
1. Keskusteluissa toistuvat rakenteet
1.1. vuorovaikutuksen jaksottaisuuden ylläpito
1.1.1. vuorottelujäsennys
1.1.2. sekvenssijäsennys
1.1.2.1. vierusparit
1.1.2.2. preferenssit
1.1.2.2.1. selontekovelvollisuus
1.2. vuorovaikutuksen rakenteissa eroja eri kulttuurien välillä (Laakso 2008, 151) Laakso, M. 2008. Lasten vuorovaikutusaineistojen keskustelunanalyyttinen tutkimus: Metodipohdintoja. Puhe ja kieli, 28:4, 149–166.
2. Keskustelu muodostaa vuorovaikutuksen perusintituution
2.1. Luo pohjaa muille yhteiskunnan instituutioille
2.2. Perusintituutio on normatiivinen
2.2.1. Puhujilla on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia
3. Arkikeskustelu
3.1. ensisijaisuus
3.2. pienetkin yksityiskohdat tärkeitä
4. Institutionaalinen vuorovaikutus
4.1. Vuorovaikutus keskittyy asiaan tai päämäärään (tehtävään)
4.1.1. Käytäntöjen kirjo arkikeskustelua suppeampi
4.1.2. Keskusteluun osallistumista säätelevät rajoitteet
4.1.3. Puhujat suorittavat tiettyjä institutionaalisia tehtäviä
4.1.4. Intituutiolle tyypilliset tulkintakehykset ja sanastot
5. Normatiivisuus
6. Orjentaatio
6.1. vihjeet puheessa
7. yhteistoiminnallisuus
7.1. Keskusteluun osallistujat
8. konteksti
8.1. edeltävä puhe
9. Harvey Sacks
9.1. Amerikkalainen sosiologi, joka menehtyi auto-onnettomuudessa vain 40-vuotiaana
10. Keskustelun yksityiskohtainen analyysi
10.1. Lähtökohta: keskustelun ymmärtäminen jäsentyneeksi ja järjestäytyneeksi toiminnaksi
10.1.1. Vuorovaikutuksen pienilläkin yksityiskohdilla on tarkoituksensa
10.1.1.1. hiljaisuus
10.2. ilmenee osanottajille itselleen
10.2.1. Keskittyy siihen miten asiakas ja sosiaalityöntekijä tekevät sosiaalityön olemassa olevaksi
10.2.1.1. Miten sosiaalityön tehtävä ja päämäärä toteutuvat vuorovaikutuksessa
10.2.1.1.1. Ammatillisten neuvojen annon ja vastaanoton välinen dynamiikka.
11. Puhuja
11.1. 1. orientoituu edeltävään puheeseen
11.1.1. 3. osoittaa ymmärrystä edeltävästä puheenvuorosta
11.1.2. 3. tuottaa edeltävän puheenvuoron tietynlaisena
12. Kuulija
12.1. tulkitsee
12.1.1. 2. luo odotuksia jatkopuheenvuoroille
13. John Heritage
14. Tulkinta
15. Tutkimus Laakso 2008, 151) Laakso, M. 2008. Lasten vuorovaikutusaineistojen keskustelunanalyyttinen tutkimus: Metodipohdintoja. Puhe ja kieli, 28:4, 149–166.
15.1. aineistonkeruun erityispiirteet
15.2. litteroinnin erityispiirteet
15.2.1. hyvin tarkka ja yksityiskohtainen
15.2.1.1. ilmausten lopun intonaatio
15.2.1.2. kirjoituskonverntiot
15.2.1.3. vuorovaikutuksen ei-sanalliset piirteet
15.3. analyysi
15.4. kuvata vuorovaikutusilmiöitä ja selvittää logiikkaa
15.4.1. Yleisenä tutkimushavaintona voidaan sanoa, että lasten vuorovaikutuksen keskustelunanalyyttisissa tutkimuksissa näkyvät lasten taidot ja aktiivinen osallistuminen (Laakso 2008, 160)
15.5. metodologinen ote=analyyttinen induktio
15.5.1. vuorovaikutustilanteiden lähitarkastelu