KATEGORIA-ANALYYSI

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
KATEGORIA-ANALYYSI by Mind Map: KATEGORIA-ANALYYSI

1. Harvey Sacks

1.1. Kategoria-analyysin pioneeri

1.2. Kiinnostui ihmisten keskinäisessä toiminnassa läsnä olevista, mutta usein huomaavatta jäävistä kategorioista

1.3. Tutkimuksissaan hän teki kategorioita näkyviksi osoittamalla, kuinka merkittävällä tavalla kategoriat jäsentävät ihmisten toimintaa

1.4. Suuri osa ihmisten keskinäistä yhteiselämää koskevasta tiedosta on varastoitunut kategorioihin

1.4.1. Kategorioihin liittyvä tieto muodostaa eräänlaisen kulttuurisen tietovarannon

1.4.2. Tämän tietovarannon sisältöä hyödyntämällä rakennamme ymmärrystä yhteiskunnasta, itsestä ja toisista

1.5. Kulttuurinen tietovaranto ei kuitenkaan sanele suoraviivaisesti sitä, miten ihmiset toimivat kun ovat toistensa kanssa tekemisissä

1.6. Kulttuuria tulee tutkia ennen kaikkea toimintana, jossa kategorisointi on keskeisessä roolissa

2. KATEGORISOINTI

2.1. ihmiselämä perustuu pitkälti kategerisointiin, määrittämiseen ja järjestämiseen

2.1.1. Ihmiset herättävät kategorioita eloon ja käyttävät niitä tietyissä tilanteissa toimiessaan

2.2. helpottavat sosiaalisten tilanteiden ja asioiden hahmottamista

2.2.1. antaa vinkkejä siitä, miten meidän pitäisi tuosta henkilöstä ajatella ja miten häneen suhtautua tai millaista toimintaa ja ominaisuuksia itseltämme odotetaan

2.2.1.1. Kategoriat auttavat suunnistamisessa nimenomaan sen vuoksi, että niihin on kiinnittynyt tiettyjä ominaisuuksia, piirteitä ja toimintoja, joita oletamme kategoriaan nimetyllä ihmisellä olevan

2.2.1.1.1. Ihmisten sijoittaminen johonkin kategoriaan on väistämättä seurauksellista, eikä vähiten sen vuoksi, että kategoriat tuottavat ihmisille identiteettejä

2.2.1.1.2. Ihmiselle rakentuu sosiaalinen identiteetti siten, että hän asettaa itse itsensä tai tulee muiden toimesta asetetuksi määrättyyn kategoriaan, johon on liimattu tietyt ominaisuudet ja piirteet

2.3. heräävät eloon ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa

3. SOSIAALINEN IDETITEETTI/IDENTITEETTI KATEGORIA

3.1. syntyy tietyn kategorian ominaisuuksien tai piirteiden kautta

3.2. syntyy ja elää vuorovaikutuksessa

3.3. keskeistä, se miten ihmiset määrittävät itseään ja miten eri kategorioita ja identiteettejä keskustelussa tuotetaan

3.4. Identiteettikategorioita tulee tutkia

3.4.1. Tutkijan ei tule analysoida eikä selittää puhetta olettamiensa etukäteiskategorioiden kautta, vaan hän tarkastelee tutkittavien keskinäistä vuorovaikutusta kiinnittämällä huomion siihen, millaisiin kategorioihin toimijat eli tutkittavat itse orientoituvat

3.5. Identiteettikategoriat ovat institutionaalisen vuorovaikutuksen olennainen osa

3.5.1. Voidaan ajatella niin, että institutionaalisuus syntyy, kun jossakin organisaatiossa kohtaavat ihmiset orientoituvat tietynlaisiin identiteetteihin

3.5.2. Näin tehdessään he samalla toteuttavat organisaation kannalta relevantteja tehtäviä ja toimintoja

3.5.3. Institutionaalisten identiteettikategorioiden tutkimisessa eritellään siten niitä tapoja, joilla ihmiset orientoituvat instituutioihin joko niiden edustajina ja asiakkaina ja tarkastellaan sitä, miten tämä tapahtuu osapuolten keskinäisen puheen yksityiskohdissa

3.5.4. Minkä tahansa instituution edustajana ja asiakkaana voi olla monella tapaa, koska roolit eivät ole ennakolta lukkoon lyötyjä

3.5.5. Kategoriat joustavat tilanteisesti ihmisten käyttäessä niitä resursseinaan

3.5.6. Olennaista on, miten tilanteiset kategoriat sopivat yhteen

4. INSTUTIONAALINEN VUOROVAIKUTUS

4.1. SOSIAALITYÖ MUUTOSTYÖNÄ

4.1.1. Identiteettikategoriat sosiaalityön vuorovaikutuksessa

4.1.1.1. sosiaalityön vuorovaikutuksessa olennaisia

4.1.1.2. Kiinnostava ja tärkeä tutkimuksen aihe on, miten asiakkaaksi ja sosiaalityöntekijäksi orientoidutaan

4.1.1.2.1. Kategorioiden keskinäisten yhteensopivuuden tai sopimattomuuden tutkimus

4.1.2. Sosiaalityössä tavoitteena on usein muutos

4.1.2.1. Muutos voi tarkoittaa asiakkaan identiteetin muokkaamista

4.1.2.2. Tätä muutostyötä on mahdollista paikantaa vuorovaikutuksesta, työntekijöiden ja asiakkaiden välisen keskustelun kulusta

4.1.2.3. Kategoriatyöskentelyä voi eritellä myös työtekijöiden keskinäisistä virallisista ja epävirallisista keskusteluista, joissa tuotetaan identiteettejä poissaoleville asiakkaille

4.1.2.4. Tällainen kategorisointi on usein varsin merkityksellistä sikäli, että se saattaa ratkaista esimerkiksi tietyn palvelun saamisen tai epäämisen kategorisoidessaan asiakkaan palvelun näkökulmasta joko sopivaksi tai ei-epäsopivaksi

4.1.2.4.1. Kategorioiden keskinäisten yhteensopivuuden tai sopimattomuuden tutkimus

4.1.3. Vuorovaikutuksessa voi syntyä epäselvyyttä ja erimielisyyttä siitä, millaisiin kategorioihin toimijat asettuvat, eli mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kuuluu yhtäältä sosiaalityöntekijän ja toisaalta asiakkaan rooliin