1. Muuttoliike
1.1. selittää n. 40 % kasvusta
1.2. vaihtelee nopeasti
1.3. maalta kaupunkiin
1.4. pienistä kaupungeista isoihin
2. teollisuusmaat
2.1. hidasta
2.2. kaupungistuminen yli 80 %
2.3. Suomi keskittyy pääkaupunkiseudulle
2.4. elinkeinorakenteen muutos
2.4.1. palveluiden lisääntyminen
2.5. Ruuhkat
2.6. Sosiaaliset muutokset
2.6.1. yksinäisyys
2.6.1.1. sinkut
2.6.1.2. vanhukset
2.6.2. sosiaalinen segrekaatio
2.6.2.1. syrjäytyminen
2.6.3. Sosiaaliset mahdollisuudet
2.6.3.1. Suvaitsevaisuus
2.6.3.2. innovatiivisuus
2.6.3.3. Opiskelu/vapaa-ajan mahdollisuudet
2.6.3.4. Etenemismahdollisuudet/palkka
2.7. slummit
2.8. alueiden käyttötarkoituksen muuttuminen
2.8.1. Dockland
2.8.2. Koskikeskus (Tre)
2.9. Maaseudun autioituminen
2.9.1. Palvelut katoavat
2.9.2. Kestämätön väestörakenne
3. aluerakenne
3.1. nodaalialue
3.1.1. keskus ja vaikutusalue
3.1.2. hierarkia
3.2. lähiö
3.3. CBD
3.3.1. keskusta
3.4. esikaupunkialue
3.5. Kaupunkimallit
3.5.1. kehämalli
3.5.2. sektorimalli
3.5.3. Moniydinmalli
3.6. kasvavat ja sulautuvat yhteen
3.6.1. konurbaatio
3.6.1.1. BosWas
3.6.1.2. Ringstad
3.6.1.3. Ruhr
3.6.2. Megalopolit
3.6.2.1. SanSan
4. kehitysmaat
4.1. suuret varallisuuserot
4.1.1. slummit
4.1.1.1. Dharavi
4.1.1.2. rikollisuus
4.1.2. rikkaiden alueet
4.2. nopeampaa kuin teollisuusmaissa
4.2.1. asuntopula
4.2.2. työttömyys
4.2.3. infrastruktuuri
4.2.4. Mahdollisuudet
4.3. muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu
4.4. suurinosa miljoonakaupungeista
4.4.1. Kalkuta
4.4.2. Dacca
4.4.3. Lagos
4.5. Ruuhkat
4.6. Sosiaaliset muutokset
4.6.1. Kylä/heimo/klaani yhteydet hajoavat
4.6.2. Perheiden koko
4.6.3. Tasa-arvo lisääntyy
5. kiihdyttää ilmastonmuutosta
5.1. päästöt ja energiankäyttö lisääntyvät
6. Kaupungit syntyvät
6.1. liikenneyhteydet
6.1.1. Jyväskylä
6.1.2. Pieksämäki
6.2. kauppapaikat
6.2.1. Turku
6.3. linnoitukset/armeija
6.3.1. Kajaani
6.4. hallinto
6.4.1. Helsinki
6.4.2. Brasilia
6.5. Turismi
6.5.1. Naantali
6.5.2. Las Palmas
6.6. Satamat
6.6.1. Kotka
6.6.2. Europoort