1. Edellyttää
1.1. Oppilaan tuntemusta
1.2. Oppimispolkujen henkilökohtaistaminen
1.2.1. Oppilas asettaa omia tavoitteitaan
1.2.2. Oppilas arvioi omaa edistymistään.
2. 1. Kysymisen ja kyseenalaistamisen rohkeus
2.1. Missä määrin annamme oppilaiden kysyä ja kyseenalaistaa?
2.2. Miten iso osa tuntiajasta on opettajan ja miten iso osa oppilaan puhetta?
2.3. Siedämmekö mielipiteiden ja näkökulmien erilaisuutta?
2.4. Oman ajattelun kriittinen tarkastelu
2.5. Tietolähteiden kriittiinen tarkastelu
2.5.1. Esim. mobiilisovellusten algoritmit
3. 2. Innostus, innovatiivisuus ja kekseliäisyys
3.1. Onko uuden luomiselle, innostumiselle ja kekseliäisyydelle aikaa?
3.2. Tukevatko koulun rakenteet ja käytänteet ajatuksen rajojen ylityksiä?
3.2.1. Keiden kanssa lapsi voi haastaa ajatteluaan ja käyttää kuvittelukykyään?
3.3. Ajatellaanko leikkien, pelien, fyysisen toiminnan ja toiminnallisuuden olevan pois vakavasti opettamisesta oppimisesta vai osa sitä?
4. 3. Tutkivaa, analyyttistä ja moninäkökulmaista
4.1. Painaako opittavien asioiden määrä päälle ja huomaatteko kiirehtivämme asioissa?
4.2. Annammeko todella aikaa tutkia, syventyä ja keskittyä käsillä olevaan?
4.3. Jos oppilaalta edellytetään moninäkökulmaista kriittistä tarkastelua, tarjotaanko hänelle materiaalia tähän?
4.3.1. Jos lähteenä on vain oppikirja, kuinka moninäkökulmaista asian tarkastelu voi olla?
4.4. Saavatko oppilaat edetä ainakin osittain eritahtisesti, niin että jokainen voisi syventyä ja keskittyä edes tiettyihin perusasioihin ja päästä näiden äärellä harjoittelemaan myös kriittistä asioiden tarkastelua?
5. 4. Itsenäistä ja jaettua tiedon rakentamista
5.1. Miten tuemme oppilaan näkemyksiä ja samalla haastamme häntä kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan ja ratkaisujaan itsenäiisesti ja yhdessä muiden kanssa?
5.2. Annammeko tilaa ja aikaa yhteiselle toiminnalle?
5.2.1. Miten suhtaudumme sosiaalisissa tilanteissa syntyviin ristiriitoihin, kun toimimme ongelmanratkaisun, argumentoinnin ja uuden keksimisen äärellä?
6. Luottamus omiin näkemyksiin
6.1. Syntyy turvallisissa vertaiskohtaamisissa
6.2. Syntyy opettajan kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa
7. Yhteistyö
7.1. Synnyttää jotain enemmän kuin mitä yksin asiaa ajattelemalla tai toimimalla olisi mahdollista saavuttaa
8. Ajattelun osatekijät
8.1. Järkeily
8.2. Suunnittelu
8.3. Reflektointi
8.4. Jäsentely
8.5. Tiedonhaku
8.6. Päätöksenteko
8.7. Tulkinta
8.8. Selittäminen
9. Ajattelun rutiinit
9.1. 1. Havaitse, ajattele, ihmettele
9.1.1. Nimeä, erittele, jäsentele havaintosi
9.1.2. Kysy: mitä, miksi, missä, kuka jne.
9.1.3. Esim. luontokuva:
9.2. 2. Yhdistä, laajenna, haasta
9.2.1. Miten asia liittyy siihen, mitä tiedät jo ennestään?
9.2.2. Miten uusi tieto laajentaa tietojasi tai muuttaa ajatuksiasi?
9.2.3. Opitko jotain uutta?
9.2.4. Löydätkö ongelmia tai ristiriitoja?
9.3. 3. Väitä, kyseenalaista, tue
9.3.1. Esitä väite. Mitä tiedät tai luulet tietäväsi todeksi?
9.3.2. Esitä väitteellesi vastaväite tai kyseenalaistus
9.3.3. Argumentoi
9.4. 4. Ideoi, haasta, kehitä
9.4.1. Kehitä yleistys, väite tai idea
9.4.2. Määrittele, mitä aukkokohtia, epäloogisuuksia tai haasteita ideaan liittyy
9.4.3. Kehitä haastamisen perusteella parempi idea, yleistys tai väite
10. Oppimaan oppiminen
10.1. Lähtee reflektoinnista
10.1.1. Oman oppimisen, tunteiden ja tapahtumien tarkkailu
10.1.2. Etenee oman oppimisen jäsentyneeseen arviointiin
10.2. Oppimisen ilo
10.3. Ohjaaminen
10.3.1. Tarkoituksellisuus
10.3.1.1. Oppilaan kognitiivisten taitojen kasvattaminen
10.3.2. Vastavuoroisuus
10.3.2.1. Jaettu osallistuminen
10.3.2.1.1. Kuuluminen yhteisöön
10.3.3. Transgendenssi
10.3.3.1. Siirrettävissä uuteen tietoon
10.3.3.2. Yhdistettävissä vanhaan tietoon
10.3.4. Merkitys
10.3.4.1. Miksi tätä opetellaan
10.3.5. Käyttäytymisen kontrolli
10.3.5.1. Toivotun käyttäytymisen lisääminen
10.3.5.2. Ei-toivotun käyttäytymisen vähentäminen
10.3.6. Yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen
10.3.7. Ajattelun kehittäminen
10.3.7.1. Hyväksytään erilaiset strategiat
10.4. Pätevyyden tunteen ohjaaminen
10.4.1. Vahvuudet
10.4.2. Kannustus