1. RAKENTEELLISET
1.1. 1860: Florence Nightingale aloittaa sairaanhoitajien kouluttamisen¨Englannissa
1.1.1. 1959: Kirja "Notes on nursing: What it is and what it is not"
1.2. 1950-LUKU
1.2.1. 1952: Ensimmäinen hoitotieteellinen lehti, Nursing Research, alkaa ilmestyä
1.2.2. 1956: Ylemmän korkeakoulututkinnon tarjoava hoitotieteen opetus alkoi Iso-Britanniassa Skotlannin yliopistossa.
1.2.3. 1958 alkaen: Sairaanhoidon vuosikirja
1.3. 1960- ja 1970-LUKU
1.3.1. 1966: SAIRAANHOIDON TUTKIMUSLAITOS perustetaan luoden perustan hoitotieteen kehittämiselle Suomessa
1.3.2. Hoitotieteen yliopistokoulutus käynnistyy 1970-luvulla Pohjoismaissa (Norjassa)
1.3.2.1. Bergenin yliopistoon hoitotieteen laitos
1.3.3. 1979: Ensimmäinen suomalainen koulutusohjelma käynnistyy Kuopion yliopistossa lääketieteellisen osaston terveys- ja ympäristötieteiden yksikössä.
1.3.3.1. 1979: Opiskelut aloitti 24 opiskelijaa.
1.3.3.2. 1980-luvulla maisterikoulutusta aletaan tarjoamaan alkaa myös muissa yliopistoissa.
1.3.4. 1976: Journal of Advanced Nursing, ensimmäinen eurooppalainen hoitotieteellinen lehti
1.4. 1980-LUKU
1.4.1. 1984: ensimmäinen hoitotieteen väitöskirja tarkastetaan Kuopiossa
1.4.1.1. ”Sydäninfarktipotilaan hoitotyön kehittämisohjelma Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikalla vuosina 1980-1982” (Maija Hentinen)
1.4.2. 1987: Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry perustetaan
1.4.3. 1988 Tohtorikoulutus mahdollista (systemaattiset kurssimuotoiset opinnot)
1.4.3.1. 1995: Viiden yliopiston yhteistyöorganisaatio, Hoitotieteen valtakunnallinen tohtoriohjelma (4v. paikka väitöskirjan valmisteluun ja opiskeluun)
1.4.4. 1989: Hoitotiede-lehden julkaisu alkaa
1.5. 1990-LUKU
1.5.1. 1990 alkaen 2v. välein kansallinen hoitotieteen konferenssi, ensimmäinen järjestäjä Kuopion yliopisto
1.5.2. 1991: Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) perustetaan
1.6. 2000-LUKU
1.6.1. 2005: Bolognan malli käyttöön eli kolmiportainen tutkintomalli kandidaatti+maisteri+tohtori
1.6.2. 2003: Tutkiva hoitotyö- lehden julkaisu alkaa
1.6.3. Hoitotiede useissa yliopistoissa Terveystieteiden yksilön/laitoksen/tiedekunnan alaisuudessa
2. SISÄLLÖLLISET
2.1. NIGHTINGALE piti TILASTOJA muun muassa sairaalassa kuolleiden sotilaiden kuolinsyistä Krimin sodan aikana, ja ANALYSOI keräämiään tietoja.
2.1.1. Tuloksena kuolleisuus sairaalassa laski n. 6kk:ssa 42% => 2%
2.1.2. Nightingalea pidetäänkin mm. sairaanhoidon itsenäisen tieto- ja tutkimusperustan kehittäjänä.
2.2. 1936: Voipio "painotti erityisesti tieteellisiin tuloksiin perustuvan tiedon hyödyntämistä koulutuksessa ja työssä". (Haho 2006, 57)
2.3. 1950-LUKU
2.3.1. Kiinnostus hoitotyön teoreettisen perustan kehittämiseen herää jälleen.
2.4. 1960- ja 1970-LUKU:
2.4.1. PARADIGMAN MÄÄRITTELY: hoitotieteen päämäärä hoitaminen ihmisen kokonaisuus huomioiden
2.4.2. KESKEISET KÄSITTEET: ihminen, terveys, ympäristö, hoitotyön toiminnat
2.4.2.1. Käsitteellisten mallien pohjat muista tieteistä, merkittävimmät 1950- ja 1960-luvuilla julkaistut TARVETEORIAT, VUOROVAIKUTUSTEORIAT & SYSTEEMITEORIAT. Esim. Maslow'n tarvehierarkia 1954.
2.5. 1980-LUKU
2.5.1. Hoitotieteen kehitys perusvoimavarojen ja -valmiuksen kehittämistä hankintojen (esim. opettajanvirat) kautta.
2.5.2. Oletus RATIONAALISEN PÄÄTÖKSENTEKOTEORIAN soveltuvuudesta hoitotyöhön.
2.5.3. INTUITIIVISEEN AJATTELUPROSESSIIN PERUSTUVAN PÄÄTÖKSENTEON tutkimusta ja ihmisen kokemusmaailman tarkastelua
2.6. 1990-LUKU
2.6.1. Yhteiskunnallisia ja terveyspoliittisia kysymyksiä ==> hoitotieteellisen tutkimuksen avulla tulee voida vaikuttaa suomalaisten TERVEYTEEN ==> tutkimusohjelmien systemaattista kehittämistä.
2.6.2. 1997: "Hoitotyön suunta: Strategia laatuun ja tuloksellisuuteen" (Perälä, Marja-Leena & Stakes). Ensimmäinen hoitotiedettä suuntaava toimintaohjelma Suomessa.
2.6.2.1. Strategian suositukset perustuvat olettamukseen, että hoitotyön käytäntöjen tulee perustua tietelliseen näyttöön.
2.6.2.2. Tutkimustiedon ja käytännön toiminnan yhteyttä aletaan kuvaamaan NÄYTTÖÖN PERUSTUVANA käytäntönä (evidence based practice).
2.6.3. Julkaistuissa väitöskirjoissa kehitetty käytäntöön perustuvia hoitotieteellisiä malleja ja teorioita esim. grounded-theory-menetelmää hyödyntäen.
2.7. 2009: Suomen tieteen tila ja taso-raportti (Suomen Akatemia)
2.7.1. Hoitotieteen kehittämiskohteiksi mm. yhteistyön lisääminen terveydenhuollon palvelujärjestelmän kanssa, tohtoreiden kouluttaminen ja tohtorikoulutuksen vahvistaminen.