Sosiaalipsykologia

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Sosiaalipsykologia by Mind Map: Sosiaalipsykologia

1. Katsekontakti

2. Kokeita ja tutkimuksia

2.1. The Third Wave (suom. kolmas aalto) oli vuonna 1967 yhdysvaltalaisessa koulussa toteutettu yhteiskunnallinen kokeilu. Sen tarkoituksena oli osoittaa nuorille, että Natsi-Saksassa ihmisissä vaikuttanut ylemmyydentunne voi muodostua missä tahansa demokraattisessa valtiossa. Kokeilun organisoijana toimi Kalifornian Palo Altossa sijaitsevan Cubberley High Schoolin historian opettaja Ron Jones. Hän ei ollut kyennyt tavanomaisilla opetusmenetelmillä selittämään oppilailleen miten länsimaalaisessa demokratiassa eläneet saksalaiset, joista valtaosa oli kristinuskoisia, mm. hylkäsivät demokratian ja toteuttivat juutalaisten kansanmurhan. https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Third_Wave

2.2. Milgramin tottelevaisuuskoe on Stanley Milgramin 1960-luvulla suorittama sosiaalipsykologinen koesarja. Kokeessa mitattiin osallistujien halukkuutta totella auktoriteettiasemassa olevan henkilön antamia koehenkilön omantunnon vastaisia käskyjä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Milgramin_tottelevaisuuskoe

2.3. Kuuluisa Stanfordin vankilakoe https://tutkimuskammio.wordpress.com/2012/05/17/stanfordin-vankilakoe/

2.4. Solomon Asch on tutkinut konformisuutta kokeella, jossa kuuden valekoehenkilön sekaan laitettiin yksi oikea koehenkilö. Koehenkilöille näytettiin janaa, ja sen rinnalla kolmea muuta janaa. Yksi janoista oli selvästi yhtä pitkä kuin ensimmäinen jana. Koehenkilöiltä kysyttiin, mikä viivoista on yhtä pitkä ensimmäisen kanssa. Tulokseksi saatiin, että 33% oikeista koehenkilöistä vastasivat väärin, kun valekoehenkilöt vastasivat väärin, koska koehenkilö mukautui konformisuuden periaatteen mukaan enemmistön mielipiteeseenSolomon Asch on tutkinut konformisuutta kokeella, jossa kuuden valekoehenkilön sekaan laitettiin yksi oikea koehenkilö. Koehenkilöille näytettiin janaa, ja sen rinnalla kolmea muuta janaa. Yksi janoista oli selvästi yhtä pitkä kuin ensimmäinen jana. Koehenkilöiltä kysyttiin, mikä viivoista on yhtä pitkä ensimmäisen kanssa. Tulokseksi saatiin, että 33% oikeista koehenkilöistä vastasivat väärin, kun valekoehenkilöt vastasivat väärin, koska koehenkilö mukautui konformisuuden periaatteen mukaan enemmistön mielipiteeseen.

3. Elekieli

4. Sosiaalisen vaihdon teoria

4.1. Vaihdon ajatus lienee yksi perustavista tavoista käsitteellistää ihmisten yhteistoimintaa. Toiminnan metaforana on siinä kaupankäynti ja perusajatuksena, että ihmiset pyrkivät hyötymään toisistaan. Vaikkapa Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä voi lukea värikkäitä kuvauksia tälle ajatukselle perustuvasta yhteiskunnasta, mutta sosiaalitieteissä teorian muotoili ja esitteli alunperin George Homans 1961.

5. Sosiaalipsykologia on psykologian ja sosiologian välimaastossa oleva tiede, joka tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön, sekä ryhmien keskinäisiä ja niiden välisiä prosesseja. Vuorovaikutus, ryhmäjäsenyys ja identiteetti ovat sosiaalipsykologian keskeisiä tutkimuskohteita. Nousevia tutkimussuuntauksia ovat tällä hetkellä muun muassa automaatiotutkimus, implisiittisten asenteiden tutkiminen (nk. IAT-paradigma) ja emootiotutkimus, joka yhdistää aivotutkimusta ja ilmetutkimusta.

6. Sosialisaatio

6.1. Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa maailmankuvaan, arvoihin ja toimintatapoihin. Paitsi että yksilöä näin muiden toimesta sosiaalistetaan, on hän myös prosessin aktiivinen osapuoli. Sosiaalisaatio tapahtuu sosiaalisessa toiminnassa, jossa lapsella toimijana on myös omat tavoitteensa ja näkökulmansa. Arvojen ja normien omaksumisen rinnalla onkin yhä enemmän alettu korostaa sosialisaatiossa hankittavia taitoja, joiden avulla voi elää yhteiskunnassa ja pyrkiä kohti tavoitteitaan. Näkökulman muutos liittyy myös yhteiskunnalliseen ja yhteiskuntateoreettiseen muutokseen, jossa kulttuurin ja yhteiskunnan ei enää nähdä olevan yksi yhtenäinen järjestelmä, vaan moniaineksinen ja ristiriitainenkin kokonaisuus.