1. Sosiaalityöntekijät kirjoittuvat vetoomuksen
1.1. Lapset ovat heitteillä, ikä työntekijöille anneta tarvittavia resursseja työn hoitamiseen.
1.1.1. Vetoomuksen allekirjoittajien mukaan yhtä sosiaalityöntekijää kohden voi olla enimmillään jopa 80 lapsiasiakasta
2. Lastensuojeluun tarvitaan lailla säädetty maksimimitoitus, ALPO HEIKKINEN LSKL
3. LAKI
3.1. Tiedon jakamisen esteet
3.2. Määräajat
4. BENCHMARKING
4.1. Ulkomaiset mallit
4.1.1. HACKNEYn malli Mäntsälä
4.1.1.1. uudella tavalla organisoituja tiimejä
4.1.1.1.1. yhdessä työskentely
4.1.1.1.2. asiakkaita koskevan keskustelun ja reflektion suuri määrä ja korkea laatu
4.1.1.1.3. jaettu systeeminen lähestymistapa työmenetelmänä
4.1.1.1.4. yöntekijöiden selkeät, eriytyneet roolit
4.1.1.1.5. määrätietoinen ja tiettyjä menetelmiä korostava osaamisen kehittäminen
4.1.1.1.6. asiakaskuorman rajaaminen intensiivisen työskentelyn mahdollistamiseksi
4.1.1.1.7. Asiakkaita ei mallissa osoiteta yhdelle työntekijälle vaan vastuun ottaa koko yksikkö. Yksikköä johtaa konsultoiva sosiaalityöntekijä, joka vastaa kaikista asiakastapauksista.
4.1.1.1.8. TYÖSSÄJAKSAMINEN Runsas keskustelu tarjoaa emotionaalista tukea työntekijöille.
5. SOTE UUDISTUS
5.1. DIGITALISAATIO
5.1.1. PAlveluohjaus
5.1.2. Lupaus paremmasta palvelusta?
5.1.2.1. Kun asiakkaan tiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa saaduista palveluista ovat koostetusti työntekijän käytettävissä roolin mukaan räätälöidyllä digitaalisella työpöydällä, kuluu taustatietojen selvittämiseen ja tiedonhakuun vähemmän aikaa. Palvelukokonaisuutta voidaan koordinoida järkevästi asiakkaan kannalta, asiakas ei hakeudu päämäärättömästi sote-palvelujen piiriin ja käyntien määrä vähenee.
5.1.3. sote-tiedon liikkuvuutta halutaan edistää sitä mahdollistavalla lainsäädännöllä.
5.1.4. Aktiivisesta tiedonkeruusta päästään monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen ja saadaan viisautta kehittämiseen.
5.1.5. Sähköinen ilmoitus asiakkaan palvelutarpeesta lyhentää jo nyt merkittävästi palveluprosessia. Esimerkiksi sähköinen lastensuojeluilmoitus on tiivistänyt ilmoituksen käsittelyaikaa viidennekseen
5.1.6. lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi ja huostaanoton välttämiseksi, on lastensuojelussa tärkeää saada hyödyntää sekä lapsen että vanhempien asiakas- ja potilaskertomustietoja.
5.2. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy näillä näkymin kunnilta maakunnille.
5.3. valinnanvapaus lisääntyvät
6. Kymmeniä lastensuojeluilmoituksia makaa Vantaalla hoitamatta, koska päteviä työntekijöitä ei ole
6.1. ruuhkautunut tilanne
6.2. avohuollon rekrytointihaaste
6.2.1. kelpoisuus sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksiin määritellään entistä tiukemmin (Valvira 13.11.2017). Osaamisen ja tekijöiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
6.3. työtaakan alle uupuvien työntekijöiden
6.4. RATKAISUYRITYKSIÄ RAHALLA
6.4.1. asiakasohjauksen tehostamisen
6.4.2. ulkopuolelta ostettavan työvoiman
6.4.3. Lisärahoitus
6.4.4. HETKELLISTÄ HELPOTUSTA
7. Valvira on valvonut lastensuojelun määräaikojen toteutumista vuodesta 2014 lähtien
7.1. Lastensuojelun määräaikojen valvonta on yksi Valviran ja aluehallintovirastojen yhteiseen valvontaohjelmaan perustuvan suunnitelmallisen sote-valvonnan painopisteistä.
7.2. lastensuojelun toiminnan organisoimiseen ja laatuun sekä toimintakäytäntöihin ja yhteistyöhön liittyvistä seikoista.
8. TEKNOLOGIA; DIGITAALISET RATKAISUT JA TEKOÄLY AVUKSI?
8.1. Tulisi avata valtakunnallinen keskustelu siitä, miten sosiaalityöntekijät ja lainvalvontaviranomaiset voisivat jakaa enemmän tietoa keskenään. Muuten uhkana on, että sosiaalityöntekijöillä on tulevaisuudessa tietoa avuntarvitsijoista mutta ei mahdollisuutta toimia ajoissa lain puitteissa.”
8.2. Edistämällä sosiaalityön digitaalisia palveluita jää resursseja enemmän vaativien ja kasvokkaista vuorovaikutusta tarvitsevien asiakkaiden asioiden hoitamiseen
8.3. Haasteena on kuitenkin segmentointiajattelu ja tiedon jakaminen sote-sektorin välillä. Ilman näitä tekoälystäkään ei ole apua ongelman ratkaisuun. Tieto perheen tukimahdollisuuksista ei kulje tarkoituksenmukaisesti perheille, mutta tieto perheen ongelmista ei myöskään kulje toimijalta toiselle.
8.4. chat-sosiaalityö
8.4.1. Tilastokeskuksen mukaan 87 prosenttia 16−89-vuotiaista suomalaisista käyttää nettiä päivittäin.
8.4.2. Palveluohjausta voisi hyvin antaa netissä
8.4.2.1. Ohjaa oikeaan palveluun
8.4.2.1.1. Tavata kohdennetusti työntekijää, enemmän aikaa keskittyä asiaan
8.4.2.2. Tämä helpottaisi liikuntarajoitteisten ja syrjäseuduilla asuvien ihmisten elämää, kun joka kerta ei tarvitsisi tulla tapaamaan sosiaalityöntekijää tai toisinpäin.
8.4.2.2.1. Kaikilla asiakkailla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai rahaa käyttää näitä palveluita
8.4.2.3. Videoklipit
8.5. Netti laajentaa työkaluvalikoimaa
8.5.1. Sosiaalityö on asiakastyötä, jossa arvostetaan työntekijän ja asiakkaan kohtaamista kasvotusten. Tämä on vaikuttanut siihen, että sosiaalityöntekijät ovat suhtautuneet epäilevästi alan nettipalvelujen kehittämiseen.
8.6. Työntekijöitä pitäisi ottaa mukaan suunnittelemaan heidän työhönsä sopivia tietokoneohjelmia. On tärkeää, että virtuaalisia palveluita pääsevät kehittämään niin asiakkaat kuin työntekijät. Näin varmistetaan se, että palveluista saadaan asianmukaiset ja käyttökelpoiset.
8.6.1. Saada insinöörit ja yhteiskuntatieteilijät, jotka puhuvat samaa kieltä
8.7. TEKOÄLYN MAHDOLLISUUDET
8.7.1. meidän on käytettävä kaikkia pussin työkaluja ymmärtääkseen tarvittavia toimenpiteitä, kun sosiaaliset ongelmamme kasvavat"
8.7.2. "AI: n avulla voit mallintaa todellisen maailman sekaannusta, jotta voit todennäköisesti selvittää, miten edetä."
8.7.3. AI auttaa yhteiskuntatieteilijöitä näkemään epätodennäköisiä tuloksia, toisin kuin perinteiset tilastomallit, jotka auttavat meitä näkemään, kuinka keskimääräinen henkilö näkee keskimääräisiä ongelmia.
8.8. Tavoitteena löytää palveluita tarvitsevat ennakoiden
8.8.1. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista kohdentaa kaupungin resursseja tehokkaammin ja samalla parantaa yksittäisten kuntalaisten elämänlaatua, kun heille kohdennettaisiin tukea ennaltaehkäisevästi”
8.8.1.1. ”Pyrimme parantamaan ymmärrystä ihmisten palvelutarpeista. Tämä auttaa kuntaa tuottamaan yksilöidympiä palveluita ja siten ennaltaehkäisemään esimerkiksi syrjäytymistä entistä kustannusvaikuttavammin.
9. Viestintä
9.1. Valtio
9.2. Kunnat
9.3. Asiakkaat
9.4. muut viranomaiset/työntekijät
9.5. Sosiaalityöntekijät
9.5.1. Some
9.5.2. Äänestää jaloillaan