Laboratoriokoulu

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Laboratoriokoulu by Mind Map: Laboratoriokoulu

1. Jatkuvuus=continuity

2. Koulu pienoisyhteiskuntana

2.1. Lapsi "organic whole"

2.2. Koulu valmistaa lapsia vastuunkantajiksi

2.3. Yhteydessä maailmaan ja sen ongelmiin

2.3.1. Organisoitu

2.4. Koulu kodin ja yhteiskunnan välissä antoi lapselle mahdollisuuden päästä yhteiskunnan jäseneksi

2.5. Lähtökohtana menneen ajan yhteiskunta, josta liikutaan kohti nykypäivää

2.5.1. Teollisen kehityksen 3 astetta

2.5.1.1. Jatkuvuuden ymmärtäminen

2.6. retket luontoon, tuotantolaitoksiin, museoihin

2.6.1. Antoivat tilaa älylliselle ja yhteiskunnalliselle kasvulle

2.7. Parantaa ja kehittää lapsen sosiaalista herkkyyttä

3. ONGELMANRATKAISU

3.1. Ongelmat tosielämän tilanteiden kaltaisia

3.1.1. Lapset aikuisten kanssa tekemisissä

3.1.2. Opettaa suhteuttamaan oman työn todelliseen maailmaan

3.2. Projektit

3.2.1. Project-based learning

4. Koulu kehittää tapoja, jotka ohjaavat lasta käyttäytymään tietyllä tavalla

4.1. Opettajat auttamassa lapsia

4.1.1. Lapsi ei opi kuin aikuinen, atustatiedoissa eroa (Dewey, PIaget)

4.2. Deweyn tavoitteena tehdä Amerikka mahdollisuuksien maaksi jokaiselle lapselle

4.3. Sinnikkyys, tarkkuus, yhteistyö, yhteiskunnan palveleminen, vertaisopettajuus

4.3.1. Luonteen jalostuminen

5. Keskustelu: aikuiset ja lapset

6. Kommunikaatio ja kasvatustoiminta

6.1. Yhteiskunnan perusta

6.2. Kommunikaatio ohjasi lasta osallistumaan ja verkostoitumaan

7. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

7.1. Vanhempien kouluttaminen

7.1.1. Kasvatuskoulutus

7.2. Vanhempainyhdistys

7.2.1. Vaikutusmahdollisuus opetuksen sisältöön, opettajien valintaan ja toimintaan

7.3. Tärkeä, koska kodilla ja koululla oltava samat kasvatusperiaatteet

7.4. Yhteistyön ilmapiiri lapselle tärkeä

7.5. Lapsi voi kehittää itsenäisyyttään, autonomiaansa myös kotona

7.6. Kasvatusyhteisö, kasvatuskumppanuus

7.7. Lapsi, joka oli oppinut yhteistoiminnallisuutta kotona, sopeutui paremmin koulun toimintaan

8. Kuri, järjestys

8.1. On tapa sietää pieniä epämukavuuksia

8.2. Pienet luokat vs. suuret luokat

8.2.1. Oppilaat yksilöinä

8.3. Motivoituneet, innostuneet vs. ongelmaiset oppijat

8.3.1. Sisäsyntyisen innostuksen hyödyntäminen

8.3.1.1. Motivaatio

8.4. Rajoittava kuri perustuu kieltoihin

8.5. Kurinalainen ihminen

8.5.1. Henkilö, joka on kasvatettu pohtimaan toimintaansa, sitoutuu siihen tarkoituksellisest, tietoisesti

8.6. Tylsistyminen kurin suurin vihollinen

9. Oppijan yksilöllisyys

10. Työ ja leikki

10.1. Jokapäiväiset askareet leikkiä

10.2. Työlle oltava selkeä pedagoginen peruste

10.3. Työn merkitys tulee huomata sitä tehdessä

11. vertaisoppiminen

12. OPETUSSUUNNITELMA

12.1. Sidottiin todellisuuteen

12.1.1. Nousi kaikkien ihmisten/koko ihmiskunnan kokemuksista

12.2. Monitieteisyys, opetuksen integrointi

12.3. Piirtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen

12.3.1. Nopean vastaamisen vaatiminen ei tue oppilaan ajattelua

12.4. Yhteinen suunnitteluaika

12.4.1. Keskustelu

12.4.1.1. OPS pääaihe

12.5. Joustavuus

12.5.1. Muokattavissa kohti parempia tuloksia

12.5.1.1. Vuosien työ

12.6. Opettajien vaikutusmahdollisuus

12.6.1. Yritys ja erehdys

12.6.2. Kokemus

12.6.3. Sitoutuminen jatkuvaan kehittämiseen

12.6.4. Viikkoraportit

12.6.5. Opettajat keskiössä arvioimaan toimivuutta

12.6.5.1. Opettajan ja lapsen välinen keskustelu

12.6.5.2. Lasten keskinen kommunikaatio

12.7. Yhteisöllisyys, yhteistyö

12.8. Ei perustunut oppijoiden vapaaseen valintaa (free school)

12.8.1. uudelleenohjaus

12.9. OPS:n uudistus paras keino hallita häiriintyneitä ja hankalia oppijoita

12.9.1. Isot luokat vs. pienet luokat

12.9.1.1. Vähäinen mahdollisuus kohdata kasvokkain

12.10. Perustui Deweyn kehitysasteisiin

12.10.1. 1. Henkilökohtainen ja sosiaalinen intressi

12.10.1.1. Varhaislapsuus

12.10.1.1.1. Uteliaisuus ohjaa

12.10.2. 2. Välineellinen

12.10.2.1. Kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

12.10.3. Produktiivinen

12.10.3.1. omaehtoinen tiedonhankinta

12.10.4. Lapset eivät ole tasoilla samaan aikaan

12.10.4.1. käytännön läheinen työskentely edesauttaa siirtymää

13. Ryhmässä oppiminen, yhteisöllisyys

13.1. Eri ikäiset

13.2. Eri taitotasoiset

13.3. Eri luonteiset

13.4. Yhteisöllinen oppiminen mahdollistaa terveen moraalikehityksen ja sukupolven paranemisen (Piaget)

13.5. Yhteisen tiedonrakentaminen sosiaalisessa miljöössä

14. Toiminta

14.1. 3 kriteeriä

14.1.1. Kannustavat havainnointiin ja loogiseen päättelyyn

14.1.2. Lapsen kehitystason mukaista

14.1.3. Täytyy valmistaa lasta aikuiselämän vastuunkantoon

14.2. Pedagoginen toiminta kannustaa lasta pohdintaan ja aktiiviseen tiedonrakenteluun

14.3. Käytännön tekeminen on ajattelun työkalu

14.4. Mind-body dualismi

14.5. Tytöt ja teknologia

14.5.1. Ei eroa toiminnassa sukupuolten välillä

14.6. Luova toiminta

14.6.1. Tasa-arvo

14.6.2. Cultivation of hand

15. Kiinnostus, motivaatio

15.1. Innostus

15.2. Opettajien tulkittava oppijoiden kiinnostusta

15.3. Saa tehdä mitä haluaa, niin kuri ei ole ongelma

15.4. Redirect=uudeelleenohjaus

15.4.1. Tuottaa rakentavaa energiaa ja toimintaa

15.4.2. Oman kiinnostuksen hyödyntäminen tehtävissä

15.5. Jatkuva uuden oppiminen

15.6. Yksilön kiinnostus

15.7. Situationaalinen kiinnostus

15.7.1. Opettajan luotava ja ylläpidettävä

15.8. Universaali?