1. FOSSIILIT – ryhmä 1 10 000 vuotta sitten eläneiden eliöiden jäänteitä sanotaan fossiileiksi. Fossiilin suhteellinen ikä saadaan selville johtofossiilien avulla. Johtofossiilit ovat eliöitä jotka ovat eläneet runsaslukuisina tiettynä suhteellisen lyhyenä aikana eri puolilla maapalloa. Radioaktiivinen iänmääritys perustuu siihen, että määrityksessä käytetty radioaktiivinen aine hajoaa tieyllä vakionopeudella.
1.1. Mitä suurempi ero kahden yksilön viivakoodissa on, sitä aikaisemmin ne ovat erkaantuneet yhteisestä kantalajista. DNA-viivakoodeja voidaan käyttää eliölajien kehityshistorian selvittämisen lisäksi myös lajintunnistuksessa.
1.2. opettajan antama fossiili on muinaisen nilviäisien, ammoniitin, fossiili. Sillä on ollut kova suojaava kuori.
2. Darwinin evoluutioteoria
2.1. Darwinin mukaan luonnonvalinnassa ominaisuuksiltaan heikoimmat heikoimmat yksilöt karsiutuvat, ja vahvimmat jäävät jatkamaan sukua
2.2. Teorian pohjana ovat Darwinin tutkimusmatkoillaan tekemät havainnot, fossiililöydöt ja johtopäätökset
2.3. Nykyinen käsitys luonnonvalinnasta ja evoluutiosta on tarkentutnut paljon. Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan evoluutio perustuu eliöidenlisääntymiseen, ominaisuuksien periytymiseen, muunteluun, kilpailuun, luonnonvalintaan, isolaatioon ja sattumaan. Silti Darwinin yli sata vuotta vanha teoria on yhä niiden pohjana
3. Evoluution todisteet
3.1. Eläviksi fossiileiksi sanotaan sellaisia eliöitä, jotka ovat selvinneet maapallon mullistuksia nykypäivään asti ja Suomessa esimerkkinä siili
3.2. Kun eliöryhmä kehittyy, on mahdollista, että siinä näkyy vanhoja ja uusia piirteitä. Nämä ovat välimuotofossiileja esim. liskolintu
3.3. Fossiilisarja tarkoittaa samasta eliöstä löytyneitä eri- ikäisiä fossiileja, jotka todistavat eliön asteittaisesta kehittymisestä. Esim. s.146 kuva
3.4. Bakteerien antibioottikestävyys on seurausta evoluutiosta. Runsaan antibioottien käytön ja luonnonvalinnan seurauksena bakteereista kehittyy sairaalabakteereita, joilla on sietokyky monia antibiootteja vastaan.
3.5. Jalostusta voidaan pitää ihmisen ohjaamana evoluutiona. Suosimalla haluttuja ominaisuuksia tai muuttamalla eliöiden perimää voidaan tuottaa nopeasti uudenlaisia kasveja ja eläimiä. Esimerkiksi kissa- ja koirarotuja on satoja, ja monet viljelykasvit muistuttavat nykyisin hyvin vähän villejä sukulaisiaan.
3.6. Mitä suurempi ero kahden yksilön viivakoodissa on, sitä aikaisemmin ne ovat erkaantuneet yhteisestä kantalajista. DNA-viivakoodeja voidaan käyttää eliölajien kehityshistorian selvittämisen lisäksi myös lajintunnistuksessa.
4. Miten evoluutiota tutkitaan?
4.1. Yksi todiste evoluutiosta on surkastumat, eli tehtävänsä menettäneet elimet ja niiden osat.
4.2. Alkion kehityksen alkuvaiheessa eri selkärankaiset muistuttavat toisiaan, mutta myöhemmin eroavat toisistaan.
4.3. DNA:n emäsjärjestys kertoo sukulaisuussuhteista.
