Itämeri

1. Kaupallisesti tärkeimmät ovat

1.1. Silakka

1.2. Turska

1.3. Kilohaili

1.4. Lohi

1.5. Meritaimen

1.6. Nokkakala

1.7. Ankerias

1.8. Kampelat

1.8.1. Tavallinen kampela

1.8.2. Punakampela

1.8.3. Hietakampela

1.8.4. Piikkikampela

1.8.5. Silokampela

2. Maantieteellisyys

2.1. Pinta-ala

2.1.1. noin. 415 000km2

2.2. Syvyys

2.2.1. Keskisyvyys 55m

2.2.2. Syvin kohta 459m

2.3. Suolapitoisuus

2.3.1. 0,7%

2.3.1.1. Alhainen, siksi ei varsinainen meri

2.3.1.1.1. Murtovesiallas

2.4. Saaristo

2.4.1. Suurimpia saaria

2.4.1.1. Gotlanti

2.4.1.2. Öölanti

2.4.1.3. Ahvenanmaa

2.4.1.4. Saarenmaa

2.4.1.5. Hiidenmaa

3. Järjestöt

3.1. Greenpeace

3.2. WWF

3.3. Helsinki-Komissio

3.3.1. Perustettu helpottamaan eri valtioiden ja järjestöjen yhteistyötä

3.4. John Nurmisen säätiö

3.4.1. Pietarin jätevesien fosforinpuhdistus

3.4.1.1. Tehokkain tapa auttaa suomenlahden tilaa

3.4.2. Kansan rahoittama

3.4.2.1. Yksityishenkilöt lahoittavat

3.4.2.2. Yritykset rahoittavat

4. Kasvit

4.1. Levät

4.1.1. Runsain kasvilaji itämerellä

4.1.2. Kasviplanktonlevät

4.1.2.1. Noin parituhatta lajia

4.1.3. Makrolevät

4.1.4. Sinilevät

4.1.5. Rihmalevät

4.2. Putkilokasvit

4.2.1. Noin 70-80 lajia

5. Eläimet

5.1. Kalalajit

5.1.1. Itämeressä asuu noin 100 kalalajia

5.1.2. Makean veden lajeja

5.1.2.1. Esim.

5.1.2.1.1. Ahven

5.1.2.1.2. Hauki

5.1.2.1.3. Kuha

5.1.3. Muutama uhanalainenkin laji löytyy

5.1.3.1. Esim.

5.1.3.1.1. Sampi

5.2. Pyöriäisiä

5.3. Simpukat

5.4. Äyriäiset

5.5. Hylkeitä

6. Ympäristö-ongelmat

6.1. Pietarin käsittelemättömät jätevedet

6.1.1. Suuret fosforipäästöt

6.2. Maatalouden ravinnepäästöt

6.2.1. Rehevöityminen

6.2.1.1. Runsaat leväkukinnot

6.2.1.1.1. Kuolleet levät kuluttavat pohjan kaiken hapen

6.2.1.2. Veden sameus

6.3. Ympäristömyrkyt

6.3.1. DDT

6.3.1.1. Päästöt lopetettu kokonaan

6.3.2. PCB

6.3.3. Elohopea

6.3.4. Rikastuvat ravintoketjun huipulle

6.3.4.1. Petoeläimet kärsivät

6.3.4.1.1. Myrkyt häiritsevät lisääntymistä

6.3.5. Myrkkypäästöjä vähennetty

6.3.5.1. Petoeläinkanta elpynyt

7. Biologia

7.1. Alhainen suolapitoisuus

7.1.1. Ei valtamerieläimiä

7.1.1.1. Jotkut jotka ovat pystyneet sopeutumaan ovat pienikokoisia

7.1.1.1.1. esim. silakka ja sinisimpukka

7.1.1.1.2. Tämän syy on pieni suolapitoisuus ja itämeren koko

7.1.2. Kuitenkin liian suolainen makeassa vedessä eläville

7.2. Nuori, lajit eivät ole ehtineet sopeutua

7.2.1. Eläimistö niukkaa

7.2.1.1. Uudet lajit voivat levitä nopeasti ja laajalle alueelle