Laboratoriokoulu

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Laboratoriokoulu by Mind Map: Laboratoriokoulu

1. Kuri, järjestys

1.1. On tapa sietää pieniä epämukavuuksia

1.2. Pienet luokat vs. suuret luokat

1.2.1. Oppilaat yksilöinä

1.3. Motivoituneet, innostuneet vs. ongelmaiset oppijat

1.3.1. Sisäsyntyisen innostuksen hyödyntäminen

1.3.1.1. Motivaatio

1.4. Rajoittava kuri perustuu kieltoihin

1.5. Kurinalainen ihminen

1.5.1. Henkilö, joka on kasvatettu pohtimaan toimintaansa, sitoutuu siihen tarkoituksellisest, tietoisesti

1.6. Tylsistyminen kurin suurin vihollinen

2. Oppijan yksilöllisyys

3. Jatkuvuus=continuity

4. Työ ja leikki

4.1. Jokapäiväiset askareet leikkiä

4.2. Työlle oltava selkeä pedagoginen peruste

4.3. Työn merkitys tulee huomata sitä tehdessä

5. Koulu pienoisyhteiskuntana

5.1. Lapsi "organic whole"

5.2. Koulu valmistaa lapsia vastuunkantajiksi

5.3. Yhteydessä maailmaan ja sen ongelmiin

5.3.1. Organisoitu

5.4. Koulu kodin ja yhteiskunnan välissä antoi lapselle mahdollisuuden päästä yhteiskunnan jäseneksi

5.5. Lähtökohtana menneen ajan yhteiskunta, josta liikutaan kohti nykypäivää

5.5.1. Teollisen kehityksen 3 astetta

5.5.1.1. Jatkuvuuden ymmärtäminen

5.6. retket luontoon, tuotantolaitoksiin, museoihin

5.6.1. Antoivat tilaa älylliselle ja yhteiskunnalliselle kasvulle

5.7. Parantaa ja kehittää lapsen sosiaalista herkkyyttä

6. ONGELMANRATKAISU

6.1. Ongelmat tosielämän tilanteiden kaltaisia

6.1.1. Lapset aikuisten kanssa tekemisissä

6.1.2. Opettaa suhteuttamaan oman työn todelliseen maailmaan

6.2. Projektit

6.2.1. Project-based learning

7. Koulu kehittää tapoja, jotka ohjaavat lasta käyttäytymään tietyllä tavalla

7.1. Opettajat auttamassa lapsia

7.1.1. Lapsi ei opi kuin aikuinen, atustatiedoissa eroa (Dewey, PIaget)

7.2. Deweyn tavoitteena tehdä Amerikka mahdollisuuksien maaksi jokaiselle lapselle

7.3. Sinnikkyys, tarkkuus, yhteistyö, yhteiskunnan palveleminen, vertaisopettajuus

7.3.1. Luonteen jalostuminen

8. Keskustelu: aikuiset ja lapset

9. vertaisoppiminen

10. OPETUSSUUNNITELMA

10.1. Sidottiin todellisuuteen

10.1.1. Nousi kaikkien ihmisten/koko ihmiskunnan kokemuksista

10.2. Monitieteisyys, opetuksen integrointi

10.3. Piirtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen

10.3.1. Nopean vastaamisen vaatiminen ei tue oppilaan ajattelua

10.4. Yhteinen suunnitteluaika

10.4.1. Keskustelu

10.4.1.1. OPS pääaihe

10.5. Joustavuus

10.5.1. Muokattavissa kohti parempia tuloksia

10.5.1.1. Vuosien työ

10.6. Opettajien vaikutusmahdollisuus

10.6.1. Yritys ja erehdys

10.6.2. Kokemus

10.6.3. Sitoutuminen jatkuvaan kehittämiseen

10.6.4. Viikkoraportit

10.6.5. Opettajat keskiössä arvioimaan toimivuutta

10.6.5.1. Opettajan ja lapsen välinen keskustelu

10.6.5.2. Lasten keskinen kommunikaatio

10.7. Yhteisöllisyys, yhteistyö

10.8. Ei perustunut oppijoiden vapaaseen valintaa (free school)

10.8.1. uudelleenohjaus

10.9. OPS:n uudistus paras keino hallita häiriintyneitä ja hankalia oppijoita

10.9.1. Isot luokat vs. pienet luokat

10.9.1.1. Vähäinen mahdollisuus kohdata kasvokkain

10.10. Perustui Deweyn kehitysasteisiin

10.10.1. 1. Henkilökohtainen ja sosiaalinen intressi

10.10.1.1. Varhaislapsuus

10.10.1.1.1. Uteliaisuus ohjaa

10.10.2. 2. Välineellinen

10.10.2.1. Kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

10.10.3. Produktiivinen

10.10.3.1. omaehtoinen tiedonhankinta

10.10.4. Lapset eivät ole tasoilla samaan aikaan

10.10.4.1. käytännön läheinen työskentely edesauttaa siirtymää

11. Ryhmässä oppiminen, yhteisöllisyys

11.1. Eri ikäiset

11.2. Eri taitotasoiset

11.3. Eri luonteiset

11.4. Yhteisöllinen oppiminen mahdollistaa terveen moraalikehityksen ja sukupolven paranemisen (Piaget)

11.5. Yhteisen tiedonrakentaminen sosiaalisessa miljöössä

12. Kommunikaatio ja kasvatustoiminta

12.1. Yhteiskunnan perusta

12.2. Kommunikaatio ohjasi lasta osallistumaan ja verkostoitumaan

13. Toiminta

13.1. 3 kriteeriä

13.1.1. Kannustavat havainnointiin ja loogiseen päättelyyn

13.1.2. Lapsen kehitystason mukaista

13.1.3. Täytyy valmistaa lasta aikuiselämän vastuunkantoon

13.2. Pedagoginen toiminta kannustaa lasta pohdintaan ja aktiiviseen tiedonrakenteluun

13.3. Käytännön tekeminen on ajattelun työkalu

13.4. Mind-body dualismi

13.5. Tytöt ja teknologia

13.5.1. Ei eroa toiminnassa sukupuolten välillä

13.6. Luova toiminta

13.6.1. Tasa-arvo

13.6.2. Cultivation of hand

14. Kiinnostus, motivaatio

14.1. Innostus

14.2. Opettajien tulkittava oppijoiden kiinnostusta

14.3. Saa tehdä mitä haluaa, niin kuri ei ole ongelma

14.4. Redirect=uudeelleenohjaus

14.4.1. Tuottaa rakentavaa energiaa ja toimintaa

14.4.2. Oman kiinnostuksen hyödyntäminen tehtävissä

14.5. Jatkuva uuden oppiminen

14.6. Yksilön kiinnostus

14.7. Situationaalinen kiinnostus

14.7.1. Opettajan luotava ja ylläpidettävä

14.8. Universaali?

15. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

15.1. Vanhempien kouluttaminen

15.1.1. Kasvatuskoulutus

15.2. Vanhempainyhdistys

15.2.1. Vaikutusmahdollisuus opetuksen sisältöön, opettajien valintaan ja toimintaan

15.3. Tärkeä, koska kodilla ja koululla oltava samat kasvatusperiaatteet

15.4. Yhteistyön ilmapiiri lapselle tärkeä

15.5. Lapsi voi kehittää itsenäisyyttään, autonomiaansa myös kotona

15.6. Kasvatusyhteisö, kasvatuskumppanuus

15.7. Lapsi, joka oli oppinut yhteistoiminnallisuutta kotona, sopeutui paremmin koulun toimintaan