1. Persoonallisuuden & tunne-elämän kehitys
1.1. Itsenäistymisvaihe
1.2. - "Esimurrosikä"
1.3. - Lapsen käytös koettelee kaikkia perheenjäseniä
1.4. Lapsi pelkää, vertaa ja pohtii
1.4.1. - Vertailee kykyjään muihin
1.4.2. - Lapsi saattaa pelätä asioita, koska pelkää epäonnistumista
1.4.3. - Elämän alkaminen ja päättyminen alkaa kiehtoa
1.4.4. - Lapsi tarvitsee rinnalleen aikuista kuuntelemaan, keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin
1.5. Harjoitellaan koululaistaitoja
1.5.1. - Lapsen kehitys voi vaikuttaa taantuneelta.
1.5.2. - Lapsen uskoa omaan selviämiseen ja pärjäämiseen kannattaa tukea
1.5.3. - Perusasioiden, kuten käsienpesua, wc;ssä käyntiä, piirtämistä yms. harjoitteleminen arjessa
1.5.4. - Keskittymisen ja kärsivällisyyden (esim. ruokajonot) harjoituttaminen voi olla tarpeellista
1.6. Arjen iloa
1.6.1. - Lapsi on välitön ja rehellinen
1.6.2. - Lapsi on kiinnostunut kaikenlaisista asioista ja on valmis kokeilemaan uutta
2. Sosiaaliset taidot
2.1. Sosiaalisten taitojen kehitys
2.2. - Halu irtautua vanhemmista kasvaa
2.3. - Itsenäistymisestä huolimatta on silti riippuvainen vanhemmista
2.4. Lapsi tarvitsee rajoja, mutta myös päätäntävaltaa
2.4.1. - Halu harjoitella itsenäisesti toimimista
2.4.2. - Lapsi saattaa uhmata rajusti vanhempien asettamia rajoja
2.4.3. - Kuitenkin lapsi tarvitsee aikuisen asettamia rajoja
2.4.4. - Yhteiset pelisäännöt lapsen kanssa helpottaa arjessa toimimista
2.4.5. - Lapsen turvallisuus on aikuisen vastuulla
2.5. Osallistuminen arjen askareisiin
2.5.1. - Lapsi ihailee vanhempiaan ja ottaa heistä mallia
2.5.2. - Lapsi haluaa myös opetella tekemään samoja asioita kuin vanhempansa
2.5.3. - Lapsi on onnellinen saadessansa lisää vastuuta
2.5.4. - Vanhemmat ovat edelleen lapsen tärkeimpiä ihmisiä
2.5.5. - Lapsi haluaa olla vanhemmilleen mieliksi ja kysyy lupaa asioihin
2.6. Moraalinen kehitys
2.6.1. - Lapsi arvioi tekoa lopputuloksen eikä tarkoituksen perusteella
2.6.2. - Oikea ja väärä alkaa hahmottumaan
2.7. Leikkiminen ja ystävät
2.7.1. - Lapselle ystävien merkitys kasvaa
2.7.2. - Häviäminen esim. peleissä voi olla vaikeaa koska lapsi haluaisi olla "Paras"
2.7.3. - Kaverisuhteista on hyötyä; Lapsi oppii neuvottelemaan ja kuuntelemaan
2.7.4. - Lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta koska ei välttämättä ymmärrä esim. loukanneensa toista
2.8. Arjen takkuja
2.8.1. - Tottelemattomuus
2.8.2. - Huutaminen ja riehuminen
2.8.3. - Vastaansanominen
2.8.4. - Kiusaaminen (esim. sisaruksen)
2.8.5. - Lapsi on hyvin vastaanottavassa iässä, niin hyvässä kuin pahassa
3. Liikunnallinen kehitys
3.1. - Lapsi nauttii liikjumisesta ja ulkoleikeistä
3.2. - Harjoittelee pyöräilemään ilman apupyöriä
3.3. - Lasten taipumukset ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat: yksi nauttii enemmän liikkumisesta, toinen taas piirtämisestä
3.4. Arjen iloa
3.4.1. - Lasten kanssa yhdessä oleminen
3.4.2. - Kotona yhdessä puuhastelu
4. - 6–7-vuotias lapsi osaa perustella mediavalintojaan ja pyrkimyksiään aiempaa moninaisemmin
5. Lapsi & media
5.1. Kuusivuotiaan lapsen mediankäyttö
5.2. - Media säännöistä kannattaa ottaa mukaan arkeen
5.3. - Lapsen mediakäyttäytymistä kannattaa seurata ettei lapsi altistu sopimattomalle materiaalille
5.4. - Ole kiinnostunut lapsen mediankäytöstä. Käytä mediaa yhdessä lapsen kanssa ja varaa aikaa keskustelulle
5.5. - Lapsen mediataitojen tukeminen esikouluiässä on tärkeää, sillä lasten itsenäinen mediankäyttö tavallisesti lisääntyy koulun alkaessa
5.6. - Median käytössä kohtuus kaikessa
5.7. - Tiedustele muilta vanhemmilta, millaisia pelejä ja ohjelmia lapsesi kavereiden luona saa pelata ja katsoa
5.8. - Aikuisen tulisi myös tarkastella omaa median käyttöään. Lapsi saa aikuisesta myös negatiivisa vaikutteita, ei pelkästään positiivisia
6. Fyysinen kehitys
6.1. Pituuskasvu ja sen seuraukset
6.2. - 6-8 vuoden iässä lapsen pituuskasvu nopeutuu tilapäisesti
6.3. - Lapsi saattaa nopean kasvun vaiheessa tuntea itsensä kömpelöksi ja levottomaksi
6.4. Maitohampaiden irtoaminen
6.4.1. - Ensimmäiset maitohampaat irtoavat keskimäärin 5–6 vuoden iässä
6.4.2. - Maitohampaiden tilalle kasvaa ns. rautahampaat
6.5. Puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen
6.5.1. - Lapsi puhuu jo sujuvasti ja tulee ymmärretyksi erilaisissa tilanteissa
6.6. Arjen takkuja
6.6.1. - Lapsen tyytymättömyys
6.6.2. - Sisarusten huomioiminen tasavertaisesti
7. Oppiminen
7.1. Oppiminen ja älyllinen kehitys
7.2. - Ajattelutoiminnot kehittyvät nopeasti
7.3. - Lapsi pohtii erilaisten ilmiöiden syitä ja hyödyntää pohdinnoissaan mielikuvia
7.4. - Lapsi suunnittelee ja tekee kokeiluja ilmiöiden testaamiseksi
7.5. Tiedonhalu
7.5.1. - Lapsi on innokas oppimaan uutta ja hän nauttii asioiden pohdiskelemisesta ja oivaltamisesta
7.5.2. - Lapsi muodostaa asioista omia mielipiteitä
7.5.3. - Muisti, sanavarasto ja ajattelukyky kehittyvät
7.6. Puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen
7.6.1. - Lapsi puhuu jo sujuvasti ja tulee ymmärretyksi erilaisissa tilanteissa
7.6.2. - Kirjaimet ja numerot alkavat kiinnostamaan
7.6.3. - Moni oppii kirjoittamaan nimensä ja joitakin kirjaimia
7.6.4. - Lapsista osa oppii jo lukemaan ja kirjoittamaan
7.6.5. - Ei tarvitse kuitenkaan huolestua, jos näin ei tapahdu sillä lukemisen taidot lasten välillä tasoittuvat koulussa
7.7. Leikkiminen
7.7.1. - Leikkiminen on vielä tärkeää lapselle
7.7.2. - Muisti, ilmaisukyky, kyky suunnitella asioita ja sanavarasto kehittyvät leikkiessä
7.7.3. - Lapsi tutustuu uusiin asioihin ja omiin kykyihinsä
7.7.4. - Leikkiminen on lapselle ilon ja luovuuden lähde
7.8. Arjen iloa
7.8.1. - Lapsella on loputon tiedon halu
7.8.2. - Loputon mielikuvitus
7.8.3. - Lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen on arjen iloa
8. Lähteet
8.1. Mannerheimin Lastensuojeluliitto
8.2. www.mll.fi (luettu 28.8.2016)
8.3. - Persoonallisuus & tunne-elämä
8.4. - Sosiaaliset taidot
8.5. - Oppiminen
8.6. - Fyysinen kehitys
8.7. - Liikunnallinen kehitys
8.8. - Lapsi & media
8.9. Tekijä
8.9.1. Rami Nieminen
8.9.2. Kaito16 (28.8.2016)