1. Luut liittyvät toisiinsa erilaisin nivelin
1.1. pallonivel
1.2. sarananivel
1.3. munanivel
1.4. satulanivel
2. Lihakset
2.1. Toiminta
2.1.1. Poikkijuovainen lihassolu
2.1.1.1. Supistuminen tahdonalaista
2.1.1.1.1. lihassolut ovat ryhmittyneet lihassolukimppuihin joissa on säikeitä (fibrillejä. Supistuksessa proteiini rihmat (aktiini ja myosiini) liukuvat toistensa lomaan
2.1.1.2. Supistuskäskyn antaa aivoista tuleva hermoimpulssi ja supistuminen vaatii paljon energiaa
2.1.1.2.1. Lihassolulle tulee käsky vapauttaa kalsiumia lihassolusta, ja tämä laukaisee supistuksen
2.1.1.3. Esimerkiksi käsivarren koukistuessa hauislihas supistuu, ja olkalihas ojentaa käden
2.1.1.4. Lihassolut supistuvat kun aktiini- ja myosiinirihmat liukuvat toistensa väliin.
2.2. Poikkijuovainen luustolihassolu
2.2.1. monta tumaa
2.2.2. pitkä, haaraton
2.2.3. tahdonalainen
2.2.4. poikkijuovainen, sarkomeereja
2.2.5. tahdonalainen hermosto hermottaa, väsyy nopeasti
2.2.6. suurin osa kiinnittyy jänteillä luihin, esim. reisilihas
2.3. Sydänlihassolu
2.3.1. yksi tuma
2.3.2. lyhyt, haarainen
2.3.3. tahdosta riippumaton
2.3.4. poikkijuovainen sarkomeereja
2.3.5. autonominen hermosto hermottaa, ei väsy
2.3.6. vain sydämessä
2.4. Sileä lihassolu
2.4.1. pieni
2.4.2. yksi tuma
2.4.3. tahdosta riippumaton
2.4.4. ei poikkijuovia, ei sarkomeereja > pystyy supistumaan venyneenäkin
2.4.5. hidas, heikko mutta pitkäkestoinen supistus vrt. luustolihassolu, autonominen hermosto hermottaa
2.5. Esimerkit
2.5.1. Hauislihas - kolmipäinen olkalihas
2.5.2. Iso rintalihas
2.5.3. Nelipäinen reisilihas - kaksipäinen reisilihas
2.5.4. Vino- ja suora vatsalihas
2.6. Sairaudet
2.6.1. Beckerin lihasdystrofia
2.6.1.1. Perinnöllinen ja etenevä lihasrappeuma, jonka aiheuttaa mutaatio x-kromosomissa
2.6.2. ALS-tauti
2.6.2.1. Etenevä lihassairaus, joka rappeuttaa sekä ylempiä että alempia liikehermoja
3. Luut
3.1. tehtävät
3.1.1. suojaa aivoja ja sisäelimiä
3.1.2. osallistuu liikkeisiin
3.1.3. toimii kehon tukirankana
3.1.4. on kalsium- ja fosfaattivarasto
3.1.5. punainen luuydin tuottaa verisoluja
3.2. rakenne
3.2.1. elävä kudos
3.2.1.1. imusolut
3.2.1.2. verisuonet
3.2.1.3. hermot
3.2.2. eloton väliaine
3.2.2.1. epäorgaaninen kalsiumfosfaatti
3.2.2.2. kollageeni (=tukiproteiini)
3.2.3. luukudos syntyy rusto- ja sidekudoksesta luutumalla
3.2.3.1. Lapsilla on pitkissä luissa uutta luuta muodostavia kasvulevyjä, jotka luutuvat pituuskasvun päätyttyä
3.2.4. koostumus
3.2.4.1. luukalvo
3.2.4.2. tiivisluu
3.2.4.3. luuhohka
3.2.4.4. luuydin
3.2.4.5. hermo
3.2.4.6. verisuonia
3.2.5. Osteoblastit
3.2.5.1. tuottavat uutta luumassaa
3.2.6. Osteoklastit
3.2.6.1. tuhoavat luuainesta
3.2.7. luun kasvua edistää
3.2.7.1. Aivolisäkkeen ja kilpirauhasen kasvuhormonit
3.2.7.2. sukupuolihormoni
3.2.7.3. D-vitamiini
3.2.8. Luukudosta vähentävät
3.2.8.1. lisäkilpirauhasen parathormoni
3.2.8.2. lisämunuaisen kuoren glukokortikoidihormonit
3.3. Ihmisessä on 200 luuta
3.4. taudit
3.4.1. Osteoporoosi
3.4.1.1. Luu murtuu helposti, koska luukudoksen kalsiumpitoisuus on vähentynyt
3.4.1.2. Luutiheyden heikkeneminen
3.4.1.3. Ehkäisy
3.4.1.3.1. Liikunta
3.4.1.3.2. monipuolinen ravinto
3.4.2. luusyöpä eli luusarkooma
3.4.2.1. tarkoitetaan pahanlaatuista luussa syntyvää kasvainta
3.4.2.2. osuus kaikista syövistä 0,2%--> harvinainen
4. Hengitys ja soluhengitys
4.1. Hengityksessä "tuuletetaan" keuhkoja, keuhkorakkuloiden ilman ja veren välillä vaihdetaan kaasuja
4.2. Soluhengityksessä syntynyt hiilidioksidi siirtyy hiussuoniin kudosnesteen kautta, laskimoiden kautta keuhkojen hiussuoniin ja keuhkorakkuloihin
4.2.1. Soluhengityksessä muodostuu lihasten tarvitsemaa energiaa
4.2.1.1. Aerobisessa (hapellisessa) energiantuotannossa ATP:tä tuotetaan hiilihydraateista, proteiineista tai rasvoista
4.2.1.2. Anaerobisessa (hapettomassa) energiantuotannossa ATP:tä tuotetaan hiilihydraateista, glykogeeneista tai glykoosista.
4.2.1.2.1. Tuottaa maitohappoa, joka lihassoluun kerääntyessään estää prosessin jatkumisen jo lyhyen ajan jälkeen