1. Sisu; sinnikäs pyrkiminen kohti tavoitetta
2. Motivaatio
2.1. "Voima, joka ohjaa, suuntaa ja myös ylläpitää yksilön toimintaa" Dweck & Elliot 1983
2.2. Motivaation dispositionaalinen luonne
2.3. Motivaation situationaalinen luonne (motivaation tilannesidonnaisuus)
2.4. Tavoiteorientaatiot
2.4.1. Oppimisorientaatio
2.4.2. Suoritusorientaatio
2.4.3. Välttämisorientaatio
2.5. Kiinnostuneisuus (interest)
2.5.1. yksilöllinen kiinnostuneisuus
2.5.1.1. pysyvämpi ominaisuus
2.5.1.2. yhteydessä tarkkaavaisuuteen, sinnikkyyteen, positiivisiin tuntemuksiin
2.5.1.3. arvot, odotukset ja tavoitteet
2.5.1.3.1. oman luovuuden toteuttaminen
2.5.2. tilannekohtainen kiinnostuneisuus
2.5.2.1. tilanteen, tehtävän, yksilön ja ympäristön vuorovaikutus
2.5.2.2. voi muotoitua yksilölliseksi kiinnostuneisuudeksi, jos saa tarpeeksi vahvistusta
2.5.2.3. avainasemassa mietittäessä keinoja motivoida!
2.5.2.4. Mikä herättäisi ikääntyvien mielenkiinnon?
2.5.2.5. kiinnostuksen herättäminen (catch) ja ylläpitäminen (hold)
2.5.2.5.1. kongnitiiviset tai sensoriset virikkeet
2.5.2.5.2. oppisisällön merkityksellisyys
2.5.2.5.3. mahdollisuus osallistumiseen
2.5.2.5.4. huomioon oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet, motiivit ja arvot
2.5.2.5.5. mahdollisuus kehittämisprosessien mukanaoloon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
2.6. Kiinnostavuus (interestingeness)
2.7. Lisää halua oppia uutta
2.7.1. Koulutuksen ja opastuksen tarve
2.8. Miten motivaatiota mitataan? (Mittarit, määritelmät...)
2.9. "oppimismotivaatiossa on kyse oppijan omien vaihtoehtojen punnitsemisesta omien kokemusten mieltymysten ja tulkintojen valossa sekä tavoitteiden asettaminen näiden perusteella" (Ford 1992)
3. Itsesäätelytaidot
3.1. Vastuunottaminen opiskelusta
3.2. Aikuiset ovat vastuullisia oppimisestaan, haluavat oppia itselleen tärkeitä asoita, ovat ongelmasuuntautuneita
4. Ikääntyneet
4.1. viime vuosien aikana suhtautuminen muuttunut myönteisemmäksi
4.2. Lujitti Itsetuntoa
4.3. Lisäsi sosiaalisia vuorovaikutussuhteita
4.3.1. ikääntyvät kiinnostuneita online yhteisöistä
4.3.2. kaukana asuviin sukulaisiin yhteydenpito
4.3.3. matkapuhelimet
4.3.3.1. toive palvelujen kehittämisestä -huoli ystävien hyvinvoinnista
4.4. Antoi henkisiä virikkeitä
4.5. Vähensi ikäsvystymistä ja eristäytymistä
4.6. Miten määrittelemme ikääntyneet? (Osa tutkimuksista 50+, osa 60+, osa 70+)
4.7. "Silver surfers" = motivoituneet ja taitavat käyttäjät
5. Emotionaaliset kontrollistrategiat
5.1. Emotionaalisten esteiden voittaminen
5.2. toimintaa häiritsevien tai motivaatiota vähentävien tunnetilojen hallinta
5.2.1. hyvien puolien korostaminen
5.2.2. aiemmat onnistuneet kokemukset
5.2.3. epävarmuuden kontrollointi, ristiriitojen sietäminen
6. Motivationaaliset kontrollistrategiat
6.1. motivationaalisten esteiden voittaminen
7. Volitio
7.1. Tahdonalainen toiminnan säätely
7.2. emotionaalisten esteiden ja motivationaalisten vaikuksien voittaminen
8. Kokeilu
9. oppimismotivaatio
9.1. motivaatio eli halu oppia tai saavuttaa joitakin oppimiseen liittyviä tavoitteita
9.2. käsitys itsestä sekä tulkinnat oppimistilanteesta ja ympäristöstä; omien vaihtoehtojen punnitseminen ja tavoitteiden asettaminen
9.2.1. yrittäminen / luovuttaminen
9.2.2. tavoitteisiin sitoutuminen
9.2.3. vastuunottaminen omasta oppimisesta
9.3. oppimisen itsesäätely
9.3.1. motivationaalinen ja emotionaalinen itsesäätely
10. Volitionaaliset kontrollistrategiat
10.1. keinot hallita omaa oppimisprosesssia
10.2. motivaatioiden ja emootioiden kontrollointi motivaation heikentyessä
11. Ikääntyvien TVT:n käytön motivoivaatiota lisäävät ja vähentävät tekijät
11.1. Yhteys muuhun aktiivisuuteen
11.2. + kaupunkimainen elintapa
11.3. - maaseudun ikääntyneet
11.4. - huono terveydentila -> liikkumisen väheneminenn -> kunnon heikkeneminen
11.5. + taloudelliset säästöt (pitkillä etäisyyksillä 13% säästö asiontikustannuksissa)
11.6. + ajalliset säästöt
11.7. sukupuolen merkitys
11.8. ammatin vaikutus
11.9. sosioekonomisen taustan vaiktus (koulutus, kotitaloustyyppi...)
11.10. - hinta eli "kustannuskriittisyys"
11.11. + halu pysyä mukana kehityksen kelkassa
11.12. - ei koeta tarvetta käytölle
11.13. - ei mielenkiintoa käyttää
11.14. - kynnys käytölle korkeampi, jos työelämässä ei ole ollut käyttöä
11.15. - terveydelliset tekijät
11.16. -ympäristön negatiiviset käsitykset ikääntyvien oppimiskyvystä
11.17. -huono itseluottamus kykyyn oppia teknologioita
11.18. -ei aikaisempia positiivisia kokemuksia teknologioiden hyödyllisyydestä
12. Teknologiset sovellukset
12.1. Kiinnostavuus
12.2. Ennakkokäsitykset omista taidoista
12.3. Oppimaan oppimisen taidot
13. Miksi tämä aihe on juuri nyt tärkeä?
13.1. Oppiva yhteiskunta
13.2. Elinikäinen oppiminen
13.2.1. Tietoyhteiskunta
13.2.1.1. pohjautuu oletukselle, että TVT on hyödyllinen ja haluttu toiminta kaikilla yhteiskunnan aloilla (kaikki eivät kuitenkaan koe hyödylliseksi)
13.2.1.2. edellyttää tiedonkäsittely- ja TVT-taitoja
13.2.1.3. tavoitteena kaikille kansalaisille perusvalmiudet TVT:n hyödyntämiseen ja TVT kaikkien kansalaisten ulottuville
13.2.1.4. merkittäviä muutoksia yhteiskuntaan: kansalaisaktiivisuus, palvelut, työllisyys, vapaa-aika...
13.2.1.5. Muut näkevät teknologioiden oppimisen tärkeäksi ikääntyneille esim. siksi että sen avulla voi saada palveluita ja informaatiota kotoa käsin (kauppa, pankki, terveystieto, yhteydenpito, huvitukset).
13.2.1.6. tarvitaan tutkimusta ikääntyneiden asenteista teknologioiden oppimiseen, ja myös teknologioiden oppisen tuomasta mitattavasta hyödystä
14. Esimerkit
14.1. Terveyspalvelut
14.2. Verkkopankki
14.3. Facebook
14.4. Sukututkimus
14.5. Skype
15. Oppimiseen vaikuttavat fysiologiset ja kognitiiviset seikat
15.1. Näköaistin optiset muutokset
15.2. Muuttunut näkökentän koko, kontrastiherkkyys ja valontarve
15.3. Kuuloaistin muutokset
15.4. Puheenymmärryksen muutokset
15.5. Hienomotoriikan, lihasvoiman ja tasapainon muutokset
15.5.1. matkapuhelinten vaikeakäyttöisyys (pieni koko, liikaa ominaisuuksia, vaikeat näppäimet)