1. Henkilötietolaki
1.1. Mikä on lain tarkoitus?
1.1.1. Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.
1.2. Lain määritelmät
1.2.1. 1) henkilötiedolla kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi; 2) henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä; 3) henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta; 4) rekisterinpitäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty; 5) rekisteröidyllä henkilöä, jota henkilötieto koskee; 6) sivullisella muuta henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä kuin rekisteröityä, rekisterinpitäjää, henkilötietojen käsittelijää tai henkilötietoja kahden viimeksi mainitun lukuun käsittelevää; 7) suostumuksella kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittely
2. Tietoturva
2.1. Mitä tietoturva tarkoittaa?
2.1.1. Tietoturva (tai tietoturvallisuus) tarkoittaa tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, teollisuusvakoilua, piratismia, tietokoneviruksia, verkkoterrorismia ja elektronista sodankäyntiä. Tietoturvauhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen.
2.2. Mitkä ovat tietoturvan osa-alueet?
3. Työsopimus - työsuhde
3.1. Työsopimus sisältää
3.1.1. Työsuhteen kesto
3.1.1.1. Toistaiseksi voimassa oleva
3.1.1.2. Määräaikainen
3.1.2. Työntekopaikka
3.1.3. Työaika
3.1.4. Vuosiloma ja lomaraha
3.1.5. Matkakustannukset
3.1.6. Salassapito
3.1.7. Kilpailukielto
3.1.8. Työsuhteen päättäminen
3.1.9. Palkka
3.1.10. Koeaika
3.1.11. Työehtosopimus
3.1.12. Työtehtävä
3.2. Kuka voi solmia työsopimuksen?
3.2.1. Kirjallinen
3.2.2. Suullinen
3.3. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
3.4. Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet
3.5. Työsopimuksen purku
3.5.1. Luvaton poissaolo
3.5.2. Erittäin painava syy
3.5.3. Koeajan vuoksi
3.6. Työsopimuksen irtisanominen
3.6.1. Yksilöistä johtuvat perusteet
3.6.2. Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet
3.6.2.1. Takaisinottovelvollisuus
4. arkistointi
4.1. Mitä arkistolain tehtävänä on?
4.1.1. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, edistää tutkimusta sekä ohjata, kehittää ja tutkia arkistotointa
4.2. Mitkä ovat arkistotoimen tehtävät?
4.2.1. Arkistotoimen tehtävänä on varmistaa asiakirjojen käytettävyys ja säilyminen, huolehtia asiakirjoihin liittyvästä tietopalvelusta, määritellä asiakirjojen säilytysarvo ja hävittää tarpeeton aineisto. Arkistotointa on hoidettava siten, että se tukee arkistonmuodostajan tehtävien suorittamista sekä yksityisten ja yhteisöjen oikeutta saada tietoja julkisista asiakirjoista, että yksityisten ja yhteisöjen oikeusturva samoin kuin tietosuoja on otettu asianmukaisesti huomioon ja että yksityisten ja yhteisöjen oikeusturvaan liittyvien asiakirjojen saatavuus on varmistettu sekä että asiakirjat palvelevat tutkimuksen tiedon lähteinä.
4.3. Kenelle arkistotoimen järjestäminen kunnassa kuuluu?
4.3.1. Arkistotoimen järjestäminen kunnassa kuuluu kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen on määrättävä se viranhaltija tai toimihenkilö, joka johtaa kunnan arkistotointa ja arkistonmuodostusta sekä huolehtii kunnan pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista.
5. Työehtosopimuslaki
5.1. Mitä tarkoitetaan työehtosopimuslaissa työrauhavelvoitteella
5.1.1. Työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että työehtosopimuksen voimassa ollessa työtaistelutoimenpiteet eivät saa kohdistua työehtosopimuksen sisältöön, kuten esimerkiksi palkkaan tai työaikaan. Työtaistelutoimenpiteet eivät kuitenkaan ole laittomia, jos ne kohdistuvat esimerkiksi muiden alojen työtaistelujen tukemiseen eli ns. solidaarisuuslakkoon.
5.2. Mitä työehtosopimusten yleissitovuus tarkoittaa?
5.2.1. Yleissitovassa, valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikissa toimialalla toimivissa yrityksissä, siis myös sellaisessa yrityksessä, joka ei ole työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Jos työsopimuksen ehto on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, se on mitätön. Sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
5.3. Ketkä ovat yhteistoiminnan osapuolia yhteistoimintalain mukaan?
5.3.1. Yhteistoimintaa toteutetaan yrityksissä pääsääntöisesti esimiehen ja alaisen välillä. Yhteistoimintalain säätelemistä asioista voidaan neuvotella myös työnantajan edustajan ja henkilöstöryhmän edustajan välillä.
6. Yhdenvertaisuus työpaikalla ja työturvallisuus
6.1. Yhdenvertaisuus työpaikalla
6.1.1. Syrjintä yhdenvertaisuuslain mukaan
6.1.2. Samanpalkkaisuusperiaate
6.1.2.1. Miehille ja naisille yhtä paljon palkkaa
6.1.3. Tasa-arvo työelämässä
6.1.3.1. Kansalaisuus tai etninen alkuperä
6.1.3.2. Uskonto tai vakaumus
6.1.3.3. Ikä
6.1.3.4. Sukupuoli
6.1.3.5. Sukupuoli-identiteetti
6.1.3.6. Vamma tai sairaus
6.1.3.7. Seksuaalinen suuntautuminen
6.1.4. Sähköpostien avaaminen
6.1.5. Kameravalvonta työpaikalla
6.1.6. Yksityisyyden suoja
6.2. Työturvallisuus
6.2.1. Työturvallisuuslaki
6.2.1.1. Parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
6.2.1.2. Häirintä
6.2.1.2.1. Toimenpiteet
6.2.1.3. Pykälä 12 §
6.2.1.4. Pykälä 14 §
6.2.1.5. Pykälä 23 §
6.2.2. Työsuojeluvaltuutetun oikeudet