Kvalitatiivinen tutkimus

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Kvalitatiivinen tutkimus by Mind Map: Kvalitatiivinen tutkimus

1. Tutkimusteoriat

1.1. Narratiivinen analyysi

1.2. Semioottinen analyysi

1.3. Diskurssianalyysi

1.4. Delfoi -menetelmä

1.5. Fenomenologinen analyysi

1.6. Fenomenografinen analyysi

1.7. Hermeneuttinen analyysi

1.8. Keskusteluanalyysi

1.9. Lähiluku

1.10. Grounded theory

1.11. Verkostoanalyysi

2. Laatu

2.1. Tulokset aina tulkinta

2.1.1. Ei tarjoa täysin objektiivista/absoluuttista tietoa

2.1.2. Tulokset kontekstuulisia

2.1.3. Tutkijan subjektiviteetin tunnistaminen

2.2. Reliabiliteetti eli luotettavuus

2.3. Validiteetti eli pätevyys

2.4. Kriittinen arviointi ja asenne

2.4.1. Tutkijan refleksiivisyys

2.5. Tutkittavien subjetiviteetin arvostaminen

3. Aineisto

3.1. tulkitaan osana kontekstia

3.1.1. Valintojen perustelu

3.2. aineiston preferointi

3.2.1. erilaiset tekstit

3.2.1.1. kirjeet

3.2.1.2. päiväkirjat

3.2.1.3. haastattelut

3.2.1.4. elämänkerrat

3.2.1.5. valmiit aineistot ja dokumentit

3.3. numeeriset aineistot

3.3.1. laadullinen tulkinta

3.4. Teoreettinen edustavuus

3.5. Otanta

3.5.1. Harkinnanvarainen

3.5.2. Teoreettinen

3.5.3. Suhteellisen pienet koot

3.6. Kattavuus

3.6.1. Rajaaminen

3.6.2. Kyllääntyminen

3.6.3. Yleistäminen

3.6.4. Edustavuus

3.7. Analysointi

3.7.1. Tutkimusongelman luonne

3.7.2. Realistinen/kielellinen ote

3.7.3. Tiivistäminen

3.7.4. Näkökulmien valinta

3.7.5. Litterointi/Koodaus

4. Aineiston kerääminen

4.1. Sitoutuminen lähelle menevään tarkasteluun

4.1.1. läheinen suhde tutkimuksen kohteeseen

4.1.1.1. haastattelut

4.1.1.1.1. avoin

4.1.1.1.2. teema

4.1.1.1.3. strukturoitu

4.1.1.1.4. puolistrukturoitu

4.1.1.1.5. ryhmä

4.1.1.2. omaelämänkerralliset kirjoitukset

4.1.1.3. lomakkeet

4.1.2. läheinen suhde aineistoon

4.1.2.1. Kulttuurituotteet

4.1.3. osallistuminen ja läsnäolo

4.1.3.1. havainnointi

4.1.3.1.1. Osallistuva/ei-osallistuva

5. Tutkimuskohde

5.1. Yhteiskunnallisesti ajankohtainen kysymys/ongelma

5.2. Ihmiselämän monimuotoiset ilmiöt

5.3. Pyrkimys ymmärtää tutkittavaa ilmiötä

6. Juuret

6.1. antropologia

6.2. historiantutkimus

6.3. kielitiede

6.4. folkloristiikka

7. vrt. Kvantitatiivinen tutkimus

7.1. Tuleeko tehdä selkeää erottelua?

8. Teoriat

8.1. Substanssiteoria

8.1.1. Sisällöllinen viitekehys

8.1.2. Hypoteesit

8.1.3. Deduktiivinen

8.1.4. Makrotaso

8.1.4.1. Rakenteet

8.1.5. Mikrotaso

8.1.5.1. Käyttäytyminen, kokemukset, vuorovaikutus

8.1.6. Jatkuva vuorovaikutus empirian kanssa

8.2. Formaaliteoria

8.2.1. Abstraktit

8.2.2. Rakenteet, muodot, funktiot

8.2.3. Kehykset tulkittavalle ilmiölle

8.2.4. Selitysmallit ja tulkintakehikot

8.2.4.1. Ilmiöt ja tutkimusaiheet

8.3. Paradigmateoria

8.3.1. Todellisuutta tutkiva luonne

8.3.2. Ontologiset, epistemologiset ja metodologiset oletukset

8.4. Menetelmiin ja analyysitapoihin liittyvät teoriat

8.4.1. Induktiivisuuden käsite

8.4.2. Tutkimuksen toteuttaminen

8.4.3. Aineiston hankinta

8.4.4. Analysointi

8.4.5. Grounded teoria

8.5. Empiirisyys

8.6. Deduktiivinen tutkimus

8.7. Induktiivinen tutkimus

9. Viitekehys

9.1. Faktanäkökulma

9.1.1. Kattava aineisto

9.1.2. Substanssiteoriat ja formaalit teoriat

9.1.3. Objektiivinen todellisuus

9.1.4. Evidenssiin perustuva argumentointi

9.2. Kokemusnäkökulma

9.2.1. Moninainen

9.2.2. Subjektiivinen

9.2.3. Tunteet ja kokemukset

9.2.4. Paradigma- ja menetelmäteoriat

9.2.5. Emansipatorinen tiedonintressi

9.2.6. Aineistolähtöisyys

9.2.7. Elämyksellinen ja tulkitseva argumentaatiotapa

9.3. Konstruktionistinen näkökulma

9.3.1. Kulttuurilliset merkitykset

9.3.2. Haastattelun vastaukset ja kysymykset

9.3.3. Totuudet

9.3.4. Diskurssit

9.3.5. Tutkittavat kulttuurillisia toimijoita

9.3.6. Kieli aktiivisesti tuottamassa todellisuutta

9.3.7. Merkitykset joilla todellisuus tehdään ymmärrettäväksi

9.3.8. Toimijat rakentavat omalla toiminnallaan sosiaalista todellisuutta

9.3.9. Aineiston tulkinta analyysissa kontekstisidonnaisesti

9.3.10. Paradigmateoriat, menetelmiin ja analyysitapoihin liittyvät teoriat

10. Ominaispiirteet

10.1. Elämismaailman tutkiminen

10.1.1. Monimutkaisuuden sietäminen

10.2. Hypoteesittomuus

10.3. Epäily itsestään selvästi tiedettyä kohtaan

10.4. Sitoutuminen lähelle menevään tarkasteluun

10.5. Kvantitatiivisen aineiston preferointi

10.6. Strukturoimattoman ja luonnollisen aineiston preferointi

10.7. Keskittyminen toimintaan

10.8. Subjetiviteetin arvostaminen

10.9. Tutkijan paikan reflektointi

10.10. Analyysivetoisuus

10.11. Kysymysten painottaminen

11. Tulokset

11.1. Raportointi

11.1.1. Vapaamuotoisuus

11.2. Merkitys tutkittaville

11.3. Merkitys yhteiskunnalliselle keskustelulle ja asenteille

11.4. Pyrkimys puolueettomuuteen

12. Etiikka

12.1. Eettiset kysymykset

12.1.1. Tiedonhankinta

12.1.2. Tutkittavien suoja

12.1.3. Tulosten soveltaminen

12.2. Hyvä tutkimuskäytäntö

12.2.1. Viralliset ohjeet

12.2.2. Tutkijan harkintakyky

12.3. Tutkijan asema

12.3.1. Vastuu

12.3.2. Valta

12.4. Reflektio

13. Etnografinen tutkimus

14. Tekstintulkinnan menetelmät

15. Tapaustutkimuksen piirteet

15.1. Aineisto aina havainto tutkimuksen kohteeksi valitusta tapauksesta

16. Rakenne

16.1. Alku

16.2. Käsittely

16.3. Johtopäätökset

16.4. Vapaamuotoisuus