1. ARVOT, PÄÄMÄÄRÄT, TAVOITTEET
1.1. TARKOITUS
1.1.1. Lukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.
1.1.1.1. Yhteiskunnan globalisoitumisen, ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien ja tietotekniikan kehityksen myötä sivistyskäsitys muuttuu yhteisö- ja yhteiskuntapainotteiseksi siten, että yuonna 2030 lukio-oppiminen koostuu vuorovaikutteisesta ja monialaisesta tiedon käsittelystä, analysoimisesta, jalostamisesta ja jakamisesta. Aiheet haetaan usein Suomen ja maailman ongelmista. Lukio-opiskelu on sen kautta kohteellista, sosiaalisesti osallistavaa, ilmiöpohjaista ja tapahtuu sekä autenttisessa lähiympäristössä että globaalissa yhteistyöverkostossa.
1.2. KOULUTUSTAKUU
1.2.1. Oppivelvollisuusikää on nostettu 18 vuoteen.
1.2.1.1. Oppivelvollisuusikärajan nostamisella ehkäistään sellaista polkuvalintaa, joka ei johda mihinkään koulutukseen tai tavoitteelliseen oppimiseen. Kysymys on myös siitä, että 2030 on tarvetta lisätä huolenpitoa nuorista pidentämällä oppivelvollisuutta. (ks. http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/oppivelvollisuuden-pident%C3%A4mist%C3%A4-harkittava-vakavasti/654161. Ks myös http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pentti-arajarvi-oppivelvollisuuden-pidentaminen-tukisi-mielenterveytta )
1.3. TIEDON TUOTTAMINEN JA JAKAMINEN
1.3.1. Nuoret hankkivat laajan yleissivistyksen sosiaalisessa mediassa ja lukion tehtäväksi jää yhä enemmän erityisosaamisen ja ajattelun opettaminen.
1.3.1.1. Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeionin juurille, jossa opettajat keskustelevat oppilaittensa kanssa ja haastavat näitä kehittämään ajatteluaan. Aristoteleen Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikä oppilailta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta. Koulun päämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan filosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat vertaisina toisten joukossa." (http://fi.wikipedia.org/wiki/Peripateettinen_koulukunta). Samanaikaisesti niin opettajan kuin oppijan kyvystä reagoida proaktiivisesti koko ajan muuttuvaan ja lisääntyvään, jatkuvasti läsnä olevaan ja reaaliaikaiseen tietoon on tulossa oppimisen kriittisin osatekijä.
2. TIEDOT, TAIDOT, OPPIMINEN
2.1. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN
2.1.1. Lukiokoulutuksen järjestämisestä vastaa kolme-neljä laajasti verkostoitunutta lukiota, joiden lisäksi lukiosuorituksia voi hyväksiluettaa valtakunnallisessa tai kansainvälisessä opintojen hyväksymiskeskuksessa.
2.1.1.1. On keskusteltu siitä, voidaanko lukion opintojen suoritukseksi lukea erilaiset yksilölliset oppimispolut, jotka eivät nouse suoraan lukion omasta opetustarjonnasta: esimerkiksi vapaaehtoinen työ kansalaisjärjestöissä tai suoritukset urheilun tai taiteen alueilla tms. //tähän linkki pdf OPM:n julkaisuun ”Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä”, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:27.// Myös pelien (ks. esimerkiksi pervasiiviset pelit http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2009/11/geopelit/ tai roolipelit) avulla voidaan suorittaa opintoja.
2.2. VALINNAISUUS
2.2.1. Lukion yhteisten opintojen määrä on puolet nykyisestä ja muu osa opinnoista on valinnasta.
2.2.1.1. Lukion nykyinen oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista, joista 47 tai 51 on pakollisia nykyisen opetussuunnitelman mukaan. Pakollisten kurssien määrä riippuu opiskelijan valitsemasta matematiikan laajuudesta, joka voi olla joko lyhyt tai pitkä. Entä jos oppilaalle itselleen annettaisiin tulevaisuudessa laajempi vapaus valita oma oppimisen polkunsa tarjonnasta – johtaisiko se siihen, että lukiolaiset sulkisivat omilla lyhytnäköisillä ja kypsymättömillä valinnoillaan osan jatko-opintovaihtoehdoista pois ja kaventaisivat omaa sivistysosaamistaan vai johtaisiko se yksittäisen oppilaan nykyistä laajempaan osaamiskokonaisuuteen?
2.3. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
2.3.1. Oppiminen tapahtuu älykkäiden agenttiohjelmien avulla yksilöllisen "lukujärjestyksen" mukaisesti.
2.3.1.1. "Oppilaat käyttävät oppimiseen mobiililaitteessa toimivia älykkäitä agenttiohjelmia. Agentti sopeuttaa automaattisesti antamaansa informaatiota kurssin laatijan antaman ohjeistuksen ja opiskelijan tason mukaan. Näin jokaiselle oppilaalle personoidaan ”oppikirja” kurssille. Jos oppilas jää jälkeen kurssille asetetusta vaatimustasosta, ohjataan hänet tukiopetukseen. Näin ollen agentti toimisi myös opiskelijan opinto-ohjaajana." (Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia: Delfoi-prosessi 2/2011)
3. TOIMINTA, YHTEISÖ, KOULU
3.1. ARVIOINTI
3.1.1. Lukioaikaiset opinnäytetyöt ovat korvanneet ylioppilaskirjoitukset.
3.1.1.1. Lukioissa on siirrytty läsnäolovelvollisuudesta tulosvelvollisuuteen ja opinnäytteillä on keskeinen rooli. Ylioppilastutkinnon perinteinen, 159 vuotta melko samanlaisena pysynyt suorittamistapa on muuttunut ja osaamisensa voi osoittaa monella tavalla. (ks. http://suomenkuvalehti.fi/blogit/megafoni/selittamalla-ylioppilaaksi)
3.2. OPETTAJUUS JA JOHTAMINEN
3.2.1. Lukioyhteisön avaintaitoja ovat opiskelijan ohjaus, tiimityö sekä pedagogisten oppimisyhteisöjen ja -ympäristöjen rakentaminen.
3.2.1.1. Lukiolainen voi valita vaihtoehtoisia oppimispolkuja, joissa vaihtelevat lähikurssit, verkko-opinnot, itseopiskelu ja autenttisen tekemisen tai pelioppimisen kautta syntyvät hyväksilukemiset. Lukio-opettajan ydinosaamista ovat oppilaiden yksilöllisten opintopolkujen mahdollistaminen, ohjaaminen ja tukeminen nykymuotoisen opettamisen sijaan. (ks. http://www.tutkiva.edu.hel.fi/opettaja.html ) Tärkeä profession ulottuvuus on myös erilaisten oppijayhteisöjen muodostaminen ja tukeminen. Sekä johtamisessa että opettajan arkityössä tiimiorganisaatiolla on etunsa (ks. http://www.sivistys.net/uutiset/vaitos__rehtorista_tuli_jongloori.html. Ks myös http://herkules.oulu.fi/isbn9514264053/html/x473.html)
3.3. TEHOKKUUS
3.3.1. Tietomäärän kasvaessa ja lukion nopeaa läpäisyä korostettaessa lukio-opetuksessa tyydytään pinnalliseen ajateluun.
3.3.1.1. Yhteiskunnallisessa globaalissa muutoksessa tehokkuuden vaatimus on tällä hetkellä noussut yhdeksi voimakkaimmista kehitystekijöistä (//Tähän liite pdf Pasi Sahlberg: Tuottavuutta koulutukseen//). Toisaalta työelämän kilpailu ja toisaalta jatkuva ja kasvava kiireen tuntu lisää tarvetta suorittaa ja suoriutua yhä nopeammin niin opinnoista kuin arjen muista tehtävistä (ks esim. http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/08/30-vuotias-tarvitsee-toissa-dementialaaketta/201017070/139). Opitun pureksimiseen, sulattamiseen ja syväpohdintaan ei ole enää aikaa, mutta tietoteknologia tulee tässä avuksi.
4. TOIMINTA- YMPÄRISTÖ
4.1. GLOBAALISUUS, KANSAINVÄLISYYS
4.1.1. Lukiossa on pakollinen ulkomaanvaihtojakso, joka on mahdollista suorittaa myös yhteiskuntapalveluna jossain kehitysmaakohteessa.
4.1.1.1. Globaalikansalaisuuteen kasvaminen on lukion tärkeitä tehtäviä, joka edellyttää vieraaseen kulttuuriin ja kestävän kehityksen ohjelmiin perehtymistä. Opettajilta edellytetään taitoa opettaa englannin kielellä ja tukea opiskelijoita ulkomaanjakson toteuttamisessa. Suomessa on kehitetty yhteiskuntapalvelua sisältävä opintokokonaisuus osaksi lukio-opiskelua.
4.2. LUKIOVERKKO
4.2.1. Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tai liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia.
4.2.1.1. Monet lukiot ovat Ruotsin mallin mukaan yritysten tai yhdistysten omistamia ja useat niistä ovat ketjuuntuneet myös kansainvälisesti. Elinkeinoelämä rahoittaa luonnontieteitä ja teknologiataitoja korostavia oppilaitoksia (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/08/yksityiskoulut_lisaantyvat_ruotsissa_1921916.html , http://liberalismi.net/wiki/Koulutus ).
4.3. AKATEEMINEN POLKU
4.3.1. Yhdeksän kymmenestä lukiolaisesta jatkaa opintojaan korkeakouluissa.
4.3.1.1. Lukion työskentelytavat tukevat akateemisten valmiuksien kehittymistä. Akateemista polkua vahvistaa myös mahdollisuus opiskella korkea-asteen kursseja rinnan lukiokurssien kanssa. Nykyisistä korkeakouluopintoihin jatkavista ks. esim. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/lukiot_tuottavat_hyvin_vaihtelevasti_korkeakouluopiskelijoita_603016.html