Käsitekartta kemia

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Käsitekartta kemia by Mind Map: Käsitekartta kemia

1. Vetysidos

1.1. Vetysidokset muodostuvat molekyylien välille, jos molekyyleissä on vetyä kiinnittyneenä happeen, typpeen tai fluoriin. (H), (O), (N), (F). Vetysidos on vahvin molekyylien välinen sidos, mutta silti heikompi kuin vahvat metalli-ionit sekä kovalenttinen sidos.

2. Ionisidos

2.1. Negatiivisten sekä positiivisten ionien välille syntyy vahva sähköinen vetovoima jota kutsutaan ionisidokseksi.

3. Metallisidos

3.1. Kationista muodostuu positiivisia metalli-ioneja ja sen takia vapaiden elektronien ja metallikationien välille syntyy vahva vetovoima.

4. Dipoli-dipolisidos

4.1. Dipoli-dipolisidos on poolisten molekyylien välillä ja se on vahvempi kun dispersiovoimat. Dipoli-dipolisidos on myös poolisessa molekyylissä pysyv dipoli, joka voi muodostaa molekyylihilan.

5. Dispersiovoima

5.1. Heikkoja sidosvoimia, joita muodostuu yksittäisten atomien välille kutsutaan dispersiovoimaksi. Dispersiovoima on myös poolittomien molekyylien ja jalokaasuatomien välillä. Ne syntyvät, kun elektronit, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä alkavat jakautua epätasaisesti ja siitä syntyy hetkellinen dipolimolekyyli.

6. Alkuaine

6.1. Alkuaineita on kolmea eri lajia. Niitä ovat metallit, puolimetallit sekä epämetallit. Metalleilla on vaikuttavia määriä sisältäviä atomeja kuten esimerkiksi raudalla (Fe) ja jodilla (I).

6.2. Puolimetalleja ovat esimerkiksi (Si) pii sekä (ge) Germanium.

6.3. Epämetallit ovat puolestaan niitä, jotka esiintyvät joko yksinkertaisina sekä jalollisina kuten Argon (Ar) tai molekyyleinä, mutta usein kaksiatomisina kuten (O) Happi ja (N) Typpi.

6.4. Alkuaine tarkoittaa myös sitä, että atomien ytimessä on sama määrä protoneja.

7. Molekyyli

7.1. Molekyyli on aineen rakenneosa, joka muodostuu, kun kaksi tai useampia epämetalliatomeja sitoutuu toisiinsa kovalenttisella sidoksella.

8. Poolinen

8.1. Poolisten molekyyliene välillä on dispersiovoimien lisäksi pysyvien dipolien syntymiä dipoli-dipolisidoksia.

9. Pooliton

9.1. Poolittomien molekyylien välille muodostuvat sidokset ovat heikompia kuin poolisten molekyylien välille muodostuvat. Poolittomat aineet liukenevat huonosti veteen, joka on poolisista molekyyleista koostuva aine.

10. Vahva sidos

10.1. Vahvat sidokset sitovat atomit yhteen ja siitä muodostuu molekyylejä sekä ioniyhdisteitä.

11. Heikko sidos

11.1. Heikot sidokset voivat olla esimerkiksi molekyylien välilla vaikuttavia voimia.

12. Kovalenttinen hila

12.1. Esimerkiksi hiili, joka on epämetalli muodostaa hilarakenteita, joissa atomit sitoutuvat toisiinsa kovalenttisella sidoksella.

13. Kovalenttinen sidos

13.1. Kovalenttisen sidoksen molekyyleissä atomeja sitoo yhteinen elektronipari. Sidos on vahva sähköinen vetovoima negatiivisten sidoselektronien ja positiivisten atomiytimien välillä. Kovalenttinen sidos voi olla yksinkertainen sidos, kaksoissidos tai kolmoissidos.

14. Osmoosi

14.1. Osmoosissa vesi virtaa puoliläpäisevän kalvon läpi. Se pyrkii tasoittamaan pitoisuuseroja ja vesi virtaa aina pienemmästä pitoisuudesta suurempaan.

15. Diffuusio

15.1. Diffuusiossa liuennee aineen sekoittuminen tapahtuu liuottimeen.

16. Oktetti

16.1. Oktetissa jalokaasuilla on kahdeksan elektronia uloimmalla kuorella.

17. Kationi

17.1. Kationit ovat positiivisesti sähkövarautuneita inoneja. Niissä on enemmän protoneja kuin elektroneja.

18. Akvaioni

18.1. Akvaionissa irronneet natrium-ja kloridi-ionit hydratoituvat vesimolekyylien ympäröimiksi akvaioneiksi