä vuoden mittaiseksi, opetusta annettiin lisäksi sisätautien, lastentautien ja silmätautien hoidosta.

1.3.4. Koulutuksen pituus kasvoi vähitellen, ja vuoteen 1925 mennessä koulutus oli kolmen vuoden mittainen ja sisälsi opetusta edellisten lisäksi korva-, nenä- ja kurkkutaudeista, gynekologisesta ja ihotautien hoitotyöstä, sekä mielisairaanhoidosta.

1.4. Hoitotieteen tutkimuksessa terveyttä on pyritty edistämään eettisten arvojen ja yhteiskunnan kulttuurin perusteella.

1.5. Hoitotieteellinen tutkimus pyrkii arvioimaan laajasti sitä, miten terveyden edistäminen vaikuttaa väestön terveyteen.

2. Hoitotieteen historia

2.1. Vuonna 1860 hoitotiede sai alkunsa. Sairaanhoito on oma alansa lääketieteen rinnalla, jonka vuoksi sairaanhoitajan ammatti vaatii erillisen koulutuksen.

2.2. Sairaanhoitajakoulutus onnistui aluksi vain ulkomailla.

2.3. Hoitotieteen yliopistokoulutus aloitettiin 1979 Kuopiossa.

2.4. Tieteenalan kehittymistä voidaan tarkastella rakenteellisista ja sisällöllisistä näkökulmista.

2.4.1. Rakenteellinen näkökulma tarkoittaa koulutusalan sijoittumista yliopistoihin ja tiedekuntiin.

2.4.2. Sisällöllinen näkökulma perustuu hoitotieteen tutkimuskohteisiin.

3. Hoitotyön kehittyminen eri aikakausina

3.1. Esiteoreettinen aikakausi, 1880 alkaen

3.1.1. Sairaanhoitajilla huono maine

3.1.2. Kuolleisuus prosentti sairaaloissa korkea

3.1.3. Sairaanhoito oli kutsumusammatti ja omasta elämästä luopumista.

3.1.4. Tietopohja oli vähäistä, tieto perustui kokemukseen, vaistoon ja intuitioon. Hoitamisen tiedot ja taidot siirtyivät sukupolvelta toiselle.

3.2. Lääketieteellinen aikakausi, 1920 alkaen

3.2.1. Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten (vuodesta 1920 lähtien Suomen Punainen Risti) aloitti jatkuvan sairaanhoitajien kouluttamisen.

3.2.2. . Oppilaat saivat tietopuolista opetusta, seurasivat hoitotyötä kolmen kuukauden ajan (myöhemmin muuttui 6 kk mittaiseksi) ja sitten osallistuivat työhön.

3.2.3. Koulutuksen pituus kasvoi ja vuoteen 1925 mennessä koulutus oli kolmen vuoden mittainen ja sisälsi opetusta korva-, nenä- ja kurkkutaudeista, gynekologisesta ja ihotautien hoitotyöstä, sekä mielisairaanhoidosta vielä lisäksi.

3.2.4. Tällä aikakaudella hoitajan työssä korostui lääkärin apulaisen rooli.

3.3. Monitieteellinen aikakausi, noin 1960 alkaen

3.3.1. Sairaanhoitaja koulutus säilyi lain mukaan kansakoulupohjaisena 1960-luvun lopulle saakka. 1920-30 luvulla puhuttiin kuitenkin koulutuksen siirtämisestä ammattikorkeakouluun. Koulutuksesta haluttiin tehdä akateemista.

3.3.2. Varsinaisen korkeakouluopetuksen alkaminen siirtyi kuitenkin vasta 1970- luvun lopulle.

3.4. Hoitotieteellinen aikakausi, 1970-luvusta nykyaikaan

3.4.1. Sairaanhoidon vuosikirja, Hoitotiede-lehti (vuonna 1989) ja Tutkiva Hoitotyö-lehti (vuonna 2003) ovat tarjonneet suomalaisille hoitotieteen tutkijoille ja asiantuntojoille kirjoitusfoorumin sekä hoitotieteellisen tiedonlähteen kaikille alalla oleville

3.4.2. 1980-lukua on nimetty terveyspalvelujen parantamisen ja hoitotyön kehittämisen vuosikymmeneksi.

4. Hoitotiede

4.1. Tuottaa tietoa terveydestä ja hoitamisesta

4.2. Prosessi ja tuote

4.2.1. Prosessina hoitotiede järjestää ja mallittaa hoitotyön tapahtumien kulkua ja ilmiöitä erilaisten tutkimusmenetelmien avulla.

4.2.2. Tuotteena eli tutkimustuloksena se selittää ja ennustaa hoitotyön ilmiöitä.

4.3. Tehtävänä määritellä tavoitteita ja ohjata käytäntöä

4.4. Tieteen tehtävänä on uuden tiedon löytäminen, olemassa olevan tiedon laajentaminen sekä aikaisemman tiedon luotettavuuden vahvistaminen.