1. selkokielistäminen
2. funktionaalisuus
2.1. lapselle tärkeä sanasto
2.1.1. leikkiin, ryhmään liittymiseen ja arjen tilanteista selviytymiseen
3. Suuret lapsiryhmät, ryhmän koostumus ja melu saattavat hidastaa ja heikentää oppimista
4. suunnitelmallinen ja tavoitteellinen S2 -opetus
4.1. yksilöllinen huomioiminen
4.1.1. kuuntelu ja havainnointi tärkeää, jotta löysetään kielen oppimisen kannalta tärkeät tilanteet ja tarpeet
4.2. monipuoliset kielenkäyttötilanteet
4.3. vahvuudet, osaamisenalueet, kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet sekä ominaiset toiminnan tavat huomioidaan
4.4. huomioidaan aiempi kieliympäristö
4.5. säännöllinen altistuminen kielelle
4.6. pedagoginen perustelu toiminnalle
5. huolestuminen
5.1. jos hiljainen kausi kestää huomattavasti yli vuoden
5.2. kielelliset vaikedet ensikielessä
6. konkreettiset esimerkit
6.1. Pienten kielireppu
6.2. ”Kylli-täti-menetelmä”
6.3. toiminnallisuus, havainnollistaminen ja kuvien käyttö
6.4. oppimisen integrointi
6.4.1. esim. musiikki auttaa matemaattisten taitojen opettelussa
6.5. sanalaatikot, aarrearkut ja sananselitykset
6.6. toiminnan sanallistaminen
7. lapsen oman äidinkielen tukeminen
7.1. yhteistyö kodin kanssa
7.1.1. ymmärrys äidinkielen vaikutuksesta esim. identiteetin kehitykseen
7.1.2. huoltajien kielivalinnat ja -käyttötilanteet
7.1.2.1. mitä kieltä puhuu lapselle?
7.1.2.2. millaisissa tilanteissa käyttää kieltä?
7.1.2.2.1. vaikuttaako tilanteen positiivisuus/kielteisyys
7.1.3. pohditaan keinoja tukea äidinkieltä kotona
7.2. kaksikielisyyssuunnitelma
7.2.1. tiedot varhaisesta kielenoppimisesta kirjataan lapsen kaksikielisyyssuunnitelmaan
7.2.1.1. helpottaa puuttumistat viiveiseen tai poikkeavaan kielen kehitykseen
7.3. oman äidinkielen käyttöleikkitilanteissa (samaa keltä puhuvat kaverit)
7.4. työntekijöiden osaaminen
7.5. omankielisiä leikki-, satu-, peli- ja laulutuokiota
8. lapsi tarvitsee aikaa ja tukea
9. Jokaisella lapsella on oikeus äidinkieleensä ja kulttuuriinsa
10. Ei huolta
10.1. kielioppivirheet
10.2. ääntämisen vaikeudet
10.3. kielitaidon osa-alueet eivät aina kehity yhtä vahvoina
11. äidinkieli/ensikieli
11.1. moniselitteisyys
11.2. kaksi- tai monikielinen
12. kielen oppimisen prosessi
12.1. hiiljainen kausi/vaihe
12.1.1. sosiaalinenkieli
12.1.1.1. ajattelukieli
12.1.2. kehittyvän alkeiskielitaidon vaihe
12.1.2.1. kehittyvän peruskielitaidon vaihe
12.2. kieli opitaan käyttöympäristössä
12.3. hyvä äidinkielen taito edistää oppimista
12.4. asenteet kielen oppimista kohtaan
12.5. koodinvaihto
13. arviointi
13.1. lapsen seuraaminen, havainnointi ja dokumentointi
13.2. kielitaidon tasojen kuvausasteikko
13.3. Yksilöllisyys!
13.3.1. vahvuudet ja vaikeudet suhteessa lapsen omaan kehittykseen
13.4. sisäiset tekijät
13.5. arviointi kohdistuu monipuolisesti kaikkiin kielitaidon osa-alueisiin
14. opettajan rooli
14.1. oikeat sanat ja ilmaukset, täsmällisset käsitteet
14.2. korjaava toisto
14.3. läsnäolo ja esimerkki leikkitilanteissa
15. monikielisyyden tukeminen
15.1. valmius tiedostaa ja tarkastella kriittisesti omaa tapaa opettaa kieltä
15.1.1. kieli opitaan vuorovaikutuksessa