Lapsen kasvu & kehitys (6-7 -vuotiaat)

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Lapsen kasvu & kehitys (6-7 -vuotiaat) by Mind Map: Lapsen kasvu & kehitys (6-7 -vuotiaat)

1. Persoonallisuuden & tunne-elämän kehitys

1.1. Itsenäistymisvaihe

1.2. - "Esimurrosikä"

1.3. - Lapsen käytös koettelee kaikkia perheenjäseniä

1.4. Lapsi pelkää, vertaa ja pohtii

1.4.1. - Vertailee kykyjään muihin

1.4.2. - Lapsi saattaa pelätä asioita, koska pelkää epäonnistumista

1.4.3. - Elämän alkaminen ja päättyminen alkaa kiehtoa

1.4.4. - Lapsi tarvitsee rinnalleen aikuista kuuntelemaan, keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin

1.5. Harjoitellaan koululaistaitoja

1.5.1. - Lapsen kehitys voi vaikuttaa taantuneelta.

1.5.2. - Lapsen uskoa omaan selviämiseen ja pärjäämiseen kannattaa tukea

1.5.3. - Perusasioiden, kuten käsienpesua, wc;ssä käyntiä, piirtämistä yms. harjoitteleminen arjessa

1.5.4. - Keskittymisen ja kärsivällisyyden (esim. ruokajonot) harjoituttaminen voi olla tarpeellista

1.6. Arjen iloa

1.6.1. - Lapsi on välitön ja rehellinen

1.6.2. - Lapsi on kiinnostunut kaikenlaisista asioista ja on valmis kokeilemaan uutta

2. Sosiaaliset taidot

2.1. Sosiaalisten taitojen kehitys

2.2. - Halu irtautua vanhemmista kasvaa

2.3. - Itsenäistymisestä huolimatta on silti riippuvainen vanhemmista

2.4. Lapsi tarvitsee rajoja, mutta myös päätäntävaltaa

2.4.1. - Halu harjoitella itsenäisesti toimimista

2.4.2. - Lapsi saattaa uhmata rajusti vanhempien asettamia rajoja

2.4.3. - Kuitenkin lapsi tarvitsee aikuisen asettamia rajoja

2.4.4. - Yhteiset pelisäännöt lapsen kanssa helpottaa arjessa toimimista

2.4.5. - Lapsen turvallisuus on aikuisen vastuulla

2.5. Osallistuminen arjen askareisiin

2.5.1. - Lapsi ihailee vanhempiaan ja ottaa heistä mallia

2.5.2. - Lapsi haluaa myös opetella tekemään samoja asioita kuin vanhempansa

2.5.3. - Lapsi on onnellinen saadessansa lisää vastuuta

2.5.4. - Vanhemmat ovat edelleen lapsen tärkeimpiä ihmisiä

2.5.5. - Lapsi haluaa olla vanhemmilleen mieliksi ja kysyy lupaa asioihin

2.6. Moraalinen kehitys

2.6.1. - Lapsi arvioi tekoa lopputuloksen eikä tarkoituksen perusteella

2.6.2. - Oikea ja väärä alkaa hahmottumaan

2.7. Leikkiminen ja ystävät

2.7.1. - Lapselle ystävien merkitys kasvaa

2.7.2. - Häviäminen esim. peleissä voi olla vaikeaa koska lapsi haluaisi olla "Paras"

2.7.3. - Kaverisuhteista on hyötyä; Lapsi oppii neuvottelemaan ja kuuntelemaan

2.7.4. - Lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta koska ei välttämättä ymmärrä esim. loukanneensa toista

2.8. Arjen takkuja

2.8.1. - Tottelemattomuus

2.8.2. - Huutaminen ja riehuminen

2.8.3. - Vastaansanominen

2.8.4. - Kiusaaminen (esim. sisaruksen)

2.8.5. - Lapsi on hyvin vastaanottavassa iässä, niin hyvässä kuin pahassa

3. Oppiminen

3.1. Oppiminen ja älyllinen kehitys

3.2. - Ajattelutoiminnot kehittyvät nopeasti

3.3. - Lapsi pohtii erilaisten ilmiöiden syitä ja hyödyntää pohdinnoissaan mielikuvia

3.4. - Lapsi suunnittelee ja tekee kokeiluja ilmiöiden testaamiseksi

3.5. Tiedonhalu

3.5.1. - Lapsi on innokas oppimaan uutta ja hän nauttii asioiden pohdiskelemisesta ja oivaltamisesta

3.5.2. - Lapsi muodostaa asioista omia mielipiteitä

3.5.3. - Muisti, sanavarasto ja ajattelukyky kehittyvät

3.6. Puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen

3.6.1. - Lapsi puhuu jo sujuvasti ja tulee ymmärretyksi erilaisissa tilanteissa

3.6.2. - Kirjaimet ja numerot alkavat kiinnostamaan

3.6.3. - Moni oppii kirjoittamaan nimensä ja joitakin kirjaimia

3.6.4. - Lapsista  osa oppii jo lukemaan ja kirjoittamaan

3.6.5. - Ei tarvitse kuitenkaan huolestua, jos näin ei tapahdu sillä lukemisen taidot lasten välillä tasoittuvat koulussa

3.7. Leikkiminen

3.7.1. - Leikkiminen on vielä tärkeää lapselle

3.7.2. - Muisti, ilmaisukyky, kyky suunnitella asioita ja sanavarasto kehittyvät leikkiessä

3.7.3. - Lapsi tutustuu uusiin asioihin ja omiin kykyihinsä

3.7.4. - Leikkiminen on lapselle ilon ja luovuuden lähde

3.8. Arjen iloa

3.8.1. - Lapsella on loputon tiedon halu

3.8.2. - Loputon mielikuvitus

3.8.3. - Lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen on arjen iloa

4. Lähteet

4.1. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

4.2. www.mll.fi (luettu 28.8.2016)

4.3. - Persoonallisuus & tunne-elämä

4.4. - Sosiaaliset taidot

4.5. - Oppiminen

4.6. - Fyysinen kehitys

4.7. - Liikunnallinen kehitys

4.8. - Lapsi & media

4.9. Tekijä

4.9.1. Rami Nieminen

4.9.2. Kaito16 (28.8.2016)

5. Liikunnallinen kehitys

5.1. - Lapsi nauttii liikjumisesta ja ulkoleikeistä

5.2. - Harjoittelee pyöräilemään ilman apupyöriä

5.3. - Lasten taipumukset ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat: yksi nauttii enemmän liikkumisesta, toinen taas piirtämisestä

5.4. Arjen iloa

5.4.1. - Lasten kanssa yhdessä oleminen

5.4.2. - Kotona yhdessä puuhastelu

6. Lapsi & media

6.1. Kuusivuotiaan lapsen mediankäyttö

6.2. - Media säännöistä kannattaa ottaa mukaan arkeen

6.3. - Lapsen mediakäyttäytymistä kannattaa seurata ettei lapsi altistu sopimattomalle materiaalille

6.4. - Ole kiinnostunut lapsen mediankäytöstä. Käytä mediaa yhdessä lapsen kanssa ja varaa aikaa keskustelulle

6.5. - Lapsen mediataitojen tukeminen esikouluiässä on tärkeää, sillä lasten itsenäinen mediankäyttö tavallisesti lisääntyy koulun alkaessa

6.6. - Median käytössä kohtuus kaikessa

6.7. - Tiedustele muilta vanhemmilta, millaisia pelejä ja ohjelmia lapsesi kavereiden luona saa pelata ja katsoa

6.8. - Aikuisen tulisi myös tarkastella omaa median käyttöään. Lapsi saa aikuisesta myös negatiivisa vaikutteita, ei pelkästään positiivisia

7. Fyysinen kehitys

7.1. Pituuskasvu ja sen seuraukset

7.2. - 6-8 vuoden iässä lapsen pituuskasvu nopeutuu tilapäisesti

7.3. - Lapsi saattaa nopean kasvun vaiheessa tuntea itsensä kömpelöksi ja levottomaksi

7.4. Maitohampaiden irtoaminen

7.4.1. - Ensimmäiset maitohampaat irtoavat keskimäärin 5–6 vuoden iässä

7.4.2. - Maitohampaiden tilalle kasvaa ns. rautahampaat

7.5. Puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen

7.5.1. - Lapsi puhuu jo sujuvasti ja tulee ymmärretyksi erilaisissa tilanteissa

7.6. Arjen takkuja

7.6.1. - Lapsen tyytymättömyys

7.6.2. - Sisarusten huomioiminen tasavertaisesti

8. - 6–7-vuotias lapsi osaa perustella mediavalintojaan ja pyrkimyksiään aiempaa moninaisemmin