1. Jatkuvuus=continuity
2. Koulu pienoisyhteiskuntana
2.1. Lapsi "organic whole"
2.2. Koulu valmistaa lapsia vastuunkantajiksi
2.3. Yhteydessä maailmaan ja sen ongelmiin
2.3.1. Organisoitu
2.4. Koulu kodin ja yhteiskunnan välissä antoi lapselle mahdollisuuden päästä yhteiskunnan jäseneksi
2.5. Lähtökohtana menneen ajan yhteiskunta, josta liikutaan kohti nykypäivää
2.5.1. Teollisen kehityksen 3 astetta
2.5.1.1. Jatkuvuuden ymmärtäminen
2.6. retket luontoon, tuotantolaitoksiin, museoihin
2.6.1. Antoivat tilaa älylliselle ja yhteiskunnalliselle kasvulle
2.7. Parantaa ja kehittää lapsen sosiaalista herkkyyttä
3. ONGELMANRATKAISU
3.1. Ongelmat tosielämän tilanteiden kaltaisia
3.1.1. Lapset aikuisten kanssa tekemisissä
3.1.2. Opettaa suhteuttamaan oman työn todelliseen maailmaan
3.2. Projektit
3.2.1. Project-based learning
4. Koulu kehittää tapoja, jotka ohjaavat lasta käyttäytymään tietyllä tavalla
4.1. Opettajat auttamassa lapsia
4.1.1. Lapsi ei opi kuin aikuinen, atustatiedoissa eroa (Dewey, PIaget)
4.2. Deweyn tavoitteena tehdä Amerikka mahdollisuuksien maaksi jokaiselle lapselle
4.3. Sinnikkyys, tarkkuus, yhteistyö, yhteiskunnan palveleminen, vertaisopettajuus
4.3.1. Luonteen jalostuminen
5. Keskustelu: aikuiset ja lapset
6. Kommunikaatio ja kasvatustoiminta
6.1. Yhteiskunnan perusta
6.2. Kommunikaatio ohjasi lasta osallistumaan ja verkostoitumaan
7. Kodin ja koulun välinen yhteistyö
7.1. Vanhempien kouluttaminen
7.1.1. Kasvatuskoulutus
7.2. Vanhempainyhdistys
7.2.1. Vaikutusmahdollisuus opetuksen sisältöön, opettajien valintaan ja toimintaan
7.3. Tärkeä, koska kodilla ja koululla oltava samat kasvatusperiaatteet
7.4. Yhteistyön ilmapiiri lapselle tärkeä
7.5. Lapsi voi kehittää itsenäisyyttään, autonomiaansa myös kotona
7.6. Kasvatusyhteisö, kasvatuskumppanuus
7.7. Lapsi, joka oli oppinut yhteistoiminnallisuutta kotona, sopeutui paremmin koulun toimintaan
8. Kuri, järjestys
8.1. On tapa sietää pieniä epämukavuuksia
8.2. Pienet luokat vs. suuret luokat
8.2.1. Oppilaat yksilöinä
8.3. Motivoituneet, innostuneet vs. ongelmaiset oppijat
8.3.1. Sisäsyntyisen innostuksen hyödyntäminen
8.3.1.1. Motivaatio
8.4. Rajoittava kuri perustuu kieltoihin
8.5. Kurinalainen ihminen
8.5.1. Henkilö, joka on kasvatettu pohtimaan toimintaansa, sitoutuu siihen tarkoituksellisest, tietoisesti
8.6. Tylsistyminen kurin suurin vihollinen
9. Oppijan yksilöllisyys
10. Työ ja leikki
10.1. Jokapäiväiset askareet leikkiä
10.2. Työlle oltava selkeä pedagoginen peruste
10.3. Työn merkitys tulee huomata sitä tehdessä
11. vertaisoppiminen
12. OPETUSSUUNNITELMA
12.1. Sidottiin todellisuuteen
12.1.1. Nousi kaikkien ihmisten/koko ihmiskunnan kokemuksista
12.2. Monitieteisyys, opetuksen integrointi
12.3. Piirtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen
12.3.1. Nopean vastaamisen vaatiminen ei tue oppilaan ajattelua
12.4. Yhteinen suunnitteluaika
12.4.1. Keskustelu
12.4.1.1. OPS pääaihe
12.5. Joustavuus
12.5.1. Muokattavissa kohti parempia tuloksia
12.5.1.1. Vuosien työ
12.6. Opettajien vaikutusmahdollisuus
12.6.1. Yritys ja erehdys
12.6.2. Kokemus
12.6.3. Sitoutuminen jatkuvaan kehittämiseen
12.6.4. Viikkoraportit
12.6.5. Opettajat keskiössä arvioimaan toimivuutta
12.6.5.1. Opettajan ja lapsen välinen keskustelu
12.6.5.2. Lasten keskinen kommunikaatio
12.7. Yhteisöllisyys, yhteistyö
12.8. Ei perustunut oppijoiden vapaaseen valintaa (free school)
12.8.1. uudelleenohjaus
12.9. OPS:n uudistus paras keino hallita häiriintyneitä ja hankalia oppijoita
12.9.1. Isot luokat vs. pienet luokat
12.9.1.1. Vähäinen mahdollisuus kohdata kasvokkain
12.10. Perustui Deweyn kehitysasteisiin
12.10.1. 1. Henkilökohtainen ja sosiaalinen intressi
12.10.1.1. Varhaislapsuus
12.10.1.1.1. Uteliaisuus ohjaa
12.10.2. 2. Välineellinen
12.10.2.1. Kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
12.10.3. Produktiivinen
12.10.3.1. omaehtoinen tiedonhankinta
12.10.4. Lapset eivät ole tasoilla samaan aikaan
12.10.4.1. käytännön läheinen työskentely edesauttaa siirtymää
13. Ryhmässä oppiminen, yhteisöllisyys
13.1. Eri ikäiset
13.2. Eri taitotasoiset
13.3. Eri luonteiset
13.4. Yhteisöllinen oppiminen mahdollistaa terveen moraalikehityksen ja sukupolven paranemisen (Piaget)
13.5. Yhteisen tiedonrakentaminen sosiaalisessa miljöössä
14. Toiminta
14.1. 3 kriteeriä
14.1.1. Kannustavat havainnointiin ja loogiseen päättelyyn
14.1.2. Lapsen kehitystason mukaista
14.1.3. Täytyy valmistaa lasta aikuiselämän vastuunkantoon
14.2. Pedagoginen toiminta kannustaa lasta pohdintaan ja aktiiviseen tiedonrakenteluun
14.3. Käytännön tekeminen on ajattelun työkalu
14.4. Mind-body dualismi
14.5. Tytöt ja teknologia
14.5.1. Ei eroa toiminnassa sukupuolten välillä
14.6. Luova toiminta
14.6.1. Tasa-arvo
14.6.2. Cultivation of hand
15. Kiinnostus, motivaatio
15.1. Innostus
15.2. Opettajien tulkittava oppijoiden kiinnostusta
15.3. Saa tehdä mitä haluaa, niin kuri ei ole ongelma
15.4. Redirect=uudeelleenohjaus
15.4.1. Tuottaa rakentavaa energiaa ja toimintaa
15.4.2. Oman kiinnostuksen hyödyntäminen tehtävissä
15.5. Jatkuva uuden oppiminen
15.6. Yksilön kiinnostus
15.7. Situationaalinen kiinnostus
15.7.1. Opettajan luotava ja ylläpidettävä