1. Kulttuurituotannot
2. Kestävyys ja ekologia
2.1. sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
2.1.1. Tarkoituksena taata hyvinvoinnin edellytykset myös tuleville sukupolville.
2.1.2. Kulttuurinen kestävä kehitys tarkoittaa kulttuuriin liittyvien asioiden kuten perinteiden säilyttämistä. (Kestävän kehityksen digitaalinen 2022)
2.1.2.1. Kulttuurisen kestävyyden tavoitteisiin kuuluu kestävien kaupunkien ja yhteisöjen luominen. (Kestävän kehityksen digitaalinen 2022)
2.1.2.1.1. Ympäristön huomioiminen esimerkiksi julkisen liikenteen hyödyntämisessä.
2.1.2.1.2. Erilaisten kulttuuripalveluiden tarjoaminen asukkaiden hyvinvoinnin ja eri mahdollisuuksien takaamiseksi.
2.1.3. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon vaalimista.
2.1.3.1. Taloudellinen kestävyys on sosiaalisen kestävyyden perusta. (Ympäristöministeriö 2022)
2.2. Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttäminen. (Ympäristöministeriö 2022)
2.2.1. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys vaikuttavat olennaisesti ekologiseen kestävyyteen, koska kansalaisten perushyvinvointi on yksi edellytys ekologisen kestävyyden kehittämiselle. (Ympäristöministeriö 2022)
2.2.1.1. Tarvitaan vakaat peruselinolot, jotta ihmisillä on halua ja tahtoa edistää myös ekologisuutta.
3. digitaalisuus
3.1. Digitaalisuuden hyödyntäminen esim. tapahtuman suunnittelu vaiheessa mahdollistaa työskentelyn eri puolilta maata tai jopa maailmaa.
3.2. Digitaalinen mainonnalla saadaan tapahtumalle näkyvyyyttä ja saavutetaan isompiakin massoja.
3.2.1. Mainostus sosiaalisessa mediassa on hyvä tapa saavuttaa tiettyä ikäryhmää.
3.3. viestintä
3.3.1. viestinnän saavutettavuus (Kaartinen & Linnapuoti 2022, 13-14)
3.3.1.1. selkokielen ja symbolien hyödyntäminen
3.3.1.2. Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta on hyvä viestiä jo ennen tapahtumaa.
3.3.1.3. Selkeät visuaaliset rakenteet ja tekstit (esim. fontti) ovat osa saavutettavuutta
3.3.2. moninaisuus
3.3.2.1. moninaisuus voidaan huomioida myös viestinnässä esimerkiksi eri kielivaihtoehtojen ja sanavalintojen avulla. (Kaartinen & Linnapuoti 2022, 10)
3.3.3. Taiteen avulla voidaan kehittää ympäristötiedosta helpommin saatavaa ja ymmärrettävää. (Honkala 2018)
4. Ympäristöystävällinen tuottaminen
4.1. Tapahtumaa tuottaessa on ymmärrettävä sen vaikutuksen ympäristöön. (Liveto 2022)
4.1.1. Taiteen tuottaminen synnyttää väistämättä päästöjä, mutta huomioitava kokonaisuus ja mittakaava kokonaiskuvassa. (Honkala 2018)
4.2. Huolehdittava jätekeräyksestä
4.2.1. jätehuoltosuunnitelma
4.2.1.1. Selkeät opasteet tapahtuma-alueella kierrättämiseen on tehokas tapa huolehtia kierrätyksestä. (Liveto 2018)
4.2.1.2. Festivaaleilla pulloista ja tölkeistä voidaan antaa palauttaessa panttia. Tämä kannustaa kävijöitä viemään tyhjiä tölkkejä keräyspisteille pois heittämisen sijaan.
4.3. Ekologisten ja kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen
4.3.1. On löydettävä entistä enemmän kestäviä ja kierrätettäviä raaka-aineita ja ryhdyttävä hyödyntämään näitä aina mahdollisuuksien mukaan. (Honkanen 2018)
4.3.2. Kattausvälineissä voidaan hyödyntää puuta ja muita kierrätettäviä materiaaleja.
4.4. Liikenteen päästöjen vähentäminen
4.4.1. Pyritään minimoimaan suuret kuljetukset ja pitkät kuljetusmatkat
4.4.1.1. Mikäli pidemmän matkan kuljetukset ovat välttämättömiä, niin ennakoimalla voidaan välttää ylimääräiset kuljetusreissut. Kaikki mahdollinen samaan kuljetukseen.
4.4.2. Tapahtuman sijainti keskeisellä paikalla, jonne asiakkaat pääsevät julkisella liikenteellä taikka kävellen tai pyörällä.
5. Saavutettavuus
5.1. Saavutettavuus on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa
5.1.1. Suunnitteluvaiheessa kartoitetaan saavutettavuuden ja moninaisuuden lähtötilanne.
5.1.1.1. Saavutettavuuskartoitus antaa hyvän kuvan lähtötilanteesta ja auttaa luomaan saavutettavamman tapahtuman. (Kaartinen & Linnapuoti 2022, 9)
5.2. Tapahtumien esteettömyys
5.2.1. Esteettömyyttä voidaan huomioida erilaisilla ympäristönratkaisuilla.
5.2.1.1. Esimerkiksi esteetön sisäänkäynti, esteetön vessa, pyörätuolipaikat katsomossa ja tapahtuma-alueen kulkureittien esteettömyys
5.3. Saavutettavuus tarkoittaa jonkin kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille riippumatta erityistarpeista.
5.4. Hinnoittelun saatavuus on myös tärkeä osa saavutettavaa tapahtumaa.
5.4.1. On tärkeää huomioida, että minkä hintaisille palveluille keskimääräisesti ihmisillä on varaa. On turhaa hinnoitella tapahtumaa korkealle, koska jo tämä pelkästään estää monille mahdollisuuden osallistua.
5.4.2. Hinnoittelun porrastaminen luo saavutettavuutta tapahtumaan. (Kaartinen & Linnapuoti 2022, 26)
5.4.2.1. Tapahtumaan lippuja voidaan tarjota halvemmalla hinnalla esimerkiksi ryhmille, opiskelijoille tai erilaisten järjestöjen kautta.
5.4.2.2. Avustajien ilmainen sisäänpääsy.
5.5. moninaisuus
5.5.1. Tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö erilaisten väestöryhmien kanssa on tärkeää. (Kaartinen & Linnapuoti 2022, 10-11)
5.5.1.1. Esimerkiksi yhteistyö erinäisten vammaisryhmien kanssa esteettömyyden saavutettavaksi
5.5.2. Moninaisuus on tärkeää huomioida myös rekrytoinnissa.
5.5.2.1. Laaja kielitaito työntekijöiden keskuudessa on aina pelkkää plussaa.
5.5.2.2. Erilaisista kulttuureista tulevat ihmiset saattavat kiinnittää erilaisiin asioihin huomiota ja pitää eri asioita tärkeinä. Kun henkilökunta on moninaista, niin isompi osa asiakkaista tuntee olonsa ymmärretyksi ja huomioiduksi.
5.5.3. Moninaiseen tapahtumaan kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. (Kaartinen & Linnapuoti 2022, 8 )