1. ihosyöpä eli melanooma
2. varsinainen syöpäikä 50-60- vuotiaana
3. seulontatutkimukset
3.1. mammografia
3.1.1. 50-70-vuotiaille naisille joka toinen vuosi
3.2. kohdunkaulansyövän seulominen
3.2.1. 25-60-vuotiaat 5 vuoden välein
3.2.2. irtosolunäyte eli PAPA-testi
4. syöpä
4.1. mutaatiosoluista syntyy kasvain
4.1.1. kasvaimelle kehittyy verisuonisto, joka tuo sille rakennusaineita ja energiaa
4.1.1.1. syöpäsolut leviävät verisuonten kautta elimistöön -> etäpesäke
4.1.2. telomeerit
4.1.2.1. kromosomin osa, joka suojaa perintöainesta
4.1.2.1.1. syöpäsolussa telomeraasientsyymi korvaa menetetyt telomeerijaksot, jolloin syöpäsolut lisääntyvät nopeasti
4.1.3. onkogeenit
4.1.3.1. kiihdyttävät solujen jakautumista
4.2. karsinogeenit
4.2.1. syöpää aiheuttavia mutageeneja
4.2.2. pitkä altistuminen aiheuttaa syöpää
4.3. karsinogeenit aiheuttavat ennenaikaisen kuoleman
4.3.1. kemikaalit
4.3.1.1. tupakansavu
4.3.1.2. noki ja terva
4.3.1.3. muovikemikaalit
4.3.1.4. polyaromaattiset hiilivedyt
4.3.1.5. asbestikuidut
4.3.1.6. lääkkeet
4.3.1.7. alkoholi
4.3.1.8. hormonit
4.3.2. säteily
4.3.2.1. UV-säteily
4.3.2.2. ionisoiva säteily: radon ja röntgen
4.3.3. bakteerit ja virukset
4.3.3.1. helikobakteerit
4.3.3.2. papilloomavirus
4.4. syntyyn vaikuttavat karsinogeenit ja perimä
4.5. syöpätyypit
4.5.1. imusolmukesyöpä
4.5.1.1. ilmenee usein jo nuorena
4.5.2. kohtu- ja rintasyöpä
4.5.2.1. harvemmin miehillä
4.5.2.2. ilmaantuu usein jo 40-v
4.5.3. eturauhassyöpä
4.5.3.1. harvemmin naisilla
4.5.4. syöpä voi ilmetä melkein missä tahansa päin kehoa
4.5.4.1. yleensä etäpesäkkeet syntyvät tietyssä syövässä tiettyyn paikkaan kehossa
5. kuolema
5.1. ainoa varma asia elämässä
5.2. ensisijainen
5.2.1. hengityksen ja sydämentoiminnan pysähtyminen
5.2.2. kudosjänteyden pienentyminen
5.2.3. lihasten veltostuminen
5.2.4. reagoimattomuus ärsykkeisiin
5.2.4.1. refleksejä ei esiinny
5.3. toissijainen
5.3.1. ruumiin lautumat tärkeitä
5.3.1.1. veri laskeutuu alaspäin (selällään makaavalle vainajalle selkään)
5.3.2. hemolysoituminen
5.3.2.1. punasolujen hajoaminen
5.3.2.2. imeytyy kudoksiin
5.3.3. lihasten kuolonkankeus
5.3.3.1. alkaa sydämestä ja palleasta
5.3.3.2. esim. puremalihaksissa sen voi havaita 2-4 tunnin kuluttua kuolemasta --> leviää lihaksistossa alaspäin
5.3.3.2.1. häviää myös samassa järjestyksessä n. 2 vrk kuluttua
5.3.3.3. lihakset voivat reagoida sähköärsykkeisiin useita tunteja sen jälkeen kun sydän on lakannut sykkimästä
5.3.4. hermokudos kuolee --> aivot siis kuolevat nopeasti verenkierron lakattua --> 3-5 minuuttia
5.3.5. aivokuolema
5.3.5.1. merkkeinä pidetään
5.3.5.1.1. tajunta ja muut kehittyneet toiminnot lakkanneet
5.3.5.1.2. ei aivorunkorefleksejä, esim. nielaisua, hegitysliikkeitä
6. tutkimukset
6.1. lääkärin vastaanotolla tapahtuva tarkastelu ja tunnustelu
6.2. kuvantamistutkimukset
6.2.1. röntgen
6.2.1.1. mammografia
6.2.2. magneettikuvaus
6.2.3. ultraääni
6.2.4. isotooppitutkimukset
6.3. laboratoriokokeet
6.3.1. kasvainmerkkiaineet
6.3.2. poikkeavuudet näytteissä
6.4. irtosolu- ja ohutneulanäytteet
6.4.1. PAPA-näyte
6.5. tähystystutkimukset
6.5.1. mahalaukun tähystys
6.6. koepalat
6.7. leviämisasteen määrittely
7. hoito
7.1. syöpien esiintyvyys Keski-Suomessa
7.1.1. 640 miestä
7.1.2. 642 naista
7.2. leikkaushoito
7.2.1. kasvain leikataan pois, samoin ympäröiviä imusolmukkeita
7.3. sädehoito
7.3.1. fotoni-,röntgen-,gammasäteily
7.3.2. tuhoavat nuoria jakautuvia soluja
7.4. sytostaattihoito
7.4.1. hidastaa solujen jakautumista
7.4.2. aiheuttaa hiustenlähtöä
7.5. interferonit
7.5.1. elimistöön valmiita interferoneja
7.5.2. elimistö aktivoidaan tuottamaan interferoneja rokotteella
7.6. hormonihoidot
7.6.1. syövän kasvua edistävän hormonin määrää vähennetään
7.6.2. kasvua estävän hormonin määrää lisätään
7.6.3. esim. eturauhassyöpä tapauksissa