1. Lukujärjestelmä
1.1. Perusyksikkö 60
1.1.1. Päivä jaettiin 12 tuntiit 60 minuuttiin
1.1.2. tunti 60 minuuttiin
1.1.3. Vuosi 12kk
1.2. Opinnot kestivät 10-12 vuotta
1.2.1. Opiskelu alkoi 6 vuotiaana
1.2.2. Todella tiukka kuri
1.2.3. Koulunlopussa lopputentti
2. Koululaitos
2.1. Mesopotamialainen koululaitos syntyi n.3000 eaa
2.1.1. Oppiaineet
2.1.1.1. Matematiikka
2.1.1.1.1. Neliöjuuri
2.1.1.1.2. Logaritmi
2.1.1.1.3. Kertotaulu
2.1.1.1.4. Paino- ja mittajärjestelmä
2.1.1.2. Historia
2.1.1.3. Magia
2.1.1.4. Sumeria
2.1.1.5. Uskontoa
2.1.1.6. Kirjallisuus
2.1.1.6.1. Kirjotustaitoa ja kirjureita arvostettiin
2.1.1.6.2. Kirjureilla hyvä asema, kirjoittivat kuninkaiden viestit.
2.1.1.6.3. Vain varha osasi lukea
2.1.2. Opetusvälineet
2.1.2.1. Keppi
2.1.2.2. Savitaulu
2.1.2.3. Piirtimet
3. Kirjoitustaito ja koululaitos
3.1. Kirjoitustaito
3.1.1. Kehittyminen
3.1.1.1. Mesobotamian Urugissa n. 3200 eaa
3.1.1.1.1. Nuolenpääkirjoitus
3.1.2. Tarvitseminen
3.1.2.1. Omaisuuden valvonta
3.1.2.2. Poliittisenvallanvälineeksi
3.1.2.3. Kirjanpito
3.1.2.3.1. Viljanjakelu
3.1.2.3.2. Kaupankäynti
3.1.2.4. Lait
4. Sumerilaisten keksinnöt
4.1. Merkitys
4.1.1. Nykypäivänä
4.1.1.1. pyörä erittäin tärkeä keksintö
4.1.1.1.1. käytetään päivittäin autoissa, polkupyörissä ja muissa kulkuneuvoissa
4.1.1.2. kertotaulu, neliöjuuri ja logaritmit vielä käytössä
4.1.1.3. 60 lukujärjestelmä vieläkin käytössä
4.1.1.3.1. nykyaikainen kalenteri
4.1.2. Korkeakulttuureille
4.1.2.1. Auttoi muita korkeakulttuureja kehittymään.
4.1.2.1.1. etenkin maanviljely keksinnöt
4.2. Tiede
4.2.1. tutkivat avaruutta
4.2.1.1. jakoivat päivän 12 tuntiin, tunnin 60 minuuttiin, vuoteen 12 kuukautta, lukujärjestelmä
4.2.2. soveltivat ensimmäisinä matematiikkaa käytäntöön.
4.2.2.1. yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut
4.2.2.1.1. Käytettiin omaisuuden jakamiseen, verotukseen ja karjan koon arvioimiseen.
4.3. Keksinnöt
4.3.1. Pyörä
4.3.1.1. noin 3500 eaa.
4.3.2. nilometri
4.3.2.1. auttoi ennustamaan tulvia
4.3.3. Metalli valutekniikka
4.3.3.1. kuparin ja pronssin valmistus
4.3.4. aura
4.3.5. merenkulkualukset
5. Elämää Mesopotamiassa
5.1. Asuminen
5.1.1. Talot savitiilestä
5.1.2. Temppelit poltetusta savesta
5.2. Ruoka
5.2.1. Monipuolistui viljelyn kehittyessä
5.2.1.1. Kastien väliset erot
5.2.1.1.1. Tavallinen naapurin Seppo söi mm. ohraa, viljaa ja velliä
5.2.1.1.2. Ylimystölle kuului hedelmät ja lihat
5.2.1.1.3. Köyhille liha harvinaista ja yleensä vain juhlissa
5.2.1.1.4. Tavallinen mesopotamialainen söi taatelia usein.
5.2.1.2. Ruoan valmistus
5.2.1.2.1. Keittämällä, kuivaamalla, savustamalla ja suolaamalla.
5.2.1.3. Tavallinen mesopotamialainen söi taatelia usein.
5.3. Miehen ja naisen asema
5.3.1. Nainen
5.3.1.1. Kotona
5.3.1.1.1. Kotityöt
5.3.1.1.2. Lasten hoito
5.3.1.1.3. Ruoanlaitto
5.3.1.2. Aviorikos johti kuolemaan
5.3.2. Mies
5.3.2.1. Monta vaimoa
5.3.2.2. Nainen miehen omaisuutta
5.4. Mesopotamialainen ja nykyajan ihminen
5.4.1. Eroja
5.4.1.1. Asuminen ja ruoanlaitto kehittyneempää nykyään
5.4.1.2. Ruokavalio oli yksipuolista, mm. kastijärjestelmän takia
5.4.1.3. Sukupuolten tasa-arvo parempi nykyään (sivistyneissä maissa)
5.4.1.4. Uskonto on enemmän suosiossa ennen
5.4.2. Yhtäläisyyksiä
5.4.2.1. Maanviljely
5.4.2.2. Samoilla alueilla naisen asema sama
5.4.2.3. Ruoan valmistustavat
6. Egyptin pyramidit
6.1. Kivestä rakennettuja hautapaikkoja faaraoille
6.2. Miksi rakennettiin?
6.2.1. Kuninkaiden hautapaikaksi
6.2.1.1. Valtakunta kuleman jälkeiselle elämälle
6.3. Rakentajat
6.3.1. Ammattilaiset
6.4. Tarut
6.4.1. Uskottiin olevan maagisia ominaisuuksia ja haavojen väitettiin parantuvan tavallista nopeammin, kun niitä pidettiin pyramidien pienoismalleissa
6.4.1.1. Faaraot langettaneet kirouksia pyramidien ylle
6.5. Rakennustyyli
6.5.1. Osa materiaalista kuljetettiin joen kautta ja osa louhittiin paikanpäällä. Niilin vastarannalta kuljetettiin valkoista kalkkikiveä, jolla päällystettiin pyramidit
6.6. Vaikutus korkeakulttuuriin
6.6.1. Erilaiset tarut ja uskomukset pyramideistä vaikuttavat ihmisiin
6.6.2. Pyramidien rakennusten ansiosta ihmiset jakaantuivat erilaisiin ryhmiin.
6.6.3. Kunnioitus kuningasta eli vainajaa kohtaan
7. Babylonia dokumenttien valossa
7.1. yhteiskunta
7.1.1. sivistys pitkälti sumarilaisten luomaa
7.1.1.1. Käyttivät sumarilaista 60-järjestelmää
7.1.2. Hammurabi yhdisti valtakunnan 1700eaa
7.1.2.1. hammurabin lait
7.1.3. yhteiskuntamalli pyramidimaisesti kerrostunut
7.1.3.1. huipulla papit, sotapäälliköt ja virkamiehet
7.1.3.2. alimpana orjat
7.1.3.3. keskiluokkaan kuuluivat mm. maanviljelijät
7.1.4. Babyloniassa tiede kehittynyttä
7.1.4.1. matematiikkaa, astrologiaa, astronomiaa jne.
7.1.5. Uskonto monijumalaista
7.1.5.1. Tunnetuin jumala Marduk, Babylonian kaupungin jumala
7.1.6. Maanviljelijöitä eniten
7.1.6.1. kulttuuri pohjautuu maanviljelyyn
7.1.7. Uudenvuodenjuhla merkittävä
7.1.8. Observatoriossa tarkkailtiin taivaan tapahtumia
7.1.8.1. Taivaankappaleiden liikkeitä pidettiin enteinä
7.1.9. keskitetty verotus ja byrokratia
7.1.9.1. Aikansa mahtavin valtakunta Mesopotamiassa
7.1.10. Viholliset
7.1.10.1. sotaisuus
7.2. Hammurabin lait
7.2.1. paljon erilaisia rangaistuksia
7.2.1.1. perustuvat kostoon
7.2.1.2. Lisäksi maanviljelyyn, orjuuteen ja kauppaan liittyviä sääntöjä
7.2.2. Assyrialaiset Mesopotamian pohjois-osissa
7.2.3. osoitus hallitsijan asemasta
7.2.4. vanhat oikeuskäytänteet kirjoitutettuna muistiin
7.2.5. todella yksityiskohtaisesti kirjoitettu
7.3. Gilgamesh-eepos
7.3.1. kirjallinen muoto n. 2100-2000 eKr
7.3.1.1. runoteos
7.3.2. eepoksen sankari on kuningas Gilgamesh
7.3.2.1. mukana myös jumaluus
7.3.3. pohtii filosofisia kysymyksiä
7.4. Babylonian kohtalo
7.4.1. Juutalaisia vietiin pakkosiirtolaisiksi Babyloniaan 597eaa
7.4.1.1. Babylonialaisten vallan opikeuttajana toimi myytti lohikäärmeen kukistamasta Mardukista
7.4.1.1.1. Koska juutalaiset eivät suostuneet alistumaan babylonian vallan alle, heitä kidutettiin ja pakkosiirrettiin
7.4.1.1.2. Myytistä ei ollut apua, sillä Babylonia kukistettiin kaksi kertaa
7.5. Lähteet
7.5.1. Sotaisat myytit tekivät Babyloniasta suuren
7.5.2. Babylonia – Wikipedia
7.5.2.1. Lähde voi olla epäluotettava, sillä kuka tahansa voi muokata tekstiä
7.5.3. Forum 1, s.26
7.5.4. Hammurabin lait.PNG
7.5.4.1. Luotettava lähde, koska Hammurabin lait on oikeasti löydetty ja niitä voidaan tulkita
7.5.5. Gilgamesh.PNG
8. Jokilaaksojen ympäristöongelmat
8.1. Ympäristön asettamia haasteita jokilaaksojen korkeakulttuurille.
8.1.1. Maanjäristykset, tulivuoren purkaukset, hiekkamyrskyt, tulvat ja kuivuus.
8.1.1.1. Ympäristön aiheuttamien haasteiden vuoksi joudittiin tekemään hyökkäyksiä toisiin heimoihin.
8.2. Selviytymiskeinoja
8.2.1. Luonnon jumaliin uskominen ja niille uhrilahjojen uhraaminen
8.2.2. Kuivia satoja yritettiin parannettiin keinokastelun avulla.
8.2.3. Tehokas armeija
8.3. Korkeakulttuurin vaikutus ympäristöön
8.3.1. Viljelysmaan liikahyödyntäminen ja suolaantuminen.
8.3.2. Suuri osa metsästä hakattiin rakennustarvikkeiksi ja polttopuiksi.
8.3.3. Metsien häviäminen pienensi villieläinten ja lintujen asuinalueita ja suurriistan metsästys vähensi eläinlajeja
8.3.4. Jokitörmäviljelyn ja runsaan karjankasvatuksen takia maanpinta kului
8.3.5. Sotajoukot tuhosivat toisten heimojen kastelujärjestelmiä ja peltoja
9. Korkeakulttuurin ammatteja
9.1. Miksi ammatit jakautuivat
9.1.1. Ammatit jakautuivat koska kaikkien ihmisiä ei tarvinnut ruuan keräämiseen.
9.1.2. Sukupuoli
9.2. Hierakkinen työn jako
9.2.1. Yläluokka
9.2.1.1. Kuningas,l Papit, virkamiehet, sotapäälliköt, suurkauppiaat.
9.2.1.1.1. Korkeakulttuureilla oli palon kuninkaita. Kuningas oli yhteiskunnan korkeimmassa asemasssa.
9.2.2. Keskiluokka
9.2.2.1. Kauppiaat, käsityöläiset, sotilaat, veronkerääjät.
9.2.2.1.1. Kauppiaat huolehtivat ihmisten elintarvikkeiden ja muiden tavaroiden myynnistä.
9.2.3. Alaluokka
9.2.3.1. Maanviljelijät ja orjat.
9.2.3.1.1. Maanviljelijät huolehtivat ruokateollisuudesta.
9.3. Ammattien kehitys
9.3.1. Jokaisella yhteisön jäsenellä oma tehtävä
9.3.1.1. Sama ammatti pysyi koko elämän
9.3.1.1.1. Jokainen kehittyi omassa työssään
9.3.1.2. Korkeakulttuuri pysyi järjestyksessä