Lapset puheeksi -menetelmä

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Lapset puheeksi -menetelmä by Mind Map: Lapset puheeksi -menetelmä

1. Keskustelu

1.1. Perheen ja lapsen arjen asioiden läpikäyminen

1.1.1. Koti, koulu, vapaa-aika, kaveri- ja muut ihmissuhteet

1.1.2. Tarkoitus saada kuva lapsen tilanteesta kokonaisuudessaan

1.2. Mukana ammattilainen, vanhempi ja lapsi

1.2.1. Mukaan voidaan pyytää myös muita perheelle tärkeitä ihmisiä, jotka ovat läsnä arjessa, esim. sukulaisia, ystäviä

1.3. Keskusteluun osallistuminen edellyttää vanhempien halukkuutta

1.4. Tarkoituksena tuoda arjen vahvuudet ja mahdolliset haavoittuvuudet esille

1.4.1. Vahvuus tarkoittaa asiaa, joka sujuu tavanomaisesti

1.4.1.1. Panostamalla vahvuuksiin tuetaan arjen toimivuutta

1.4.2. Haavoittuvuus on asia, joka on ongelma, sekä asia, josta voi syntyä ongelma, jos mitään ei tehdä

1.4.2.1. Näissä tilanteissa toimiminen on ongelmien ennaltaehkäisyä

1.5. Tehdään toimintasuunnitelma

1.5.1. Pohditaan, suunnitellaan ja sovitaan konkreettisista arkisista toimista, joilla ylläpidetään tai vahvistetaan perheen ja lapsen pärjäämistä

1.5.1.1. Miten vahvistaa ja vaalia lapsen elämän tärkeitä vahvuuksia

1.5.1.2. Mitkä ovat haavoittuvuuksia ja miten ne ratkaistaan

1.6. Keskusteluja voidaan järjestää perheen halutessa useampi

1.7. Neuvonpito

1.7.1. Kutsutaan koolle, kun LP-keskustelussa tunnistettu lisätuen tarpeita

1.7.2. Mukana perheen oman verkoston ihmisiä ja tarvittaessa toimijoita palveluista, järjestöistä ym.

1.7.3. Suunnitellaan toimia ja tekoja arjen tueksi yhdessä

2. Lokikirjat

2.1. Lokikirjojen käyttö ammattilaisen roolissa vaatii Lapset puheeksi -mentelmäkoulutuksen suorittamisen

2.2. Käytetään apuna keskustelussa, toimii keskustelun runkona

2.2.1. Asioita käydään läpi pohtimalla sekä vahvuuksia ja haavoittuvuuksia

2.2.2. Vanhemmilla mahdollisuus tutustua etukäteen ennen keskustelua lokikirjan sisältöön

2.3. Erilaisiin ympäristöihin ja eri-ikäisille lapsille on laadittu omat lokikirjat

2.3.1. Digitaalisessa, tulostettavassa muodossa (varattu tilaa muistiinpanojen tekemiselle)

2.3.2. Saatavilla myös eri kielillä:venäjä, ruotsi ja englanti

2.3.3. Myös vastaanottokeskuksien käyttöön tarkoitettu lokikirja arabian, darin ja suomen kielellä

2.4. Sisältö (esimerkkinä alakoulujen käyttöön tarkoitettu lokikirja)

2.4.1. 1. Johdanto: menetelmän esittely + toteutustavat kouluympäristössä

2.4.2. 2. Keskustelun alustus + lokikirjan käyttö

2.4.3. 3. Keskustelun runko

2.4.3.1. Sisältää kysymysosuuden toimintasuunnitelman, neuvonpidon valmistelun sekä keskustelun lopetuksen

2.4.4. 4. Ohje neuvonpitoon + täydennnettävä muistio neuvonpidosta

2.4.5. Lisäksi liitteet Lapset puheeksi -työskentely ja keskusteluun valmistautuminen ja Lapsen suotuisaa kehitystä tukevia asioita kotona ja koulussa

3. Palvelumalli

3.1. Koko maakuntaa tai kuntaa koskeva malli

3.1.1. Kaikki toimijat ottavat lapsen toimivan arjen tai arkea tukevat toimet yhteiseksi asiaksi

3.2. Keskeisessä roolissa Lapset puheeksi- menetelmä

3.3. Tavoitteena

3.3.1. Lasten ja perheiden universaali hyvinvointi

3.3.2. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy

3.4. Toimet suunnataan ennaltaehkäisevästi kohtiin ja ympäristöihin, joissa lapset elävät kohdatessaan mahdollisia muutoksia tai vaikeuksia

3.5. Oleellista on, että lasten hyvinvoinnin ja arjen puheeksiotto rakennetaan osaksi sekä aikuisten palveluita että lasten ja nuorten kehitysympäristöjä

3.5.1. Aikuisten palveluissa näkökulma vanhemmuudessa ja perheessä

3.5.2. Lasten ja nuorten kehitysympäristöjä: päiväkodit, koulut ym.

3.5.2.1. Näkökulma enemmän lapsessa ja hänen elämäntilanteessa

4. Yleistä

4.1. Menetelmää käytetään, kun pyritään tukemaan lasten ja perheiden kykyä pärjätä erilaisissa arkeen liityvissä muutoksissa tai vaikeuksissa esim. lapsen koulunkäyntiin liittyvät muutokset

4.1.1. Kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa, sosiaali-ja terveyspalveluissa sekä järjestöissä

4.2. Voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi

4.3. Tarkoituksena saavuttaa yhteinen ymmärrys lapsen arjesta itse lapsen ja hänen vanhempien ym. läheisten ihmisten kesken ja ehkäistä vaikeuksien syntymistä ja kasautumista

4.4. Koostuu keskustelusta ja tarpeen mukaan neuvonpidosta keskustelun seurauksena