Sateenkaari-ihmisten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtaaminen terveyspalveluissa

asiakkuusosaaminen

Comienza Ya. Es Gratis
ó regístrate con tu dirección de correo electrónico
Sateenkaari-ihmisten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtaaminen terveyspalveluissa por Mind Map: Sateenkaari-ihmisten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtaaminen terveyspalveluissa

1. Miten terveyspalvelut voivat vastata tarpeisiin

1.1. Ammatilliset vaatimukset ja linjaukset osaamisesta ja ennakkoluulottomuudesta

1.2. Kouluterveydenhuollossa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden huomioiminen

1.3. Avunhakeminen helppoa sateenkaari-ihmisillekin

1.4. Avoin työskentelykulttuuri, luodaan edellytykset avoimuudelle

1.5. Sukupuolettomien termien käyttö, heteronormatiivisuuden välttäminen, puoliso tai kumppani vaimon ja miehen sijaan

1.5.1. Heteronormatiivisuus on oletus siitä, että on vain miehiä ja naisia ja heteroseksuaalisuuden oletetaan olevan normi

1.6. Sukupuolen ilmaisun tarpeen kirjaaminen palvelu tai hoitosuunnitelmaan

1.7. Lomakkeissa vaihtoehtona miehen ja naisen lisäksi joku muu, tai en halua määritellä, sekä sivilisäädyssa avioliiton lisäksi rekisteröity parisuhde

2. Mitä valmiuksia työntekijät ja työyhteisö tarvitsee

2.1. Tieto sukuelinten vaihtelevuudesta

2.2. Keho tai henkilötunnus ei määritö sukupuolta, vaan henkilön oma käsitys

2.3. Tietoa eri perhemuodoista; sateenkaariperheet, transvanhemmat, lesboparit, homoparit

2.3.1. Jokainen määrittelee oman perheensä haluamallaan tavalla,

2.3.2. Asiakkaan kumppanin sukupuolta voi kysyä, jos ei ole varma

2.4. Hetero-oletuksesta luopuminen

2.5. Älä oleta!

2.6. Omien valmiuksien ja asenteiden arviointi

2.6.1. Työpaikalla keskustelu, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, ennakkoluuloiseen käyttäytymiseen puuttuminen

2.7. Kyky tunnistaa teidon tarve ja halu hankkia lisää tietoa

2.7.1. Asiakkaalta voi myös kysyä, jos jotain ei tiedä, mutta asiakkaalla ei ole velvollisuutta valistaa ammattilaista

2.8. Käsitteiden osaaminen ja oikeanlainen käyttäminen

2.8.1. Oikeiden käsitteiden ja sukupuolittuneiden käsitteiden välttäminen väittää viestiä hyväksynnästä

2.8.2. Hyvän kielenkäytön kriteerit selkeys, asiallisuus, ymmärrettävyys

2.9. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden hyväksyminen

3. Omat valmiudet

3.1. Mitä haluan vielä oppia:

3.1.1. Käsitteiden käyttö, kuten puoliso ja kumppani

3.1.2. Omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja käsittely

4. Onko asiakkaan seksuaalisuudella ja sukupuoli-identiteetillä merkitystä hoitosuhteessa?

4.1. On, sillä ammattilaisen tulee ymmärtää vähemmistöön kuulumisen aiheuttamat haasteet ja merkitys

4.1.1. Ongelmat liittyvät normaalista poikkeamiseen, ympäristön luomiin paineisiin ja ristiriitoihin

4.1.2. Oma seksuaalisuus ja sukupuoli-identiteetti voi olla myös voimavara!

4.1.3. Identiteeten etsiminen

4.1.4. Pelko leimautumisesta, syrjinnästä ja kiusaamisesta

4.1.5. Vähemmistöstressi: ulkopuolisuuden kokomus, pelko torjutuksi tulemisesta, pelkoa syrjinnästä, voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja päihteiden käyttöä

4.2. Mikäli sateenkaari-ihminen kokee, että hoitopaikka ei ole hyväksyvä ja turvallinen tai kohtelu on huonoa, hän voi jättää palveluita käyttämättä, vaikka tarvitsisi apua

4.3. Seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on enemmän mielenterveysongelmia ja päihteiden käyttöä

5. Yhdenvertaisuutta edistäviä tekijöitä

5.1. Ammatillinen osaaminen

5.2. Hoitotyön eettiset periaatteet; itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys, turvallisuus

5.3. Asiakaslähtöisyys

5.3.1. Asiakkaan arvojen kunnioittaminen

6. Yhdenvertaisuuta estäviä tekijöitä

6.1. Nykyinen translaki edellyttää sterilisaatiota osana sukupuolenkorjausleikkausta, että korjattu sukupuoli voidaan tunnistaa

6.2. Sukupuolioletukset ja hetero-oletukset

6.3. Tiedostamattomat ennakkoluulot näkyy puheessa, tahton syrjintä

6.4. Resurssien puute, kiire

6.5. Terveyspalvelut on rakennettu heteroydinperheitä ajatellen