Rehevöityminen = Ravinteiden määrän lisääntyessä tapahtuva kasvien ja levien perustuotannon lisää...
1. Rehevöitymisen aiheuttajat
1.1. Ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin määrän lisääntyminen
1.1.1. Maatalous
1.1.2. Metsätalous
1.1.3. Kaukokulkeuma
1.1.4. Viemäriverkoston ulkopuolella asuminen
1.2. Hajakuormitus
1.2.1. Ravinteiden valuminen vesistöihin useista pienistä lähteistä
1.2.1.1. Pellot
1.2.1.2. Haja-asutus
1.2.1.3. Liikenne
1.3. Pistekuormitus
1.3.1. Päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikallistaa
1.3.1.1. Jätevedenpuhdistamot
1.3.1.2. Tehtaat
1.3.1.3. Voimalat
1.3.1.4. Sikalat
1.3.1.5. Kalaviljelylaitokset
1.4. Suomen järvien rehevöityminen
1.4.1. Matalia
1.4.2. Veden hidas vaihtuminen
1.4.3. Ilmasta laskeutuvat ja pistekuormituksesta johtuvat päästöt
2. Rehevöitymisen seuraukset
2.1. Happikato
2.1.1. Veden pohjan hapen määrä laskee merkittävästi
2.1.2. Johtuu lisääntyneestä hajottajien määrästä
2.1.3. Hapettomuus vapauttaa pohjan fosforia ja kiihdyttää rehevöitymistä. Tätä kutsutaan sisäiseksi kuormituksesksi.
2.1.4. Myrkyllistä rikkivetyä muodostuu veden pohjalle
2.2. Veden samentuminen ja haiseminen
2.3. Vesistön umpeenkasvu
2.4. Biodiversiteetin pieneminen
2.5. Lajiston muuttuminen
2.6. Kalakuolemia
2.7. Aerobiset mikrobit kuolevat
3. Estäminen ja jätevesien puhdistus
3.1. Estäminen
3.1.1. Lannotteiden vähentäminen
3.1.2. Jätevesimääräykset
3.1.3. Peltojen kyntäminen poikittain vesistöihin nähden
3.1.4. Suojavyöhykkeet
3.2. Lainsäädäntö
3.2.1. Kaikkien kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella olevien rakennusten jätevedet on puhdistettava
3.2.2. Lannoitteiden käytön rajoittaminen
3.3. Puhdistuksen eri vaiheet
3.3.1. Mekaaninen
3.3.1.1. Jätevedestä erotetaan siivilöimällä kiinteät hiukkaset, kuten hiekka ja jätteet
3.3.2. Biologinen
3.3.2.1. Hajotetaan orgaaninen aines mikrobien avulla
3.3.3. Kemiallinen
3.3.3.1. Veteen lisätään kemikaaleja, jotka saostavat fosforia ja typpeä