Toimia, joilla saavutetaan kestävä terveydenhuoltojärjestelmä

1. Jätteet

1.1. Kertakäyttöisistä uudelleen käytettäviin lääkinnällisiin laitteisiin siirtyminen. Tämä on helpommin sovellettavissa tiettyihin kirurgin instrumentteihin, steriileihin sidoksiin, steriileihin leikkaussalitakkeihin ja lämpöpeittoihin, joita voi jo olla saatavilla uudelleen käytettävinä. Tämän soveltaminen käsineisiin ja hengityssuojaimiin on vaikeampaa, sillä tuotteita ei ole ehkä vielä olemassa. Näiden tuotteiden kohdalla on ratkaistava sterilointiin liittyviä ongelmia. Keskipitkä/pitkä aikaväli

1.2. Kertakäyttökäsineiden aiheuttaman jätteen määrää voidaan vähentää kouluttamalla henkilöstöä tunnistamaan tilanteet, milloin käsineitä tarvitaan ja milloin ei. Jokaisessa sairaalan tilassa voidaan tarjota mahdollisuus käyttää käsidesiä ja pestä käsiä. Keskipitkä/pitkä aikaväli

1.3. Mahdollistetaan jätteiden oikein lajittelu tarjoamalla erilaisia jäteastioita ja kouluttamalla henkilöstöä oikein lajittelusta. Varmistetaan, että tarvittava logistiikka on järjestetty. Varmistetaan kierrätys. Keskipitkä aikaväli

1.4. Otetaan käyttöön metallisten lääkinnällisen laitteiden (esim. steriilit haavamateriaalit, joita käytetään osastoilla) puhdistus autoklaavissa ja uudelleen käyttö. Keskipitkä/pitkä aikaväli

1.5. Asetetaan tulostimet tulostamaan aina kaksipuoleisesti, käytetään vain kierrätyspaperia. Lyhytaikainen

1.6. Siirrytään paperisesta sähköiseen dokumentaatioon. Keskipitkä/pitkä aikaväli

1.7. Terveyshyöty: epäsuora vaikutus vähentämällä valmistuksen aiheuttamia päästöjä ilmaan/veteen; suora vaikutus terveydenhuoltosektoriin pienentämällä kustannuksia; vähemmän suoria vaikutuksia pienentyneiden ilman, veden ja maaperän saastumisen ja kasvihuonepäästöjen vuoksi, vähentynyt veden ja maaperän saastuminen.

2. Hankinta

2.1. Kestävän hankinnan ohjeiden laatiminen sairaalalle. Tehdään hankintoja vain valmistajilta, jotka noudattavat näitä ohjeita (mahdollisia kriteerejä voisivat olla ilmastoneutraalius, kiertotalouden periaatteet jne.). Keskipitkä/pitkä aikaväli

2.2. Joidenkin lääkinnällisten laitteiden kohdalla voi olla hyödyllistä tehdä käyttöön liittyviä hankintoja: sen sijaan, että ostetaan lääkinnällisiä laitteita, voidaan selvittää, tarjoavatko yritykset niitä jo käyttöön ja huolehtia kiertotalouden mukaisesta huollosta, esim. rikkoutuneiden laitteiden kohdalla. Keskipitkä/pitkä aikaväli

3. Rakennukset

3.1. Investoidaan kestäviin, riittävästi eristettyihin rakennuksiin. Pitkäaikainen

3.2. Hankitaan aurinkopaneeleja. Pitkäaikainen

3.3. Panostetaan vihreisiin ulkotiloihin. Pitkäaikainen

3.4. Terveysvaikutus: parempi sisäilman laatu ja myrkyttömien materiaalien käyttö.

4. Anestesiakaasut

4.1. Tarvittaessa voidaan käyttää vähemmän anestesiakaasuja valitsemalla erilaisia anestesiatyyppejä (esim. suonensisäinen tai spinaalipuudutus) tai vähentämällä uuden kaasun virtausta, kun se on mahdollista. Lyhytaikainen

4.2. Kielletään anestesiakaasut, jotka saavat aikaan pahimman kasvihuonekaasuvaikutuksen. Lyhytaikainen

4.3. Otetaan käyttöön anestesiakaasujen kierrätys. Keskipitkä/pitkä aikaväli

5. Energiankulutus

5.1. Siirrytään käyttämään uusiutuvaa energiaa. (Vaikutus kansanterveyteen: vähemmän fossiilisten polttoaineiden polttamisesta aiheutuvia ilmansaasteita – pienentynyt kuolleisuus ja sairastuvuus.) Lyhytaikainen

5.2. Parannetaan energiatehokkuutta seuraavasti:

5.2.1. Ilmanvaihto: vähennetään, mikäli mahdollista, virrankäyttöä, optimoidaan ilmanvaihtoa asentamalla leikkaussaleihin läsnäolotunnistimet. Keskipitkä aikaväli

5.2.2. Jäähdytys: asennetaan automaattisesti sulkeutuvat ovet. Keskipitkä/pitkä aikaväli

5.2.3. Lämmitys: nostetaan, mikäli mahdollista, peruslämpötilaa. Käytetään erittäin tehokkaita lämpöpumppuja. Varmistetaan hyvä eristys. Keskipitkä/pitkä aikaväli

5.2.4. Valaistus: siirrytään käyttämään LED-valoja, asennetaan läsnäolotunnistimet. Lyhyt/keskipitkä aikaväli

5.3. Terveysvaikutukset: epäsuora vaikutus ilmansaasteiden ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen.

6. Kuljetus

6.1. Suunniteltujen tapaamisten optimointi, jotta potilaan on tultava harvemmin sairaalaan kuin esimerkissä: potilas tulee kerran tapaamaan anestesiologia ja kirurgia. Keskipitkä aikaväli

6.2. Otetaan käyttöön sähköiset tapaamiset ennen leikkausta. Keskipitkä aikaväli

6.3. Tarjotaan työntekijöille mahdollisuus vuokrata polkupyörä. Lyhyt/keskipitkä aikaväli

6.3.1. Terveysvaikutukset: työntekijöiden terveyttä parannetaan lisäämällä liikuntaa.

6.4. Siirrytään sairaalan omissa ajoneuvoissa sähköisiin ajoneuvoihin. Keskipitkä/pitkä aikaväli

6.5. Tarjotaan työntekijöille joukkoliikenteen kausikortteja. Parannetaan bussi- ja junayhteyksiä yhteistyössä kunnan kanssa. Lyhyt/keskipitkä aikaväli

6.6. Terveysvaikutukset: epäsuora vaikutus ilmansaasteiden ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen.

7. Ruoka

7.1. Käytetään paikallisia tuotteita kuljetuspäästöjen vähentämiseksi. Lyhyt/keskipitkä aikaväli

7.2. Suositaan kasvisruokaa ja vähennetään lihan ja eläinpohjaisten tuotteiden määrää. Lyhytaikainen

7.2.1. Terveysvaikutus: vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.

7.3. Selvitetään potilaiden ruokavalinnat sähköisillä työkaluilla ennen niiden jakamista ruokahävikin välttämiseksi. Keskipitkä aikaväli

7.4. Käytetään mukaan otettavia ruokia ja juomia varten uudelleen käytettäviä laatikoita. Lyhytaikainen

8. Yleistä

8.1. Panostetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon tautien ja niiden edellyttämien diagnosointi- ja hoitotarpeiden vähentämiseksi. Ylläpidetään henkilöstön terveyttä esim. tarjoamalla liikuntakursseja, terapiaa ja palkintoja tupakoinnin lopettaneille. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että siirrytään investoimaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Pitkäaikainen

8.1.1. Terveysvaikutukset: pienempi kuolleisuus ja vähemmän tauteja.

8.2. Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden määrän vähentäminen. Määritetään selkeät ohjeet diagnosoinnille ja hoidolle sairaalassa ja koulutetaan lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita välttämään turhaa diagnosointia ja hoitoa. Pitkäaikainen

8.2.1. Terveysvaikutukset: vähemmän tarpeettoman diagnosoinnin ja hoidon aiheuttamia terveysongelmia.

8.3. Investoidaan digitalisointiin: Sähköiset lääkärin tapaamiset ja terveystiedot voivat säästää henkilöresursseja. Niillä mahdollistetaan, että kaikki tiedot ovat aina käytettävissä ja samalla vältetään päällekkäiset toimet ja/tai kaksinkertainen materiaalin käyttö.

8.4. Investoidaan tutkimukseen: Lääketieteessä aletaan vasta arvioimaan hiilijalanjälkeä. Monia asioita ei vielä tunneta, kuten esim. millä lääkkeillä on kestävämpi toimitusketju? Terveydenhuollon kestävimmät hoitovaihtoehdot on arvioitava yhdessä kestävyyden suunnittelijoiden kanssa. Luo lääke-esimerkissä tietokanta opastamaan hankintaosastoa. Voidaanko sairaalassa ottaa käyttöön kiertotalouden käytäntöjä esim. lajittelemalla muovi suoraan sairaalassa TAI ottamalla mukaan tuotteita valmistavat yritykset?

8.5. Terveydenhuollon työntekijöiden osallistaminen: He tietävät parhaiten, miltä jokapäiväinen työ näyttää ja muutosten toteuttaminen on heidän harteillaan. Siksi heidät onkin otettava mukaan alusta alkaen. Tietoisuus, koulutus ja motivointi ovat tärkeitä onnistumisen kannalta.

8.5.1. Terveysvaikutus: terveydelle hyväksi oleva ympäristö ja hyvä työilmapiiri voivat edistää terveydenhuoltohenkilöstön mielenterveyttä.