1. poliittinen ideologia, jonka juutalaisen tulkinnan mukaan juutalaisilla oltava oma kansallisvaltio
1.1. koska Israel jo olemassa, tarkoittaa käytännössä Israelin kannattamista
1.2. perustajana pidetään Theodor Herzliä: esitti sionismin perusperiaatteet kirjassaan "Juutalaisvaltio" ja järjesti maailman ensimmäisen sionistisen kongressin Sveitsissä 1890-luvun lopulla
1.3. juutalaisten kotimaaksi suunniteltiin myös Argentiinaa ja Ugandaa, mutta kongressi valitsi juutalaisten kotimaaksi Palestiinan 1900-luvun alussa
2. sionismin suuntaukset
2.1. sosialistinen sionismi
2.1.1. ns. sosialistinen tai työväensionismi syntyi juutalaisessa työväenliikkeessä
2.1.2. kannattajat olivat pääasiassa marxilaisia ateisteja
2.1.3. perustui siihen, että valtion voitaisiin perustaa juutalaisten asettuessa Palestiinaan ja valtion rakentamisella kibbutsiliikkeellä
2.1.3.1. Kibbutz (suomeksi myös kibbutsi) on israelilainen kollektiivitila, joka perustuu vapaaehtoiseen toimintaan. Yleensä se on pienen kylän kokoinen kommuuni. Kibbutsit perustuvat juutalaisten siirtolaisten tarpeeseen viljellä maata yhdessä turvaamalla toisensa kylittäin.
2.1.3.1.1. Ideologisesti kibbutzeja on perusteltu sekä sosialismilla, nimenomaan maan yhteisomistuksella, että sionismilla. Juutalaisvaltion maatalouden alkuvaiheessa yhteistyötä tarvittiin runsaasti myös maanparannukseen sekä uusien viljelyalueiden käyttöönottoon.
2.1.3.1.2. Kibbutseissa kaikki oli yhteistä alkuvuosikymmeninä. Tilan tuotto käytettiin yhteisön hyväksi eikä työntekijöille yleensä maksettu palkkaa eikä eläkettä. Vastineeksi työstään kibbutsin jäsenet saivat majoituksen, ruoan ja vaatteet ilmaiseksi. Kibbutsin jäsenet asuivat makuusaleissa ja söivät kouluruokalan kaltaisissa yhteisissä tiloissa.
2.1.3.1.3. Kibbutseissa on nyttemmin demokraattisin päätöksin luovuttu sosialismista aste asteelta ja lisätty yksityistä omistusta sekä alettu maksaa palkkoja markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, siis esimerkiksi korkeampia palkkoja ammattitaitoisille työntekijöille.
2.2. uskonnollinen sionismi
2.2.1. Juutalaisten kotimaan uudelleenperustaminen toisi maailmaan harmonian ja johtaisi messiaan palaamiseen. Uskonnollinen sionismi yhdistetään nykyisin moderniin ortodoksijuutalaisuuteen.
2.3. revisionistinen sionismi
2.3.1. Revisionistit olivat ryhmä, joka vaati juutalaisen armeijan luomista Palestiinaan, jotta britit voitaisiin pakottaa hyväksymään sionistien tavoitteet. Työväensionistit pitivät liikettä fasistisena.
2.4. poliittinen sionismi
2.4.1. perustui siihen, että juutalaisvaltio piti perustaa vetoamalla kansainväliseen yhteisöön tai suurvaltoihin
2.4.1.1. myös jotkut kristityt ja ei-uskonnolliset ovat sionisteja
3. sionismin kohtaama kritiikki
3.1. Monet, etenkin arabimaissa ja äärioikeistossa, mutta myös vasemmistossa, tulkitsevat sionismiksi juutalaisten ylivaltaan tähtäävän imperialistisen ideologian.
3.2. YK:n yleiskokouksen osanottajamaissa oli pyrkimyksiä määritellä sionismi rasismiksi siksi, että kansalliseen uskontoon perustuvana sen periaatteiden hyväksyminen voisi olla muita kansallisuuksia syrjivää rasismia
3.3. antisionismi
3.3.1. Sionismin vastustajia kutsutaan antisionisteiksi. On huomattava, että myös jotkut juutalaiset vastustavat sionismia.
3.3.2. Heidän mukaansa jo juutalaisvaltio sinänsä on juutalaisen uskon vastainen, ja sen ristiriitaisuutta juutalaisuuden kanssa lisää Israelin syyllistyminen ihmisoikeus- ja sotarikoksiin, jotka ovat juutalaisen etiikan vastaisia.
3.3.3. Kuitenkin valtiollisesti Israelin kansalaisuus perustuu sionistiselle ajatukselle siitä, että kuka tahansa juutalainen on oikeutettu Israelin kansalaisuuteen, jonka saaminen kestää muutaman kuukauden.
4. Sionismin taustaa
4.1. Vanhan testamentin mukaan juutalaisten yhteys Israeliin on saanut alkunsa jo historian alusta, kun Jumala neuvoi Abrahamille tien maahan, johon asettua
4.1.1. Israelin maan erityinen asema juutalaisille on myöhemmin näkynyt mm. kertomuksissa Jaakobista, Mooseksesta ja Babylonian vankeudesta
4.2. diaspora
4.2.1. tarkoittaa suoraan kreikasta käännettynä "hajaannusta", hajallaan asumista
4.2.2. tarkoittaa pakkomuuttoa, jossa jokin uskonnollinen tai kansallinen ryhmä joutuu muuttamaan toiseen maahan tai toiselle asuma-alueelle
4.2.3. kansa säilyttää alkuperäisen kulttuurinsa ja identiteettinsä, vaikka asuukin yhteisöstään eristyksissä
4.3. toisen juutalaissodan jälkeen (132-135 jaa.) muslimien valtakaudella juutalaisten asema vaihteli syrjityistä sorrettuihin, ja ristiretkien jälkeen juutalaisasutus pyhässä kaupungissa Jerusalemissa katosi lähes kokonaan
4.4. ajatus Israelista yhteisenä kotimaana säilyi oleellisena osana juutalaisten kansallista identiteettiä; juutalaisten tärkein rituaali Seder päättyy sanoihin "ensi vuonna Jerusalemissa"
4.4.1. tämän yhteyden vahvuus ja pysyvyys selittää sionismin nopean kasvun 1800-luvun pienestä poliittisesta liikkeestä useimpia juutalaisia yhdistäväksi voimaksi, joka synnytti Israelin valtion vuonna 1948
4.5. 1800-luvun loppu
4.5.1. maailman suurin juutalaisyhteisö Venäjällä
4.5.1.1. 1882 Venäjällä perustettiin BILU-järjestö, joka pyrki asuttamaan Palestiinan pysyvästi juutalaisilla ja kehittämään alueen maataloutta
4.5.2. Herzl ahdistui vapaamielisinä pitämiensä ranskalaisten antisemitismistä ja päätteli, että juutalaiset vapautuisivat vainoista ja syytöksistä vain omassa maassaan
4.5.2.1. kampanja juutalaisvaltion puolesta ja 63-sivuisen "Juutalaisvaltion" julkaisu
4.5.2.2. Herzl perusti Sionistisen Maailmanjärjestön ja järjesti ensimmäisen sionistikongressin 1897
4.5.2.3. Herzl haki myös Turkin sulttaanilta tukea Israelin perustamiselle Turkin hallitsemaan Palestiinaan, ja myöhemmin Englannilta
4.5.2.3.1. 1903 Britannia tarjosi sionisteille aluetta Ugandasta
4.5.2.4. Kulttuurisen sionismin perustaja Ahad Ha’am on esittänyt, että rituaalimurhasyytöksillä on ollut myös juutalaisia yhteisöjä lujittava vaikutus. Kaikki juutalaiset tiesivät järjettömiksi syytökset kristittyjen veren juonnista uskonnollisista syistä, ja tämä todisti heille muidenkin antisemitististen syytösten valheellisuuden.