1. Vuorovaikutteisuus
1.1. opettaja - oppilas
1.1.1. Oppilaat materiaalin tuottajina, opettaja kuratoi
1.1.2. Opettajan kuratoima materiaali
1.1.2.1. Eriyttäminen molempiin suuntiin
1.1.2.2. Ammattilainen valitsee olennaisen ja sen, mistä lähteä liikkeelle
1.1.2.3. Kuratoitu materiaali esim. Diigo tai Delicious linkkipankkeina
1.1.3. neuvontapalvelut (?)
1.1.3.1. vrt. Kela-Kerttu ja muut avattaret
1.1.3.2. helpompi kysyä neuvoa?
1.1.3.2.1. Onko opettajalla oikeasti aikaa?
1.2. oppilas - oppilas
1.2.1. vertaistuki
1.2.1.1. Nyt jo oppilailla WhatsApp- ja Facebook-ryhmiä
1.2.1.2. oppimisympäristöjen chatit
1.2.1.2.1. keskustelujälki jää näkyviin
1.2.2. vanhojen materiaalien hyödyntäminen jatkossa ja edelleen kehittäminen
1.2.2.1. esim. Wikiartikkelit, purot.net
2. Rikastaminen
2.1. Liikaakin voi rikastaa...
2.2. Linkkilistat sinällään eivät anna mitään uutta, vain ahdistavat.
2.2.1. käsikirjamaisuus
2.2.2. vanhentuvat linkit
2.2.3. linkkipankit: Delicious, Diigo
2.2.4. kuratointiin scoop.it
2.3. tagit auttavat sisällössä liikkumisessa
2.4. visuaalinen aineisto
2.4.1. Instagram
2.4.2. YouTube
2.4.2.1. koostamaan joko EdPuzzle tai Educanon
2.4.3. SlideShare
2.4.4. canva.com kuvapohjien luomiseen
2.5. Eriyttämisen mahdollisuudet
2.5.1. nopeille ja hitaille erilaista
2.6. kyselyt ja pollit
2.6.1. Socrative
2.6.2. Kahoot!
2.6.3. Quizlet
2.6.4. allourideas
2.6.5. Google Forms
2.6.6. Flipcard
2.7. Paikkatiedot ja kartat
2.7.1. esim. Google Earth
2.8. Infografiikka
2.8.1. easel.ly
2.9. Elementtien linkitys
2.9.1. hotspot
2.9.2. hyperlinkit
2.9.2.1. lyhentämään lyhyt.net tai bit.ly
2.9.3. QR-koodit
2.9.4. syötteet ja feedit
2.9.4.1. RSS
2.9.4.2. esim. oppimisblogit, uutislähteet
2.9.5. elementtien upotus esim. opetusblogiin
3. Eettiset kysymykset
3.1. Kenen teoksia voi käyttää?
3.1.1. Creative Commons
3.1.1.1. SA = share alike vai saako teosta remiksata
3.1.2. Luvan kysyminen
3.1.2.1. Etenkin jos tekee kaupallista materiaalia!
3.1.3. 70 vuoden suoja-aika tekijän kuolemasta (kaunokirjalliset), 50 vuotta ääni- ja radiotallenne esittämisestä
3.1.4. Vapaata riistaa olevat teokset yleensä jollain lailla merkitty lisensoiduiksi.
3.1.5. Opettajan oikeus omaan materiaaliin
3.1.5.1. Opettajan materiaali ei verrannollinen insinöörin tekemään työhön.
3.2. Tekijänoikeuslaki
3.2.1. Sitaattioikeus - ei koske suoraan kuvia
3.2.1.1. Vähintään tekijän nimi mainittava ja lähde
3.3. Opettaja ja julkinen tila
3.3.1. Mitä voi näyttää julkisesti luokkahuoneessa? Mitä voi odottaa oppilaan katsovan kotona omalla ajallaan?
3.3.1.1. perusopetuksessa ikärajat, yhdenvertaisuuden periaate (onko kaikilla kotona konetta, jota käyttää), uskonnolliset näkökulmat
3.3.1.2. CC-lisensoidut YouTube-videot
3.4. Alaikäiset käyttäjät
3.4.1. vanhemmilta luvan kysyminen
3.4.1.1. koulussa jo olevat välineet ja oppimisympäristöt
3.4.1.1.1. peda.net, GAFE
3.4.1.2. jokainen palvelu erikseen
3.4.2. Oppilaalla on oikeus omaan tuotokseensa.
3.4.2.1. vrt. hyvien aineiden lukeminen luokassa (käytäntö) vs. oppilaan oikeus tekeleeseensä
4. Minä ja digitaalinen materiaali
4.1. somemyönteisyys myös jokapäiväisessä käytössä
4.2. Digiympäristöissä tehtyt kurssit
4.2.1. itse oppijana
4.2.1.1. vasta yliopistossa
4.2.1.1.1. Pääasiassa Moodle-ympäristössä keskustelu
4.2.1.1.2. Muille tiedon etsiminen ja jakaminen
4.2.2. opettajana
4.2.2.1. Moodle-kurssi
4.2.2.2. somekurssi blogiohjein
4.3. Perustuntien rikastaminen
4.3.1. QR-koodit
4.3.1.1. Tavoitteena saada luokkaan jokaista luokka-astetta varten QR-koodeilla ainakin arviointiperusteet.
4.3.2. esityksteknologia
4.3.2.1. Prezi
4.3.2.1.1. Oppilaiden kirjailijaesitelmät
4.3.2.1.2. omat esitykset
4.3.2.2. Googlen Presentation
4.3.3. kokeilussa
4.3.3.1. thinglink.com
4.3.4. GAFE
4.3.4.1. esim. Lomake käytössä (kurssipalaute, kokeet)
4.3.4.1.1. hyvä vastaanotto, mm. ao-tasolla kiitelty sitä, että voi tehdä omalla ajalla kokeita, pk:ssa täytyy tehdä tunnin aikana (laitteet samat kaikille)
4.3.4.2. Materiaalin jako kansioissa
4.3.4.3. Palautukset GAFE:n kautta kansioihin
4.3.4.3.1. mm. opinto
4.3.5. Kuratointi: luki- ja kirjoitusvaikeusryhmälle Padlet.com: http://bit.ly/nivaluki
4.3.6. Instagram
4.3.6.1. ohjeita, kuvia http://www.instagram.com/pynssai
4.4. Mitä haluan tehdä lisää?
4.4.1. Enemmän rikastamista...
4.4.1.1. Fakebook? Facebook?
4.4.1.2. kirjallisuuden hahmojen Twitter-, Facebook- tai Instagram-päivitykset
4.4.1.2.1. Kirjallisuuden sitominen muihin taitoihin
4.4.1.3. monimuotoiset arvioinnin kohteet
4.4.1.3.1. videopäiväkirjat
4.4.1.3.2. verkkomainonta
4.4.2. kirjoista eroon pääseminen...
4.4.2.1. työläys?
4.4.2.2. hinnoittelu?
4.4.2.3. verkkomateriaali vs. paperimateriaali
4.4.2.3.1. enemmän hyödynnettävä verkkomateriaaleja, esim. hyvin kuratoituja materiaaleja äidinkieleen: kirjastokaista.fi
4.4.2.3.2. monisteistakin eroon...
4.4.2.4. samanarvoisuus oppilaiden kesken
4.4.2.4.1. Jos kaikki eivät toimi samoin samassa koulussa?
4.4.2.5. avoin materiaalin jako
5. Aloittaminen
5.1. selkeä rakenne
5.1.1. käsikirjoitettu auki synopsikseenkin asti
5.1.2. rakennekartat, sisällysluettelot
5.1.2.1. esim. metrokartat
5.1.2.2. Rytmitys: mitä tulee pedagogisesti missäkin järjestyksessä
5.1.2.2.1. oikea-aikaisuus
5.1.2.2.2. palautekanavat oppijalle ja arvioijalle
5.1.2.2.3. eteneminen asioissa
5.1.2.2.4. asioiden omaksumiseen menevä aika
5.1.3. lineaarinen, hierarkkinen, kalanruoto, kärrynpyörä
5.1.4. materiaalin tulostaminen: toimiiko jäsennys tulosteena
5.2. tarpeen määrittely
5.2.1. Kuka tarvitsee rikastamista?
5.2.1.1. eri oppimistyylit
5.2.1.1.1. esim. pelaavat oppilaat
5.2.2. Tätä aikaa
5.2.3. OPS2016 - monilukutaito
5.3. työn määrä
5.3.1. Valintojen kautta voi vaikuttaa työn määrään.
5.3.1.1. pelillistäminen (gamification)
5.3.1.2. vertaisarviointi
5.3.1.3. Kuka tekee ja etsii?
5.3.1.3.1. Tavoitteena: opettaja tekee itsestään tarpeettoman!
5.3.1.3.2. Opettaja kuraattorina --> aikaa enemmän henkilökohtaiseen ohjaamiseen?
5.3.1.3.3. vaatii ilmapiirin muutosta joissakin kouluissa
5.3.2. arviointi tietyistä tehtävistä ja plus-tehtävämenetelmät
5.3.2.1. oppilaiden itse vastattava omasta työstään
5.3.2.1.1. omasta työstä kannetaan vastuu
5.3.2.1.2. itseorganisoituminen
5.4. Laatu
5.4.1. materiaalin relevanttius
5.4.2. helppokäyttöisyys
5.4.3. esteettömyys
5.4.3.1. esim. värisokeus huomioiden
5.4.4. metatieto auki
5.4.4.1. Mitä on tarkoitus oppia?
5.4.4.2. Millaisia tietoja ja taitoja on tarkoitus hallita verkko-oppimisen jälkeen?
5.4.5. JHS 129 tai opetushallituksen kriteeristö
5.4.5.1. Jossain vaiheessa ketjua huomataan, jos ei toimi.
5.5. Kokonaisuuden hallinta
5.5.1. jakson sisältö
5.5.2. oppimispolut
5.5.3. pakolliset ja valinnaiset osat
5.5.4. opettajan aineisto
5.5.5. oheisaineisto
5.5.5.1. täydentävä aineisto
5.5.5.2. lisämateriaali
5.6. Käytettävyys
5.6.1. Käyttö mahdollisimman virheetöntä...
5.6.2. Helppo omaksua.
5.6.2.1. ilmaiset sovellukset
5.6.2.1.1. sosiaalisen median palvelut
5.6.3. Aktivointi nopeasti ja virheettömästi.
5.6.3.1. Luotettavuus: toimii virheettömästi
5.6.4. Peruslogiikka toimii.
5.6.4.1. Esimerkiksi helppo palata myöhemminkin, ettei tarvitse muistella liikoja.
5.6.5. Eritasoiset käyttäjät
5.6.5.1. aloittelijat vs. aktiivikäyttäjät
5.6.5.1.1. eri tarpeet erilaisilla käyttäjillä
5.6.5.2. Käyttäjien kuunteleminen
5.6.5.2.1. esim. käyttäjien kokemukset, miten hahmottavat ja miten kokevat
5.6.5.2.2. työkalujen tarjoaminen
5.6.5.3. skimmaus
5.6.5.3.1. silmäilevä lukeminen
5.6.5.3.2. syventyvä lukeminen?
5.6.6. Materiaalin käytettävyys
5.6.6.1. kertaluonteinen vai jatkuva
5.6.6.2. käyttöyhteydet
5.6.6.2.1. laite
5.6.6.2.2. nettiyhteys
5.6.6.3. Hyvä testaus voi vähentää käyttövirheitä... Testaus vie aikaa.
5.6.6.3.1. koeryhmät? Esimerkiksi oppikirjojakin testataan eri luokissa ennen vientiä myyntiin...
5.6.6.4. Digimateriaalissa etenkin komento pitäisi mennä yhdellä kerralla nopeasti läpi.
5.6.6.5. Avausnäkymä
5.6.6.5.1. Kaikki keskeinen näkyy yhdellä ruudulla ilman scrollailua.
5.6.6.5.2. helppo hahmottaminen: kokonaisuus