1. Aineisto
1.1. tulkitaan osana kontekstia
1.1.1. Valintojen perustelu
1.2. aineiston preferointi
1.2.1. erilaiset tekstit
1.2.1.1. kirjeet
1.2.1.2. päiväkirjat
1.2.1.3. haastattelut
1.2.1.4. elämänkerrat
1.2.1.5. valmiit aineistot ja dokumentit
1.3. numeeriset aineistot
1.3.1. laadullinen tulkinta
1.4. Teoreettinen edustavuus
1.5. Otanta
1.5.1. Harkinnanvarainen
1.5.2. Teoreettinen
1.5.3. Suhteellisen pienet koot
1.6. Kattavuus
1.6.1. Rajaaminen
1.6.2. Kyllääntyminen
1.6.3. Yleistäminen
1.6.4. Edustavuus
1.7. Analysointi
1.7.1. Tutkimusongelman luonne
1.7.2. Realistinen/kielellinen ote
1.7.3. Tiivistäminen
1.7.4. Näkökulmien valinta
1.7.5. Litterointi/Koodaus
2. vrt. Kvantitatiivinen tutkimus
2.1. Tuleeko tehdä selkeää erottelua?
3. Teoriat
3.1. Substanssiteoria
3.1.1. Sisällöllinen viitekehys
3.1.2. Hypoteesit
3.1.3. Deduktiivinen
3.1.4. Makrotaso
3.1.4.1. Rakenteet
3.1.5. Mikrotaso
3.1.5.1. Käyttäytyminen, kokemukset, vuorovaikutus
3.1.6. Jatkuva vuorovaikutus empirian kanssa
3.2. Formaaliteoria
3.2.1. Abstraktit
3.2.2. Rakenteet, muodot, funktiot
3.2.3. Kehykset tulkittavalle ilmiölle
3.2.4. Selitysmallit ja tulkintakehikot
3.2.4.1. Ilmiöt ja tutkimusaiheet
3.3. Paradigmateoria
3.3.1. Todellisuutta tutkiva luonne
3.3.2. Ontologiset, epistemologiset ja metodologiset oletukset
3.4. Menetelmiin ja analyysitapoihin liittyvät teoriat
3.4.1. Induktiivisuuden käsite
3.4.2. Tutkimuksen toteuttaminen
3.4.3. Aineiston hankinta
3.4.4. Analysointi
3.4.5. Grounded teoria
3.5. Empiirisyys
3.6. Deduktiivinen tutkimus
3.7. Induktiivinen tutkimus
4. Viitekehys
4.1. Faktanäkökulma
4.1.1. Kattava aineisto
4.1.2. Substanssiteoriat ja formaalit teoriat
4.1.3. Objektiivinen todellisuus
4.1.4. Evidenssiin perustuva argumentointi
4.2. Kokemusnäkökulma
4.2.1. Moninainen
4.2.2. Subjektiivinen
4.2.3. Tunteet ja kokemukset
4.2.4. Paradigma- ja menetelmäteoriat
4.2.5. Emansipatorinen tiedonintressi
4.2.6. Aineistolähtöisyys
4.2.7. Elämyksellinen ja tulkitseva argumentaatiotapa
4.3. Konstruktionistinen näkökulma
4.3.1. Kulttuurilliset merkitykset
4.3.2. Haastattelun vastaukset ja kysymykset
4.3.3. Totuudet
4.3.4. Diskurssit
4.3.5. Tutkittavat kulttuurillisia toimijoita
4.3.6. Kieli aktiivisesti tuottamassa todellisuutta
4.3.7. Merkitykset joilla todellisuus tehdään ymmärrettäväksi
4.3.8. Toimijat rakentavat omalla toiminnallaan sosiaalista todellisuutta
4.3.9. Aineiston tulkinta analyysissa kontekstisidonnaisesti
4.3.10. Paradigmateoriat, menetelmiin ja analyysitapoihin liittyvät teoriat
5. Ominaispiirteet
5.1. Elämismaailman tutkiminen
5.1.1. Monimutkaisuuden sietäminen
5.2. Hypoteesittomuus
5.3. Epäily itsestään selvästi tiedettyä kohtaan
5.4. Sitoutuminen lähelle menevään tarkasteluun
5.5. Kvantitatiivisen aineiston preferointi
5.6. Strukturoimattoman ja luonnollisen aineiston preferointi
5.7. Keskittyminen toimintaan
5.8. Subjetiviteetin arvostaminen
5.9. Tutkijan paikan reflektointi
5.10. Analyysivetoisuus
5.11. Kysymysten painottaminen
6. Tulokset
6.1. Raportointi
6.1.1. Vapaamuotoisuus
6.2. Merkitys tutkittaville
6.3. Merkitys yhteiskunnalliselle keskustelulle ja asenteille
6.4. Pyrkimys puolueettomuuteen
7. Etiikka
7.1. Eettiset kysymykset
7.1.1. Tiedonhankinta
7.1.2. Tutkittavien suoja
7.1.3. Tulosten soveltaminen
7.2. Hyvä tutkimuskäytäntö
7.2.1. Viralliset ohjeet
7.2.2. Tutkijan harkintakyky
7.3. Tutkijan asema
7.3.1. Vastuu
7.3.2. Valta
7.4. Reflektio
8. Etnografinen tutkimus
9. Tekstintulkinnan menetelmät
10. Tapaustutkimuksen piirteet
10.1. Aineisto aina havainto tutkimuksen kohteeksi valitusta tapauksesta
11. Rakenne
11.1. Alku
11.2. Käsittely
11.3. Johtopäätökset
11.4. Vapaamuotoisuus
12. Tutkimusteoriat
12.1. Narratiivinen analyysi
12.2. Semioottinen analyysi
12.3. Diskurssianalyysi
12.4. Delfoi -menetelmä
12.5. Fenomenologinen analyysi
12.6. Fenomenografinen analyysi
12.7. Hermeneuttinen analyysi
12.8. Keskusteluanalyysi
12.9. Lähiluku
12.10. Grounded theory
12.11. Verkostoanalyysi
13. Laatu
13.1. Tulokset aina tulkinta
13.1.1. Ei tarjoa täysin objektiivista/absoluuttista tietoa
13.1.2. Tulokset kontekstuulisia
13.1.3. Tutkijan subjektiviteetin tunnistaminen
13.2. Reliabiliteetti eli luotettavuus
13.3. Validiteetti eli pätevyys
13.4. Kriittinen arviointi ja asenne
13.4.1. Tutkijan refleksiivisyys
13.5. Tutkittavien subjetiviteetin arvostaminen
14. Aineiston kerääminen
14.1. Sitoutuminen lähelle menevään tarkasteluun
14.1.1. läheinen suhde tutkimuksen kohteeseen
14.1.1.1. haastattelut
14.1.1.1.1. avoin
14.1.1.1.2. teema
14.1.1.1.3. strukturoitu
14.1.1.1.4. puolistrukturoitu
14.1.1.1.5. ryhmä
14.1.1.2. omaelämänkerralliset kirjoitukset
14.1.1.3. lomakkeet
14.1.2. läheinen suhde aineistoon
14.1.2.1. Kulttuurituotteet
14.1.3. osallistuminen ja läsnäolo
14.1.3.1. havainnointi
14.1.3.1.1. Osallistuva/ei-osallistuva