Rehevöityminen

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Rehevöityminen by Mind Map: Rehevöityminen

1. Hajakuormitus = useista pienistä lähteistä lähtöisin olevaa luontoon tulevaa kemiallista kuormitusta. Esimerkkejä hajakuorituksesta ovat maataloudesta aiheutuva kuormitus sekä metsätalouden ja liikenteen typpi- ja fosforipäästöt. Pistekuormitus = erilaiset päästöt, jotka ovat peräisin pistelähteistä. Pistelähteet ovat pistemäisiä päästölähteitä, mm. puhdistuslaitokset, kalankasvatuslaitokset ja teollisuuslaitokset.

2. Suomalaiset järvet rehevöityvät helposti esimerkiksi, koska vesistöjen valuma-alueet ovat runsasravinteisia, ja siksi näillä alueilla on usein peltoja. Peltojen typpi -ja fosforilannoitteiden päästöt valuvat takaisin vesistöihin ja lisäävät rehevöitymistä. Lisäksi ilmasta laskeutuvat päästöt, vesistöjen mataluus ja vesien hidas vaihtuvuus nopeuttavat rehevöitymistä.

3. Itämeren rehevöityminen

4. rehevöitymisen aiheuttajat

4.1. -kasvien ravinteet, typpi ja fosfori, lisääntyvät->ranta- ja vesikasvit sekä kasviplankton lisääntyvät, myös eliölajeja tulee lisää -luontoon päässeet jätevedet aiheuttavat rehevöitymistä maatalous kuormitta vesistöjä eniten, joten käytetyt keinolannoitteesta tai pellolle levitetyt lannat päätyy valumavesien mukana ravinteiksi sisävesiin ja meriin, Osa jätevesistä voi päätyä vesistöön, energiantuotannon kuumista palamisprosesseista ilmaan syntyy typen oksideja ja se tulee sateen mukana maahan ja vesistöihin.

5. Rehevöitymisen estäminen ja jätevesien puhdistus

5.1. Jäteveden puhdistus

5.1.1. 1. Mekaaninen vaihe

5.1.1.1. siivilöinti

5.1.1.1.1. kiinteät aineet erotetaan jätevedestä

5.1.1.1.2. hiekka ja sora

5.1.2. 2. Biologinen vaihe

5.1.2.1. orgaanisten aineiden hajotus mikrobien avulla

5.1.3. 3. Kemiallinen vaihe

5.1.3.1. kemikaalien lisääminen -> saostavat fosforia ja typpeä

5.2. Rehevöitymisen estäminen

5.2.1. Estetään fosforin pääsy vesistöihin

5.2.1.1. Pelloille suojakaistat sekä lannoitteiden järkevä käyttö

5.2.1.2. Jätevesien puhdistus

5.2.2. hoitokalastus ja vesikasvien niitto

5.3. Suomen lainsäädäntö

5.3.1. Laki edellyttää, että jätevedet puhdistettava

5.3.2. rakennuksiin asianmukainen jätevesijärjestelmä

6. rehevöitymisen seuraukset

6.1. SEURAUKSET: levien ja syanobakteerien lisääntyminen, veden samentuminen, järviruokokasvustojen tiheneminen ja laajeneminen, laitureiden ja kivien limoittuminen, veden paha haju ja ääritapauksissa kalojen kuoleminen

6.2. HAPPIKATO = Planktoneliöt lisääntyvät vesistön rehevöityessä. Runsaan orgaanisen hajoamisen takia veden happipitoisuus laskee.

6.3. SISÄINEN KUORMITUS = Pohjan hapettomuuden seurauksena fosforia liukenee veteen nopeuttaen rehevöitymistä.

6.4. SYANOBAKTEERIT = Yhteyttäviä pieneliöitä. Syanobakteereja on myrkyllisiä ja myrkyttömiä.

7. Itämeri ja rehevöityminen

7.1. Syitä rehevöitymisen helppoudelle

7.1.1. Matala sisämeri

7.1.2. 10:niä milj. as.

7.1.3. Laaja valuma-alue

7.1.4. Teollisuus

7.2. Ravinteet peräisin

7.2.1. Typpi

7.2.1.1. Maataloudesta yli 50%

7.2.1.2. Yhdyskunnista 20%

7.2.1.3. Ilmasta 25%

7.2.2. Fosfori

7.2.2.1. Maataloudesta noin 67%

7.2.2.2. Jätevedestä 6%

7.3. Rehevöityminen ilmenee

7.3.1. Levälautat

7.3.2. Ranta- ja vesikasvillisuus, sekä kasviplankton lisääntyy

7.3.3. Happi vähenee

7.3.4. Tyypilliset lajit häviävät veden samentuessa

7.4. Suojelutoimenpiteet

7.4.1. EU-direktiivi

7.4.2. Roskaamisen vähentäminen

7.4.3. Uudet lait

7.4.4. WWF:n kampanjat

7.4.5. Öljykuljetusten ja merliikenteen turvallisuus

8. Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että vedessä on liikaa ravinteita