1. Tutkimuksen laatu
1.1. Luotettavuus
1.1.1. tutkimusaihe ja tutkimuksen luonne
1.1.1.1. vaikutus tutkittavien vastauksiin
1.2. Pätevyys
1.2.1. uskottavuus
1.2.2. vakuuttavuus
2. Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet
2.1. Itsestäänselvyyksien epäily
2.1.1. ilmiöiden erilaiset määritelmät
2.1.1.1. seuraukset
2.1.2. etäännyttäminen arkijärjestä
2.2. Kvalitatiivisen aineiston preferointi
2.2.1. havainnointipäiväkirjat
2.2.2. keskustelut
2.2.3. kuvat ja tilat
2.2.4. numeeriset aineistot
2.2.4.1. tulkitaan laadullisesti
2.3. Strukturoimattoman ja luonnollisen aineiston preferointi
2.3.1. tutkijan ja kontekstin merkitys
2.4. Suora kontakti tutkimuskohteisiin
2.4.1. etnografinen tutkimus
2.4.2. syvähaastattelu
2.4.3. omaelämänkerralliset tekstit
2.5. Keskittyminen toimintaan
2.5.1. sosiaalisen järjestyksen ja merkitysten tuottaminen
2.5.1.1. havainnointi- ja keskusteluaineistot
2.6. Subjektiviteetin arvostaminen
2.6.1. persoonallinen subjektiviteetti
2.6.1.1. tutkittavat toimijoina
2.6.2. kollektiivinen subjektiviteetti
2.6.2.1. jaetut merkitykset
2.6.3. tutkijan oma subjektiviteetti
2.6.3.1. vaikutus tutkimusprosessiin
2.7. Tutkittavien omat merkitykset ja tulkinnat
2.8. Tutkijan paikan reflektointi
2.8.1. ennakkositoumuksien ja -käsitysten tunnistaminen
2.8.2. tutkijan oman toiminnan merkitys
2.9. Monimutkaisuuden sietokyky
2.10. Mitä- ja miten-kysymysten painottaminen
2.10.1. miksi-kysymykset jatkoaiheina
2.11. Analyysivetoisuus
2.11.1. empiirinen aineisto
2.11.1.1. menetelmät
2.11.1.2. teoriat
2.11.1.3. paradigmat
3. Viitekehykset
3.1. Fakta
3.1.1. asiantilat
3.1.2. objektiivisuus
3.1.3. tosiasiat
3.1.4. aineistot
3.1.4.1. laatu
3.1.4.1.1. kattavuus
3.1.4.1.2. oikeaoppisuus
3.1.4.2. kirjalliset dokumentit
3.1.4.2.1. lähdekritiikki
3.1.4.3. haastattelut
3.1.4.3.1. kysymykset
3.1.4.3.2. informantti haastateltava
3.1.5. ilmiöt
3.1.5.1. kuvaileminen ja selittäminen
3.1.5.2. evidenssiin perustuva argumentointi
3.2. Konstruktionistinen
3.2.1. kulttuurinen merkitys
3.2.1.1. merkitysten tuottaminen
3.2.1.2. toiminta
3.2.1.3. puhe
3.2.1.3.1. diskurssit
3.2.2. tutkijan tulkinnat
3.2.3. todellisuuden tuottaminen
3.2.4. aineistot
3.2.4.1. pala todellisuudesta
3.2.4.2. kulttuuristen merkitysten kuvaajia
3.3. Kokemus
3.3.1. moninaisuus
3.3.2. subjektiivisuus
3.3.2.1. subjektiiviset merkitykset
3.3.3. kokemusten ymmärtäminen
3.3.3.1. aineistolähtöisyys
3.3.3.2. avoin mieli
3.3.3.3. emansipatorinen tendenssi
3.3.4. ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä
3.3.4.1. ilmiön merkitys
3.3.4.2. ilmiön tarkoitus
3.3.4.3. ajatukset,tunteet, vaikuttimet
3.3.5. tunteet
3.3.6. luottamussuhde
3.3.6.1. useita tapaamisia
3.3.6.2. pitkät haastattelut
4. Suhde teoriaan
4.1. Teoriatyypit
4.1.1. Formaalit teoriat
4.1.1.1. tutkittavan ilmiön kehystys
4.1.1.1.1. makrotasoiset formaalit teoriat
4.1.1.1.2. mikrotasoiset formaalit teoriat
4.1.2. Paradigmateoriat
4.1.2.1. tutkittavan todellisuuden luonne
4.1.2.1.1. ontologiset oletukset
4.1.2.1.2. epistemologiset oletukset
4.1.2.1.3. metodologiset oletukset
4.1.3. Menetelmiin ja analyysitapoihin liittyvät teoriat
4.1.3.1. menetelmät ja analyysitavat myös teorioita
4.1.3.1.1. aineistot pääroolissa
4.1.3.1.2. ohjeistavat joskus suhdetta muihin teoriatyyppeihin
4.1.4. Substanssiteoriat
4.1.4.1. liittyy sisällöllisesti tutkittavaan ilmiöön
4.1.4.1.1. ilmiön sisällöllinen jäsentäminen
4.1.4.1.2. viitekehyksen rakentaminen
4.1.4.1.3. hypoteesit substanssiteoriasta
4.1.4.1.4. teorian ja empirian välillä jatkuva vuorovaikutus
4.2. Empirian ja teorian yhdistyminen
4.2.1. aiempi tutkimus
4.2.2. teorioiden valinta
4.2.2.1. keskinäinen järjestäminen
4.2.2.2. erittely
4.2.3. eri teoriatyypit eri tarkoituksiin
4.2.4. teoreettisuus tutkimuksen kulussa
4.2.4.1. käsitteiden, teorioiden, hypoteesien asettuminen tutkimukseen