Miten potilasta tulee hoitaa terveyskeskusvuodeosastolla hoitotyön näkökulmasta? Case Mikko

1. Fyysinen hyvinvointi

1.1. Painehaava

1.1.1. Huolellinen puhdistus ja ehkäisy

1.1.2. Asentohoidolla voidaan ehkäistä merkittävästi painehaavojen syntyä

1.1.2.1. Mikon liikuntarajoitteet vaikeuttavat asentohoitoa, jolloin painehaavojen ehkäisy vaikeutuu tai mahdollisesti estyy tiettyhin aluesiin kropassa

1.2. Keuhkokuume, pneumonia

1.2.1. Mikolle tulisi antaa laskimonsisäinen antibiootti, jotta keuhkokuume helpottasi

1.2.2. Lisähapen terve, maskilla tai viiksillä voidaan antaa Mikolle lisähappea 3L/min

1.3. Kovat kivut

1.3.1. Kipulääkitys

1.3.1.1. Voi tarvita montaa eri lääkettä

1.3.1.1.1. Opioidit

1.3.1.1.2. Tavanomaiset särkylääkkeet

1.3.1.1.3. Morfiiini

1.3.2. Läpilyövät kivut

1.3.2.1. Paras lievitys nopeavaikutteinen lisäkipulääkitys

1.3.3. Yleisin oire syöpää sairastavalla

1.3.3.1. Syövän kasvaessa kivut kasvavat

1.3.3.1.1. Epämääräistä ja jomotusmaisat

1.3.4. Potilas itse paras kivun arvioija

1.4. Hengenahdistus

1.4.1. Puoli-istuva asento

1.4.2. Lisähappea voidaan antaa myös hengenahdistukseen

1.4.2.1. Ei välttämättä aina apua

1.4.2.1.1. Hengenahdistus ei liity hapenpuutteeseen

1.4.3. Hengitysharjoitusten ohjaus

1.4.3.1. Rauhallisen pysyminen

1.4.3.2. Keskittyy hengittämään hitaasti

1.4.4. Hätääntyminen lisää ahdistusta

1.4.4.1. Voidaan antaa rauhoittavia lääkkeitä

1.4.4.1.1. Esim. Diapam ja Temesta

1.5. Hygienia

1.5.1. Mikko on pestävä säännöllisesti ja huolellisesti, Mikko pesee niin paljon itse kuin kykenee. Mikko tarvitsee silti avustusta liikuntarajoitteidensa takia

2. Maksimaalinen hoidontarve

2.1. Paljon apua päivittäisissä perustoiminnoissa

2.2. Tarvitsee siirtoihin kaksi hoitajaa

2.3. Pystyy joitakin asioita tekemään itse

3. Sosiaalinen hyvinvointi

3.1. Ystävät ja kaverit

3.1.1. Mikon muille läheisille on tarjottava mahdollisuus Mikon tapaamiseen, mahdollisesti etänä tai paikanpäällä.

3.2. Mielekäs saattohoito

3.3. Oma jaksaminen ja sosiaalisuus

3.3.1. Ystävät osastolla

3.3.1.1. Vertaistuki

3.4. Hoitajat

3.4.1. Kemiat eri hoitajien kanssa

3.4.1.1. Mukavat hoitajat edistävät Mikon viihtyvyisyyttä osastolla

3.4.1.2. Epämukavat hoitajat saattavat tehdä Mikon olosta osastolla epämukavaa

4. Toimintakyky

4.1. Pystyy ottamaan muutamia askelia itsenäisesti

4.2. Fyysinen ja psyykkinen tilanne ennallaan tulotilanteeseen verrattuna

4.3. Henkinen toimintakyky

5. Hoidon vaikutus

5.1. Hengenahdistus helpottunut

5.2. Kipulääkkeet

5.2.1. Opioidit

5.2.1.1. Hyvä vaste

6. Lähteet:

6.1. American Cancer Society 2018. Global Cancer Facts & Figures 4th Edition. Atlanta: American Cancer Society. https://www.cancer.org/content/dam/cancer-org/research/cancer-facts-and-statistics/global-cancer-facts-and-figures/global-cancer-facts-and-figures-4th-edition.pdfhttps://www.cancer.org/content/dam/cancer-org/research/cancer-facts-and-statistics/global-cancer-facts-and-figures/global-cancer-facts-and-figures-4th-edition.pdf

6.2. Hänninen J. 2015. Saattohoito-opas Potilaan ja omaisen opas 14. painos. T. A. Sahalan Kirjapaino Oy https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/syopa-alueelliset/sites/171/2017/02/20143850/Saatto-2015-nettiin.pdf

6.3. Tays / Syövänhoito potilasohje. Päivitetty 25.8.2020. Syöpälääkehoitoa saavan potilaan ravitsemus

6.4. Terveysportti.fi Sairaanhoitajan tietokannat. 2018. Painehaava. Log in - Duodecim

6.5. Pääkkönen S. Saarinen H. 2013 Kuolevan hyvä hoito. Hoitotyön koulutusohjelma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57987/paakkonen_riikka_saarinen_heidi.pdf..pdf?sequence=1

6.6. Anttonen M. 2016. Kuoleman vaikeuden lievittäminen kuoleman todellisuuden kohtaavassa ja ohittavassa saattohoidossa. Substantiivinen teoria saattohoidosta potilaan, perheenjäsenen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Akateeminen väitöskirja - Tampereen yliopisto.

6.7. Sand H. 2003 Sateenkaaren päästä löytyy kultaa - Tutkimus suomalaisesta saattohoidosta. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopistollinen sairaala. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 919. Väitöskirja. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67272/951-44-5617-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

6.8. Valvira. Päivitetty 20.4.2020. Elämän loppuvaiheen hoito

6.9. Saarto T. 2017 Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen - Työryhmän suositus osaamis- ja laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. STM raportteja ja muistioita 2017:44 https://stm.fi/documents/1271139/5933711/RAPORTTI_Palliatiivisen+hoidon+ja+saattohoidon+järjestäminen.pdf/b3877884-2344-44e4-bc05-f0d12785c1c0

6.10. https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/syopataudit/tuki_ja_hyvinvointi/Sivut/Ravitsemus.aspx

6.11. Pöyhiä R. Tohmo H. 2018 Kuolevan potilaan laskimonesteytys ja sedaatio, myoklonus ja janon tunne. Henlsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Luettu 28.9.2020 https://www.kaypahoito.fi/nak08959

7. Perhe

7.1. Perhe huolissaan Mikosta

7.1.1. Perheelle tulisi tarjota tukea, varsinkin vaimolle mutta myös lapsille sillä he eivät ymmärrä tilannetta mutta sen läpikäyminen tulee heillä vielä vastaan elämässä

7.2. Mikko huolissaan perheestään

7.2.1. Pystyykö vaimo huolehtimaan lapsista yksin kotona? Miten hän jaksaa? Mikko tarvitsee paljon tukea vaimoltaan, ja mahdollisesti tukea esim. terapiasta

8. Itsemurhariski kasvanut

8.1. Lääkkeiden väärinkäyttö on sairaalaoloissa vaikeampaa kuin kotona mutta silti mahdollista. Mikon lääkkeiden syöntiä tulee seurata jottei hän jätä syömättä lääkkeitä ja "varastoi" niitä.

8.1.1. Mahdollinen itsemurhariski kasvaa

8.2. Psyykkinen hyvinvointi

8.2.1. Ahdistus

8.2.2. Yksinäisyys

8.2.3. Masentuneisuus

9. Psyykkinen hyvinvointi

9.1. Kuoleman kieltäminen

9.2. Kuoleman pelko

9.2.1. Henkinen tuki

9.2.1.1. Terapia

9.2.2. Keskittymisvaikeudet

9.2.2.1. Rauhoitteleminen

9.2.3. Levottomuus

9.2.4. Nukahtamisvaikeudet

9.2.4.1. Nukahtamisen helpottaminen

9.2.4.1.1. Mukavat olosuhteet

9.2.4.1.2. Nukahtamislääkkeet

9.2.5. Sydämen tykytykset

9.2.6. Hikoilu

9.2.6.1. Nesteytyksen tärkeys, huoneilman viileys sekä Mikon säännöllinen pesu sekä vaatteiden vaihto.

9.2.7. Ahdistuneisuus

9.2.7.1. Terapiahoidot: perheterapia, ryhmäterapia sekä vertaistuki auttavat ja tukevat Mikon mielentilaa.

9.3. Huoli perheestä

9.3.1. Perheen huoli Mikosta

9.4. Masentuneisuus ja huolestuneisuus

9.4.1. Stressi

9.4.1.1. Pahentaa Mikon oloa mm. levottumuudella ja masentuneisuudella, mutta myös kongreettisesti päänsäryllä, univaikeuksilla, vatsaongelmilla sekä sydämmentykytyksillä. Kaikki ylimääräinen rasitus on Mikolle liikaa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa.

9.4.2. Masennuslääkitys

9.4.2.1. Pitkäkestoinen hoito

9.4.2.1.1. Lyhyt elinaika

9.4.2.2. Sivuoireet

9.4.3. Kipu lisää masentuneisuutta

9.5. Tietoa vaille jääminen

9.5.1. Tietojen pimittäminen

9.5.2. Epäselvät tiedot

9.5.3. Kieltäytyminen tiedoista

10. Eettisyys

10.1. Mahdollisimman hyvän loppuelämän mahdollistaminen

10.2. Eutanasia

10.2.1. Ei mahdollista Suomessa, mutta muussa massa, jossa mahdollista

10.3. Läheisten huomioon ottaminen

10.3.1. Turhan toivon elättäminen pitkässä aikajuoksussa rasittaa läheisiä. Heille tulee antaa realistista ajantasaista informaatiota Mikon terveydentilasta

10.3.2. Pidetään läheiset perillä hoidosta sekä niiden lopettamisista

10.3.3. Läheisille pitää tarjota mahdollisuus osallistua Mikon hoitotoimenpiteisiin, sillä he eivät itse ehkä ymmärrä että voivat olla mukana. Näin parannetaan Mikonkin oloa kun hän saa tunteen että läheiset välittää.

10.3.3.1. Esim. peseytymisiin ja ruokailuun/nesteytykseen

10.4. Välttämättömät hoitotoimenpiteet?

10.4.1. esim. verikokeet

10.5. Hoitotahto

10.5.1. Saako kokeilla kaikkia keinoja / uusia hoitomenetelmiä?

10.5.1.1. Läheisten mielipidettä tulee kuulla ja Mikäli Mikon kunto laskee niin huonoksi ettei hän kykene itse enää rationaalisesti määräämään hoitoaan.

10.5.1.2. Ei herätetä turhaa toivoa

10.5.1.2.1. Yhdestäkään vaihtoehdosta ei ole tässä vaiheessa enää hyötyä

10.5.1.3. Sairas ihminen tarttuu helposti mihin tahansa keinoon, jolla voisi parantua

10.5.1.3.1. Potilas voi käyttää hoitomuotoja, jotka eivät haittaa oireita helpottavaa hoitoa

11. Ravitsemus

11.1. Nieleminen vaikeaa

11.1.1. Ruokahaluttomuus

11.1.1.1. Mikolle tulisi tarjota mielekäs ruoka, jos syöminen onnistuu.

11.1.1.1.1. Miellyttävä koostumus ja muoto

11.1.1.1.2. Ruuan määrä potilaan haluamisen mukaan

11.1.1.2. Mikäli ruoka ei ala maistumaan mikolle tulisi hänellä asettaa ensisijaisesti nenä-mahaletku jotta hänen ravonnon saantinsa sadaan turvattua

11.1.1.2.1. Ei ruokailu vaan toimenpide elintoimintojen ylläpitämiseksi

11.1.1.2.2. Mikolla pahoinvointia

11.1.1.2.3. Ulostamisen tarve lisääntyy

11.2. Ravinnon imeytyminen heikentynyttä

11.2.1. Laihtuminen

11.3. Syöpä tuottaa elimistöön hormoninkaltaisia aineita

11.3.1. Estävät ravinnon hyväksikäyttöä

11.3.1.1. Laihtuminen

11.4. Kipulääkkeiden sivuvaikutuksia

11.4.1. Ummetus

11.4.2. Mahan limakalvon ärtyminen

12. Nesteytys

12.1. Aineenvaihdunnalliset tekijät aiheuttavat elimistön kuivumista

12.1.1. Positiivisia puolia

12.1.1.1. Virtsaamisen tarve vähenee

12.1.1.1.1. Tarve liikutella potilasta vähenee

12.1.1.2. Voi vähentää kipuja vähentämällä turvotusta kasvaimen alueella

12.1.2. Haitat

12.1.2.1. Voi aiheuttaa sekavuutta

12.2. Lääkkeet kuivattavat suuta

12.2.1. Suun hoidosta pidettävä huolta jotta uusia infektioita ei pääse syntymään kuivuneen suun haavaumiin

12.3. Potilas ei jaksa juoda itse

12.3.1. Suun kostuttaminen esimerkiksi ruokaöljyllä tai varsinkin vuodepotilaalle sopivilla antimikrobisilla geeleillä

12.3.2. Lisänesteen aiheuttama rasitus on oireita lisäävää joten on pidettävä huoli että nesteytys on Mikolle mieluista

12.4. Ketetri

12.4.1. Mikäli Mikko ei pääse käymään vessassa tai nousemaan portatiiville, katetri on laitettava Mikolle virtsan tyhjäämiseksi

12.4.1.1. Katetri saattaa aiheuttaa mikolle häpeää