1. Menetelmiä joiden avulla dna:ta voidaan eristää, tutkia, muokata ja siirtää
2. komplementaarinen dna
2.1. valmistetaan lähetti-rna:n emäsjärjestyksen perusteella käänteiskopioijaentsyymin avulla
2.2. Introneiden poisto
3. Tunnetuilla alukkeilla rajattujen alueiden monistus tutkittavasta dna:sta polymeraasi-entsyymin avulla.
4. Geenitekniikka
5. C-DNA
6. Katkaisuentsyymi
7. Liittäjäentsyymi
7.1. ligaasientsyymi
7.1.1. liittää katkaistut juosteet yhteen
7.1.2. korjaa juosteen sokerifosfaattirungon
8. Elektroforeesi
8.1. nukleiinihappomolekyylit kulkeutuvat sähkökentässä liikkumista hidastavassa geelissä
8.1.1. mitä lyhyempi molkyyli niin sitä nopeammin pääsee liikkumaan
8.1.2. negatiivisen varauksen omaavat nukleiinihapot liikkuvat geelissä kohti positiivista varausta
8.1.3. värjätty sopivalla väriaineella
8.2. käytetään dna- ja rna-palojen havaitsemiseen
9. sekvensointi
9.1. selvitetään dna:n emäsjärjestystä
9.1.1. reaktiossa on aloituskohdan määräävä aluke, tavallisia nukleotidejä ja rakentamisen päättäviä lopetusemäksiä
9.1.1.1. muokattu mahdottomaksi uusien nukleotidien littymiselle
9.1.1.1.1. syntyy kaikkia mahdollisia erimittaisia leimattuja pätkiä
9.2. jokainen neljä emästä värjätään eri värisiksi
9.3. sekvenssit yleensä tallennetaan jukkisiin tietokantoihin
9.3.1. muut tutkijat voivat vertailla ja poimia tietoja
10. tutkittavasta kudoksesta eristetään kaikki lähetti-rna-molekyylit
10.1. lähetti-rna muutetaan vastin-dna:ksi (komplementaarinen dna) käänteiskopioijaentsyymien avulla
10.1.1. liitetään väriaine komlementaariseen dna:han
11. restriktioentsyymi
11.1. pilkkoo dna:ta
11.2. bakteerien puolustuskeino bakteriofageja vastaan
11.3. katkaisukohdat voivat olla tahmeita tai tylppiä
12. dna-siru
13. PCR
13.1. Polymeraasiketjureaktio
13.2. Pienikin näyte saadaan monistettua tutkittavaksi
13.3. Vaiheet:
13.3.1. 1. Dna:n juosteiden irtoaminen toisistaan
13.3.2. 2. Alukkeiden hybridisaatio kohde-dna:han
13.4. Dna:n hybridisaatio
13.4.1. Toisiaan vastaavien yksijuosteisten dna-palojen pariutuminen emäsparisäännön mukaan
13.4.2. Käytetään tiettyä emäsjärjestystä vastaavien emäsjaksojen tunnistamiseen kohteesta
14. Aluke
14.1. Lyhyt yksijuosteinen dna-jakso
14.1.1. Noin kahdenkymmenen emäksen mittainen
14.1.2. Vastaa tiettyä emäsjärjestystä
14.2. Tarvitaan dna:n monistamiseen PCR-menetelmällä
14.2.1. Toimii dna-synteesin aloituskohtana dna-polymeraasille
15. koetin
15.1. Yksijuosteinen dna-pätkä, joka vastaa tutkittavaa aluetta
15.1.1. 3. Uuden dna-juosteen rakentuminen polymeraasin avulla
15.1.1.1. lasinen alustalevy, johon on kiinnitetty tutkittavien geenien emäsjärjestystä vastaavaa yksijuosteista dna:ta pieninä pisaroina tasaisin välimatkoin
15.1.1.1.1. lasille mahtuu tuhansia pisaroita
15.1.1.1.2. tutkitaan geenin ilmentymista l-Rnan avulla