1. Opiskeluterveydenhuollon rooli
1.1. nuoren omat toiveet hoidon suhteen on otettava huomioon
1.2. terveydenhoitajan ja koululääkärin yhteistyö on tärkeää
1.2.1. työparityöskentely
1.2.1.1. vähentää päällekkäistä työskentelyä
1.2.1.2. sujuvoittaa tiedonkulkua
1.2.2. työnjako
1.2.2.1. terveydenhoitaja toteuttaa alkukartoituksen ja mahdolliset matalan kynnyksen interventiot
1.2.2.2. tarvittaessa opiskelijaterveydenhuollonlääkäri ohjaa eteenpäin ja tekee diagnostisia ratkaisuja
1.2.2.2.1. opiskelijaterveydenhuollon lääkäri toimii perusterveydenhuollon viitekeyksessä
1.2.2.2.2. laaja-alainen psykososiaalista tilaa kartoittava haastattelu, HEEADSSS
1.3. kouluterveydenhuollossa seulotaan, arvioidaan ja suunnitellaan mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa
1.3.1. terveydenhoitajan toteuttamat interventiot
1.3.1.1. muut terveydenhoitajan tukikäynnit ja psykososiaalinen tuki
1.3.1.2. lyhytterapia
1.3.2. alkuarviointi
1.3.2.1. kattava yleiskuva tilanteesta
1.3.2.2. jatkotoimien suunnittelu mahdollisuuksien mukaan nuoren omista toiveista käsin
1.3.3. hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma
1.3.4. seulontamenetelmät
1.3.4.1. terveyskysely
1.3.4.2. spesifit kyselylomakkeet ja haastattelut
1.3.4.2.1. AUDIT
1.3.5. itsetuhoisuuden arviointi
1.4. erityisen tuen koordinointi
1.4.1. riskiryhmien tunnistaminen
1.4.2. HOJKS ja muut erityisen tuen ratkaisut
1.4.2.1. opintojen keventäminen
1.5. lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito
2. Osastohoito
2.1. nuorisopsykiatrian arviointijakso osastolla
2.1.1. vaaditaan lääkärin lähete
2.1.2. monien ammattilaisten yhteistyö
3. Moniammatillisuus
3.1. nuoren tilanteen ollessa haastava tarvitaan yleensä myös perheeseen kohdistuvia tukitoimia
3.1.1. alaikäisten kohdalla lastensuojelu
3.1.1.1. avohuolto
3.1.1.2. perheneuvola
3.1.2. myös täysi-ikäisten nuorten kohdalla läheisverkostojen aktivointi
3.2. moniammatillinen työryhmä
3.2.1. psykologi
3.2.2. psykiatrinen sairaanhoitaja
3.2.3. päihdetyöntekijä
3.2.4. lääkäri
3.3. kolmannen sektorin palvelut
3.3.1. järjestöt
3.3.1.1. SPR
3.3.1.2. Seta
3.3.2. verkkopalvelut
3.3.2.1. kriisipuhelimet
3.3.2.2. Sekasin-chat
3.3.3. seurakunnat
3.3.3.1. diakoniatyö
4. Yleisimmät mielenterveyden häiriöt nuorilla
4.1. ahdistuneisuushäiriöt
4.1.1. toimintakyvyn lasku
4.1.2. somaattiset oireet
4.1.2.1. lihaskivut
4.1.2.2. pahoinvointi
4.1.2.3. päänsäryt
4.1.3. sosiaalisten tilanteiden pelko
4.1.4. paniikkihäiriö
4.1.5. yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
4.2. päihdehäiriöt
4.2.1. ahdistuneisuus
4.2.2. keskittymisvaikeudet
4.2.3. ärtyneisyys
4.2.4. päihteet hallitsevat elämää
4.2.4.1. arkirytmin häiriintyminen
4.2.4.2. koulunkäynnin haasteet
4.2.4.3. päihteidenkäyttö syrjäyttää harrastukset ja kaverit
4.2.4.4. vaikeudet sosiaalisissa suhteissa
4.3. mielialahäiriöt
4.3.1. masennus
4.3.1.1. alakuloisuus
4.3.1.2. uniongelmat
4.3.1.3. nuorilla ärtyneisyys ja levottomuus voivat olla keskeisiä oireita
4.3.1.4. voimakas uusiutumistaipumus
4.4. neuropsykiatriset häiriöt
4.4.1. autismikirjon häiriöt
4.4.1.1. autistinen triadi
4.4.1.1.1. stereotypiat
4.4.1.1.2. vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
4.4.1.1.3. kommunikaatiovaikeudet
4.4.2. ADHD
4.4.2.1. tarkkaavuuden haasteet
4.4.2.2. hyperaktiivisuus
4.4.2.3. toiminnanohjauksen haasteet
4.5. käytöshäiriöt
4.5.1. jatkuva sääntöjen, normien ja lakien rikkominen
4.5.1.1. piittaamattomuus säännöistä
4.5.2. epäsosiaalinen käytös
5. Nuorten mielenterveyshäiriöiden erityismpiirteitä
5.1. ärtyneisyys ja levottomuus keskeisiä oireita
5.2. suuri komorbiditeetti
5.2.1. vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan
5.2.2. komorbiditeetti vaikeuttaa kuntoutumista ja lisää toimintakykyyn kohdistuvia haittoja
5.3. sukupuolierot sairastavuudessa
5.3.1. varhaisnuoruudessa sairastavuus suurempaa pojilla
5.3.2. keskinuoruudesta eteenpäin sairastavuus suurempaa tytöillä
6. Mielenterveys kouluympäristössä
6.1. oireilu tulee usein esille koulussa
6.2. kliinisessä arvioinnissa koulusta saadut tiedot ovat tärkeitä
6.2.1. oppimisvaikeiksien poissulkeminen tapahtuu tyypillisesti erityisopettajan toimesta
6.3. kouluilla on tärkeä rooli mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyssä
6.3.1. opiskelukyvyn osa-alueiden vahvistaminen
6.3.1.1. opiskeluympäristön turvallisuuden ja opiskelukykyä edistävien tekijöiden huomioiminen
6.4. mielenterveyden häiriintyminen heikentää opiskelijan toimintakykyä
6.4.1. riskinä opintojen keskeytyminen
6.4.1.1. kasvanut syrjäytymisriski
6.4.2. poissaolot ja lintsaaminen
6.4.3. hylätyt kurssisuoritukset
7. Mielenterveyshäiriöiden hoito
7.1. mielenterveyden häiriintyminen on uhka normatiiviselle kehitykselle
7.2. psykososiaaliset hoidot ovat ensisijaisia
7.2.1. psykoterapian eri muodot
7.2.1.1. kognitiivinen käyttäytymisterapia
7.2.2. perheterapia
7.3. ongelmanratkaisutaitojen harjoittelu sekä vaihtoehtoisten selviytymistapojen opettelu
7.4. muut kuntouttavat toimet
7.4.1. kuntouttava työtoiminta
8. Mielenterveyden merkitys
8.1. hyvä mielenterveys on toimintakykyä
8.1.1. heikentynyt toimintakyky heikentää elämänlaatua
8.1.2. toimintakyvyn merkitys näkyy kaikilla elämänalueilla
8.1.2.1. sosiaaliset suhteet
8.1.2.2. koulunkäynti ja työ
8.1.2.3. fyysinen ja psyykkinen jaksaminen
8.2. mielenterveys nuoruudessa ennustaa mielenterveyttä aikuisuudessa
8.3. hyvä mielenterveys turvaa normatiivista kehitystä
8.3.1. ongelmat kehityksessä voivat johtua mielenterveyden haasteista
8.3.1.1. mielenterveysongelmat voivat myös asettaa haasteita kehitykselle
8.3.2. kehitystehtävien täyttyminen
8.3.2.1. itsenäistyminen