1. Käsitteellinen muutos oppimisessa - uusi tieto
1.1. Uusi oivallus- vallankumuoksellinen muutos ajattelussa
1.1.1. Uuden tiedon omaksuminen- käsitteellinen muutos
1.1.1.1. Uuden tiedon ja ajattelun ymmärtäminen
1.1.1.1.1. Uusien ydinkäsitteiden ymmärtäminen
1.1.1.1.2. Uusien selityksien ymmärtäminen
1.1.1.1.3. Uuden näkökulman ymmärtäminen
1.1.1.1.4. Tietoisen mentaalisen rinnakkaismallin rakentaminen
1.1.1.2. Uuden tiedon edellyttämä toimintatapojen muutos
1.1.1.2.1. Uuden toimintamallin oppiminen ja sisäistäminen
1.1.1.2.2. Vanhojen sisäistettyjen ja automatisoituneiden toimintatapojen hylkääminen
1.1.2. Vanhasta tiedosta luopuminen
1.1.2.1. Vanhoista ja virheellisistä käsityksistä luopuminen
1.1.2.1.1. Käsittellisen muutoksen ongelma- aikaisemman ja uuden tiedon yhteensopimattomuus
1.1.2.2. Vanhojen toimintatapojen ja -mallien hylkääminen (poisoppiminen)
1.1.2.2.1. Uuden toimintamallin oppiminen ja sisäistäminen
1.1.2.2.2. Vanhojen sisäistettyjen ja automatisoituneiden toimintatapojen hylkääminen
1.1.2.3. Vanhojen käsitysten unohtuminen
1.1.2.4. Uuden tiedon tuottamat tavat korvaavat vanhat toimintatavat - vanhat toimintatavat unohtuvat
2. Oppimisstrategioiden käytön tukeminen teknologiaperustaisilla oppimisympäristöillä
2.1. Ajattelun näkyväksi tekeminen
2.1.1. Prosessit tietoisia ja havaittavia
2.1.2. Jäljittäminen (Tracing)
2.1.3. Tietoisuustyövälineet
2.1.3.1. vaiheittaisuus
2.1.4. Oppimisalustan ajattelutyypit
2.1.5. Mallipohjat
2.1.5.1. Tiedon kehittely
2.1.5.2. Organisointi
2.1.5.3. Yhteyksien tekeminen
2.1.5.4. Kriittinen ajattelu
2.2. Käsitteellisen ymmärryksen kehittymisen tukeminen
2.2.1. Tiedon organisointi
2.2.2. Representaatioiden luominen
2.2.3. Tiedon visualisointi
2.2.4. Mallipohjat
2.2.4.1. Tiedon kehittely
2.2.4.2. Organisointi
2.2.4.3. Yhteyksien tekeminen
2.2.4.4. Kriittinen ajattelu
2.3. Käsitteellisen tiedon yhdistäminen havaittaviin ilmiöihin
2.3.1. Simulaatiot
2.4. Kognitiivisen kuorman helpottaminen
2.4.1. Näytölle aktivoituvat vinkit
2.4.2. Hakutoiminnot
2.4.3. Apuvälineet
2.4.4. Ohjeet
2.5. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
2.5.1. Tutorointijärjestelmät
2.5.2. Pedagogiset agentit
2.6. Haasteet
2.6.1. Tärkeää taito käyttää alustaa
2.6.2. Strategioiden oppiminen hidasta
2.6.3. Motivaation merkitys suuri
3. ei tietotekniikkaa opetukseen vanhojen mallien mukaan
4. VERKKOTYÖSKENTELYN VAIHEISTAMINEN
4.1. Tavoite (Teknologia)
4.1.1. Sosiialisesti jaetun osaamisen kehittäminen
4.1.2. Oman ajattelun kehittäminen
4.1.3. uuden tiedon luominen
4.1.4. Välineet ajattelun ulkoistamiseen
4.1.4.1. Vaihtoehtoisten ratkaisujen tutkimiseen
4.1.4.2. Kokeiluun
4.1.4.3. Kysymiseen
4.1.4.4. Selittämiseen
4.1.4.5. Perustelemiseen
4.1.4.6. Itsearviointiin
4.1.4.7. Toiminnan jaettuun arviointiin
4.1.4.8. Kommunikointiin asiantuntijoiden kanssa
4.2. Tavoite (Yhteisöllinen)
4.2.1. Tiedon luominen
4.2.2. koordinoitua yhdessä työskentelyä
4.2.3. Sitoutumista tavoitteisiin
4.2.4. Toiminnan jaettu arviointi
4.2.5. Positiivinen riippuvuus
4.3. Edellyttää
4.3.1. Aito tarve yhteisölliselle oppimiselle
4.3.2. Tilaa neuvotteluille
4.3.3. Tilaa väärinymmärrykselle
4.3.4. Kognitiivista diversiteettiä
4.4. VAIHEISTUS
4.4.1. Episteemiset skriptit (tehtäratkaisuun keskittyvä)
4.4.2. Sosiaaliset skriptit (sosiaalisen toiminnan tukeminen)
4.4.3. Skriptiperheet
4.4.3.1. 1. Tiedollisen riippuvuuden tavoittelu
4.4.3.1.1. Jigsaw
4.4.3.1.2. Jigsaw II
4.4.3.2. 2. Vastavuoroiseen opettamiseen hajautuva
4.4.3.2.1. Vaikuttava rooli
4.4.3.2.2. Vastaanottav rooli
4.4.3.3. 2.1 Hajautettu asiantuntijuus
4.4.3.3.1. Esim. Case-skripti
4.4.3.4. 3. Kognitiivinen konflikti ja ratkaisu
4.4.3.4.1. Esim. ArgueGraph-skripti
5. tutkivan oppimisen mallit
5.1. oppimisen 3 vertauskuvaa
5.1.1. Monologinen tiedonluomisen malli
5.1.1.1. mielen sisäinen malli
5.1.2. Dialoginen tiedonluomisen malli
5.1.2.1. vuorovaikutuksen korostuminen
5.1.3. Trialoginen tiedonluomisen malli
5.1.3.1. jaettujen kohteiden yhteinen kehittäminen
5.1.3.1.1. pitkäaikaiset yhteisen työskentelyn kohteet
5.1.3.1.2. vuorovaikutukseen autautumnen
5.1.3.1.3. työskentelyn taltiointi
5.1.3.1.4. aiemman osaamisen ylittäminen
5.1.3.1.5. yhteisöllinen oppiminen
5.1.3.2. Peircen merkkiteoria
5.1.3.2.1. indeksikaaliset kohteet
5.2. tutkimuksen teon kaltainen prosessi
5.2.1. 1. tutkimuskohde/-ongelma
5.2.2. 2. kysymykset ja selitykset
5.2.3. 3. luodaan uusi jaettu tieto/ymmärrys
5.2.4. 4. uuden tiedon/ymmärryksen arviointi
5.2.5. pohjana Hintikan interrogatiivimalli
5.2.5.1. kysymys/vastaamis-aksellilla etenevä oppimiprosessi
5.2.5.2. miksi-kysymykset
5.2.6. Knowledege Forum-verkkoympäristö
5.2.6.1. www.ikit.org
5.3. keskeistä jaettu asiantuntijuus
6. Opetuksen uudistaminen TVT:n myötä
6.1. PEDAGOGISET MUUTOKSET VAATIVAT OPETTAJALTA
6.1.1. oppimiskäsitys
6.1.1.1. mihin oppiminen perustuu
6.1.2. tietokäsitys
6.1.2.1. miten tieto kehittyy
6.1.2.2. mihin tieto perustuu
6.1.3. 3–5 vuotta työtä!
6.1.4. kiinnostus
6.1.5. resurssit
6.1.6. osaaminen