1. Hoito opiskelijaterveydenhuollossa
1.1. lievien mielenterveyshäiriöiden hoito ja seuranta voidaan toteuttaa opiskelijaterveydenhuollossa
1.1.1. mini-interventiot
1.1.2. seurantakäynnit
1.2. mielenterveyshäiriöiden hoidon suunnittelu ja seuranta alkaa usein opiskelijaterveydenhuollossa
1.2.1. seulontamenetelmät
1.3. koululääkärillä on mahdollisuus ohjata opiskelija erityissairaanhoidon piiriin
2. Päihdehäiriöiden hoito ja siihen liittyviä erityispiirteitä
2.1. päihdehäiriöt esiintyvät usein yhdessä muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa
2.1.1. oheishäiriöiden hoito on keskeistä
2.1.2. päihteitä käytetään pahan olon lievittymiseen parempien vaihtoehtojen puuttuessa
2.1.2.1. oheishäiriöiden hoito itsessään voi vähentää nuoren tarvetta käyttää päihteitä
2.1.3. päihteet pahentavat muiden mielenterveyshäiriöiden oireita
2.1.4. yleisiä oheishäiriöitä
2.1.4.1. ADHD
2.1.4.2. masennus
2.1.4.3. ahdistus
2.1.4.4. käytöshäiriöt
2.2. hoitomenetelmät
2.2.1. motivoivan keskustelun keinot
2.2.1.1. avoimuus
2.2.1.2. luottamuksellisen keskustelusuhteen rakentaminen
2.2.2. psykososiaaliset hoidot
2.2.3. psykoedukaatio
2.2.3.1. tiedonanto
2.2.4. mini-interventiot
2.2.4.1. Raamit-lyhytneuvonta
2.2.5. päihdekuntoutus
2.2.5.1. avohoito
2.2.5.2. laitoshoito
2.3. päihdehäiriöt alaikäisten nuorten kohdalla vaativat lastensuojelullisia toimia
2.4. päihteidenkäyttö on yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin
2.4.1. ikätovereiden merkitys päihteidenkäytössä on suuri
2.5. päihdehäiriö ei ole sama asia kuin päihderiippuvuus
2.5.1. päihdehäiriöt oireilevat laajasti sekä psyykksiesti että fyysisesti
2.5.1.1. päihteisiin liittyviä haasteita on eritasoisia
2.5.1.1.1. riskikäyttö
2.5.1.1.2. haitallinen käyttö
2.5.1.1.3. riippuvuus
2.5.1.2. eri päihteisiin liittyy erilaisia riskejä
2.5.1.3. ahdistuneisuus, elämänhallinnan kadottaminen
2.6. päihteidenkäyttö altistaa muorta lukuisille vaaratilanteille
2.6.1. väkivalta
2.6.1.1. väkivallan uhriksi joutuminen
2.6.1.2. väkivaltatekoon syyllistyminen
2.6.2. riskikäyttäytyminen
2.6.3. impulssikontrollin heikentyminen keskeinen riskitekijä
2.6.4. myrkytystilanteet
2.6.4.1. alkoholimyrkytykset
2.6.4.2. yliannostukset
2.6.5. itsetuhoisuus
2.6.5.1. itsemurhayritykset
2.6.5.2. itsensä vanhingoittuminen
2.7. päihteisiin liittyy oma lainsäädäntönsä
2.7.1. huumausainelaki
2.7.2. alkoholilaki
2.8. päihteisiin liittyy lukuisia haasteita mielenterveyden ja somaatisen terveyden ongelmien lisäksi
2.8.1. rikollisuus
2.9. päihteidenkäyttö ja niiden saatavuus on yhteiskunnallinen kysymys
2.9.1. päihdetyötä tehdään useiden alojen ammattilaisten toimesta
3. Osastohoito
3.1. mielenterveyshäiriöiden hoito on avohoitopainotteista, mutta osastohoidon tarve ei ole kadonnut
3.2. nuorisopsykiatrian osastohoito
3.2.1. nuorisopsykiatrisella arviointijaksolla voidaan kartoittaa hoidon tulevaisuutta
3.2.1.1. jatkohoidon tarve ei poistu osastojaksolla
3.3. lastensuojelun laitoshoito alaikäisillä
4. Kolmannen sektorin tukimuodot
4.1. järjestötoiminta
4.2. seurakunnat
5. Nuorten yleisimmät mielenterveyden häiriöt
5.1. masennus
5.2. ahdistuneisuushäiriöt
5.3. käytöshäiriöt
5.4. syömishäiriöt
5.5. päihdehäiriöt
5.6. sopeutumishäiriöt
5.7. traumaperäiset häiriöt
6. Hoidon tavoitteet
6.1. kehityksen turvaaminen
6.2. tunnetaitojen kehittäminen
6.3. ongelmanratkaisukeinojen lisääminen
6.4. toimintakyvyn lisääminen
6.4.1. opiskelun ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen mahdollistaminen
6.4.2. elämänhallinnan kasvattaminen
6.5. kärsimyksen vähentäminen
6.5.1. kokemus elämän mielekkyydestä
7. Lääkehoito
7.1. nuorilla psyykelääkkeitä käytetään vähemmän kuin aikuisilla
7.1.1. myös lääkevaihtoehtoja on vähemmän
7.2. tyypillisesti käytetyt lääkkeet
7.2.1. psykoosilääkkeet
7.2.2. mielialalääkkeet
7.2.2.1. SSRI-lääkkeet
7.2.3. ahdistuslääkkeet
7.3. lääkehoito ei saa olla ainoa hoitomuoto
7.3.1. psykososiaalisten hoitojen ja lääkehoidon yhditämisellä päästään tyypillisesti parhaimpiin tuloksiin
7.4. lääkityksestä päättää psykiatrian erikoislääkäri
7.5. sitoutuminen lääkehoitoon on erittäin tärkeää
7.5.1. nuorelle tulee perustella lääkehoidon tarpeellisuus
7.5.2. on huolehdittava siitä, ettei nuori lopeta lääkehoitoa kesken
7.5.2.1. lääkityksen lopettaminen oireiden vähennettyä johtaa useimmiten oireiden lisääntymiseen
7.5.2.1.1. lääkehoitoa tulisi jatkaa, vaikka oireet vähenesivät
7.6. lääkehoito perustuu hoitosuosituksiin
7.6.1. käytettävät lääkkeet on todettu tehokkaiksi kyseisen häiriön hoidossa
7.6.1.1. tutkimusperustaisuus
8. Psykososiaaliset hoidot
8.1. psykoterapiat
8.1.1. kognitiiviset terapiat
8.1.1.1. kognitiivinen käyttäytymisterapia
8.1.1.1.1. tehokas useiden eri mielenterveyden häiriöiden hoidossa
8.1.1.2. kolmannen aallon terapiat
8.1.1.2.1. HOT - hyväksymis- ja omistautumisterapia
8.1.2. perheterapiat
8.2. lyhytinterventiot
8.2.1. lyhytterapia
8.3. nuorille räätälöidyt kuntouttavat menetelmät
8.3.1. Oma väylä
8.3.1.1. Kelan korvaama nuortem opiskelu- ja työkykyä tukeva menetelmä
8.3.2. Nepsy-valmennukset
8.4. psykoedukaatio
8.5. ryhmämuotoinen toiminta
8.5.1. vertaistukiryhmät
9. Akuutit tilanteet
9.1. nuorten mielenterveyden akuutit haasteet edellyttävät joskus nopeaa toimintaa
9.1.1. nuoren ollessa hengenvaarassa on toimittava välittömästi
9.1.1.1. päivystyspoliklinikat
9.1.1.2. tarvittaessa hätänumeroon soittaminen
9.1.2. mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat somaattiset ongelmat
9.1.2.1. päihteiden yliannostus
9.1.2.2. syömishäiriöissä vakava alipaino, hengenvaarallisen alhainen syke
9.1.2.3. itsetuhoisuus
10. Nuorten hoitoon liittyviä erityispiirteitä
10.1. alaikäisten kohdalla lainsäädännön merkitys
10.1.1. lastensuojelulaki
10.1.2. hoitotakuun toteutuinen
10.1.2.1. lyhyemmät määräajat kuin aikuisilla
10.2. varhainen puuttuminen ja hoidon aloittaminen on ensiarvoisen tärkeää
10.2.1. mielenterveyden häiriöt voivat vaikeuttaa nuoren normatiivista kehitystä laaja-alaisesti
10.2.2. varhainen puuttuminen parantaa ennustetta
10.2.3. nuoruuden mielenterveys vaikuttaa mielenterveyteen aikuisuudessa
10.3. hoidon jatkumisen varmistaminen on keskeistä
10.3.1. nivelvaiheiden huomioiminen
10.3.1.1. nuoren huomioiminen siirtymävaiheissa
10.3.1.1.1. yläkoulusta toiselle asteelle
10.3.1.1.2. toiselta asteelta korkea-asteelle
10.3.1.2. nuorisopsykiatrian puolelta aikuispsykiatriaan siirtyminen
10.4. itsetuhoisuuden riski on nuorilla muita ikäryhmiä suurempi
11. Omahoito
11.1. saatavilla on laaja valikoima itsehoitoon tarkoitettuja resursseja
11.1.1. harjoitukset
11.1.2. verkkopohjaiset resurssit
11.1.2.1. Mieli ry
11.1.2.2. MLL Nuortennetti
11.1.2.3. Nuortenlinkki
11.1.2.4. Headsted
11.1.2.5. Nyyti ry
11.1.2.6. Tukinet
11.1.2.7. Nuorten mielenterveystalo
11.1.3. psykoedukaatio