Create your own awesome maps

Even on the go

with our free apps for iPhone, iPad and Android

Get Started

Already have an account?
Log In

Filosofia by Mind Map: Filosofia
0.0 stars - 0 reviews range from 0 to 5

Filosofia

Mitä on analyyttinen filosofia?

mitä on hyvä filosofia?

selvästi ilmaistua

objektiivista jotta sitä voi kommentoida (ei äärisubjektivistista)

ei triviaalia

rationaalista, järkeen nojautuvaa

kritiikkiä

posmoderni kritiikki, järkeen vetoaminen on itse ideologia

konsevatistinen kritiikki, järkeen vetoaminen on itse ideologia

idealoginen kritiikki, ei arvojen todellisuus vaan kenen etuja arvot palvelevat

filosofia ei ole sanoilla leikkimistä, eikä uravalintaa tai elämänhallintaa

kari enqvist ei halua ymmärtää analyyttisen filosofian väitteitä

minkälaista?

käsitteellistä, "conceptual engineering" Webster?

kielellistä

argumentatiivista, deduktiivinen ja induktiivinen argumentti, deduktiivinen argumentti, argumentti on pätevä, kun johtopäätös seuraa varmuudella premisseistä, kaikki eurooppalaiset ovat ihmisiä, ihmiset ovat kuolevia, kaikki eurooppalaiset ovat kuolevia, argumentti voi olla formaalisti eheä, mutta ei välttämättä terve jos premissit ovat puutaheinää, lisäehto: premissien oltava totta, modus ponens, induktiivinen argumentti, kaikki joutsenet ovat valkoisia→kaikki joutsenet ovat valkoisia, luonnontiede nojaa pitkälti induktiiviseen argumenttiin, kokemuksia, havaintoja, analogioita, johtopäätös on kontingentti ja todennäköinen, modus tollens, rinnakkaisia termejä, argumentti, miksi hyväksyä väite?, antaa tukea väitteelle, kuvaus, minkälainen maailma on?, selitys, mitä on tapahtunut?, "failing to connect", oma ajattelu epäkonsistenttia, uskomukset johtavat välttämättä toiseen uskomukseen, uskomuksilla on jotain yhteistä, uskomukset ovat yleisemmän uskomuksen instansseja, uskomuksilla on yhteinen selitys, päättelyn virheitä, kehäpäätelmä, päätelmät sisältyvät premissehin, ad hoc ("juuri siksi"), argumentti mukautuu vasta-argumenttiin "juuri siksi", kalteva taso, "slippery slope", porttiteoria, kausaalinen virhepäätelmä, harhapäätelmiä "fallacies", raamattu sanoo, että jumala on olemassa→jumala on olemassa, auktoriteettivirhe, ekshibitionismi on perverssiä→ekshibitionismi on moraalisesti tuomittavaa, tässä hypitään asiasta toiseen, kaikki murhat ovat väärin→kaikki abortit ovat murhia→kaikki abortit ovat väärin, vääryyden huolimatonta käyttöä, myös "kaikki murhat", ad hominem, ei argumentoida argumenttia vastaan vaan argumentoijaa itseään vastaan, jos vastustat nettisensurointia, olet pedofiili, hyödyllistä tunnistaa myös, tautologia, paradoksit, kontrafaktuaalit, välttämätön ja riittävä ehto "only and only if", Kakkuri, Knuutila: Argumentti ja kritiikki, mielenkiintoisia kappaleita, Argumenttianalyysi, Kuinka argumentti voi epäonnistua

keskustelevaa, tähän ei perinnettä suomessa tosin, klassinen perinne on tällaista

kysyvää

abstraktia

teoreettista

vaikeaa

virheellisiä väittämiä filosofiasta

ajattelemisen rakkautta, tästä etymologisesta pohjasta sana muodostuu

filosofi on sitä mitä filosofit tekevät

lue wikipediasta mitä on analyyttinen filosofia

erotuksena länsimainen filosofia

länsimainen filosofia on, intuitiivistä, kokemusperäistä, kirjallisuuskeskeistä, psykologista

kysymys on myös itse tarkastelun kohde, ei vain vastaus

Hyvä filosofi

minkälainen?

ajattelee hitaasti

ajattelu elää

ajattelee epäsovinnaisesti

epäilee itsestäänselvyyksiä

ei ole liikaa mielipiteitä, koska fakkiutuu, dogmaattisuuden vaara (väittää myös bernard russell), esim. russelille sallitaan mielipiteensä, sillä siitä toisesta puolesta on paljon näyttöä, eräs hyvä menetelmä: yrittää parhaansa mukaan perustella vastakkaisen mielipiteen

filosofiaa on yritetty palauttaa

mutta ei ole onnistunut

eri tieteenaloihin

bilsa

uskonto

kulttuuriin

historiaan

silti on hyvä lukea alan ulkopuolelta

Eksistentialismi

merkityksettömässä ja deterministisessä maailmassa jokainen luo oman maailmansa tms.

Miksi opiskella filosofiaa?

S. Blackburn

filosofisten kysymysten ymmärtäminen on itseisarvo

ajateltu elämä on parempaa elämää, arrogantti väite, näin väitti myös aristoteles

filosofiset uskomukset vaikuttavat toimintaamme

irrallisia caseja

Rosenberg kuolemasta

living person to a dead person?

Vaikutus

Aristoteleen kultainen keskitie

Hegel→Marx→sosialismi

J. Locke(1600)→J. Mills (1800)→pitkä tauko→neoliberalismi

logiikka→tietokoneteollisuus

Tutkimuskohteita

olemassaolo

päättely

mieli

oikeudenmukaisuus

taide

tiede

Käytännöllinen vs. teoreettinen

teoreettinen filosofia

epistemologia, epistemologia=tietoteoria, tiedon luonne, mitä on tieto?, miten tieto oikeutetaan?, kolmenlaista tietoa, Niina knows how (to ride a bicycle), suom. "tietää miten (ajetaan pyörällä)", suom. "osaa"?, ei oikein helposti taivu suomeksi, Niina knows (Halonen, Helsinki), suomessa huom esim. "en tunne, mutta tiedän hänet", Niina knows that (Helsinki is the capital of), propositionaalinen tietäminen, eli koskee lauseita, jotka voivat saada jonkun totuusarvon, ei huudahdus, ei komento, sulkeiden sisäisen väittämän pitää saada siis joku totuusarvo, neljännenlainen tieto, tiedostamaton tieto, tämän olemassaoloa ei kaikki tunnusta, yksitoikkoinen arkitieto, unohdettu tieto, "kielen päällä", asiat, joita ei ole ajatellut (mutta seuraavat loogissesti ajatelluista), mitä tieto on?, "tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus", S tietää, että p, vain ja vain jos (i)p on tosi, p on propositio, S tietää, että p, vain ja vain jos..., p on tosi, S uskoo, että p on tosi, S on oikeudettu uskomaan, että p, evidentialismi, S:n uskomus on riittävä, reliabilismi, E. Gettierin vastaesimerkit, herrat Jones ja Smith hakevat työpaikkaa, (q) Jones saa paikan ja Niinalla on kymmenen kolikkoa taskussaan, (p) paikan saavalla neidillä on kymmenen kolikkoa taskussaan, Smithillä näkee tämän ja hänellä siis on tietoa, eli paikan saavalla herralla on kymmenen kolikkoa taskussaan, tietoa? tuskin, lue The Gettier Problem -moniste, analyysin korjaus: neljäs ehto, no false belief condtion, S's belief that p is ot inferred from any falsehood, tästä keskustelu vasta alkoi!, Kopernikuksen huomio että maailma on pyöreä teki tiedon maailman litteydestä epätodeksi, tiedon ala, onko tietoa ulkomaailmasta?, lue The external words -monisteet, arkipäivän realismi, on olemassa maailma, jossa on fysikaalisia kohteita, voiimme tietää ulkomaailman kohteita aistiemme välityksellä (näkö, kuulo,...), ulkomaailman kohteet ovat meistä riippumatta, skeptisismi, terveen järjen realismia vastaan, kieltää tiedon, oikeutettuje uskomusten tai tiedollisen asenteen mahdollisuuden, voi olla lokaalia tai globaalia, ulkomaailman kieltäminen, Descartesin epäily, aistit pettävät, ilkeän demonin mahdollisuus, Humen skeptisismi, ei kieltänyt ulkomaailmaa, mutta ihminen ei pysty omista vaikutelmistaan päättelemään ulkomaailman olemassaoloa, emme katsele maailmaa, vaan aistiemme antamaa kuvaa maailmasta, ihmisen ja maailman välissä on este, barrier, skeptiset paradoksit, (A→B) jos tiedän, että näppäilen tietokonettani, niin tiedän myös, että en ole altaassa elävät aivot, (-B) en tiedä, että en ole altaassa elävät aivot, (-A) en tiedä, että näppäilen tietokonettani, T. Reid ja G. E. Moore, terve järki, synnynnäisen mielen kykymme ovat luotettavia, meillä voi olla tietoa ulkomaailman objekteista, koska se on synnynnäisten mentaalisten kykyjemme synnyttämää

logiikka

metafysiikka, tutkii todellisuuden luonnetta, ei ole, spiritualismia, okkultismia, tm. huithapelia, todellisuuden ensimmäiset yleiset piirteet, meta, eli fyysisen maailman yläpuolista, kritiikkiä, empirismi, 1700-luku, D. Hume, J. Locke, looginen positivismi, Ayer, ei ole fyysisen maailman ulkopuolista, empirismin perinne, metafysiikka on huuhaata, metafysiikan dogmaattisuus, sanoi Kant, uskonnollinen ja kirkollinen kritiikki, amerikkalainen pragmatismi, käytäntö ratkaisee, metafyysikot pyrkivät leikkimään jumalaa, metafysiikan kritiikillä pitkät perinteet, klassinen metafysiikka, pluralismi vs. monismi, pysyvyys vs. muuttuvuus, Heraclitus, Parmenides, Democritus, Aristoteles, jne, aika ja paikka, onko aikaa olemassa?, keskiössä nykyään tapahtuma, ennen keskiössä oli substanssi (Aristoteles), kaikki tapahtumat voidaan kääntää substanssikielelle, emme koe substanssia, vaan ominaisuuksien muutoksia ajassa, tapahtumat ainutkertaisia, ominaisuudet toisettavissa, substanssi todellisuuden perustavana ainesosana korvautuu tapahtumilla ja ominaisuuksilla, tappaminen, act of killing, tappo on teko, todellisuudessa sarja tapahtumia, missä syyn, seurasten raja?, ontologia, mitä on..., todellisuus?, olemassaolo?, oleminen?, osat vs. kokonaisuus, pöytä vai atomit?, armeija vai sotilaat?, kaupunki vai kadut/talot/jne?, maisema vai vuodet/niityt/joet?, filosofia vai filosofit?, aristoteles yrittänyt luetella mitä on, substanssi, relaatio, toiminta, jne, yt 10 kpl, predikointi, X located at Y is a MODIFIER+NOUN, "the thing on the table is a red book" vs. "book on the table which is red", kaikki adjektiivit eivät predikoi ominaisuuksia, esim. hyvyys ei ole kaikkia hyviä asioita yhdistävä ominaisuus, o_O jeap, von Wright: Varieties of goodness, hyvyys liittyy aina johonkin, good for use (instrumental), good at (technical), good to (eat, look at jne), good for (benificial, useful), millainen on hyvä ruumis?, millainen on hyvä moleyyli?, modifierin ja subjektin suhde, onko universaaleja?, universaaleja ovat, relaatiot, liisa on suurempi kuin matti, mutta onko suuremmuutta?, ominaisuudet, laadut, on olemassa punainen kirja, onko olemassa punaisuutta?, kaksi suhtautumistapaa, realismi, universaalit ovat olemassa objektiivisesti, ne määrittävät käsitteiden oikean sovelluksen kaikissa instansseissa. tavoitamme ne ummärryksellämme., Chomsky?, nominalismi, universaalit eivät ole olemassa. on vain ihmisiä, jotka nimeävät ne yleisillä termeillä, Niina, Niinalla on kulunut ulkotakki, Niinalla on kaunis hymy, onko hymy tietty huulten asento?, esim pakotettu hymy, mikä hymy on substantiivina, jotkut substantiivit ovat olemassa nominaalisesti, eivät oikeasti, puhumme asioista substantiiveinä vaikka ne eivät täytä substantiivien määritelmää, substantiivi nimeää, ajan, paikan, determinismi, onko vapaata tahtoa olemassa?, tekodeterminismi, jokaisella tapahtumalla on syynsä, ihmisen teot ovat tapahtumia, jokaisella tapahtumalla on olemassa aiempi tapahtuma, joka on kausaalisesti riittävä sille, kombatilismi, klassinen kombatilismi, onko järjellinen toiminta vapaan tahdon alaista?, kausaalisuus, mielenfilosofia, sisäinen kokemus siitä, että meillä on mielentiloja, empiirinen aivotutkimus on edennyt nopeasti, tunnetaan siis ihmisen fysikaalinen mieli, mielen ja materian suhde, ovatko olemassa?, materian olemassaolo harvat epäilevät, joskus sitäkin on epäilty, mielenkin olemassaoloa voi epäillä, neurotieteilijä voisi ajatella että mieli todella on humbuukia, dualismi, "on olemassa sekä mieli että materia", maailmassa on kahdenlaisia asioita, mielentiloja, fysikaalisia tiloja, molemmat voivat olla vuorovaikutuksessa toisiinsa, kartesialainen argumentti, ihminen ei voi epäillä mielen olemassaolooa, mutta voi epäillä ruumiinsa olemassaoloa, materialla on äärellinen ulottuvuus, mielellä ei, mielentilaa ei voi jakaa osiin, kahta materiaa ei voi olla samassa paikassa, materia ja mieli ovat erityyppisiä asioita, mutta miten mieli ja materia voivat olla vuorovaikutussuhteessa?, mieli ja ruumis ovat kausaalisesti vuorovaikutussuhteessa molempiin suuntiin, Descartes, dualismin ongelmia, miten mieli on voinut kehittyä (evoluutio)?, miten puhtaasti mentaali tapahtuma voi vaikuttaa fysikaaliseen maailmaan (esim. johtaa tekoon)?, yrityksiä korjata dualismia, parallelismi, molemmat tapahtuvat toisistaan riippumatta, rinnakkain, epifenomalismi, fysikaaliset tilat aiheuttavat mielentilat, mutta mielentilat eivät aiheuta mitään, korjausyritykset ovat rikki, eivät korjaa vuorovaikutussuhteen ongelmaa, monismi, "on olemassa joko mieli tai materia", idealismi, George Berkeley (1685-1753), oliot eivät ole mitään muuta kuin aistinsisällön kokoelma tai kimppuja havaitsijan mielessä, todellisuus muodostuu vain mielestä ja mielessä olevista olioista, tapahtumista jne., materialismi/fysikalismi, reduktionistinen, identiteettiteoria, mentaalit tapahtumat ovat identtisiä aivoprosessien kanssa ja tiede kertoo minkä, jokaista mielentilaa vastaa aivotilatyyppi, identiteettiteorian ongelmia, tietoa ajatuksista jne., mutta ei aivoprosesseista, voiko ajatuksen ja aivotilan paikka olla aina sama?, ajatukset ovat aina jostakin (intentionaalisuus), selittyykö kokemuksen laatu, sisältö?, miten selittää yksilölliset erot?, central-state -materialismi, mielentilat ovat identtisiä aivo- ja keskushermistotilojen kanssa, jotka tuottavat käyttäytymistä, ...ja lukuisia muita materialismin tulkintoja, ei-reduktionistinen, aivot ovat mielentilojen materiaalinen perusta, yksittäiset (token) mielentilat ovat yksittäisiä (token) neurofysiologisia tiloja, mielentilat syntyvät (emerge from) fysikaalisista ominaisuuksista, eivät palaudu niihin, supervenience, jos kaksi luonnollisen maailman asiaa ovat identtisiä, ne välttämättä johtavat identtisiin esim. moraalisiin tiloihin, Tuomas Pernu: Mieli palautuu aivojen fysiologiaan, kirja-arvostelu HS 11.10.2005, arvioi Patricia S. Churchlandin kirjaa Neurofilosofia, (looginen) behaviorismi, puhe mentaalisesta on vain kätevä väline puhua jostakin, joka pn puhtaasti fysikaalista, "olla mieli" ei tarkoita, että olisi olemassa jokin erityinen entiteetti "mieli", vaan että on tiettyjä kykyjä ja valmiuksia (esim. viha), katso miten ihmiset käyttäytyvät, esim. "viha" on siihen joukko tietynlaisia (=vihaisia) käyttäytymispiirteitä, selittää mielen pois käyttäytymisvalmiuksilla, ongelmia, miten tulkita "teeskennellä kiputilaa", miten tulkita "kissa makaa matolla", mikä on behavioristinen selitys havainnolle, että kissa makaa matolla?, luennoitsijan mielestä jonkintyyppinen materialismi on ihan hyvä kuva totuudesta, samoin varmaan jokaisen länsimaisen mielestä, funktionalismi, "onko olemassa mieli ja/tai materia? mitä väliä, on vain tapahtumia!", ei tarvitse olla materialisti, voi olla agnostikko, miten selittää tietoisuus?, tärkeää inhimillisen toiminnan input/output -rakenne, mielentilat ovat aivojen funktionaalisia tiloja, intentionaalisuus, jokainen mielentila kohdistuu/suuntautuu johonkin, suru, ilo, psykologinen filosofia, filosofian psykologia, tutkii esim keittöpsykologiaa, onko mielentila fysikaalinen tila?, persoonan identiteetti, mistä tiedämme, että henkilö, jonka tapasimme eilen, on sama henkilö kuin henkilö jonka tapasimme tänään? mistä tiedämme että olemme itse sama henkilö kuin olimme eilen?, kaikki tulevaisuutta koskevat ajatuksmme olisivat mielettömiä ilman ideaa persoonallisuuden samuudesta, moraalisten agenttien, joille voidaan sälyttää velvollisuuksia ja oikeuksia, täytyy olla samoja persoonia, John Locke, timantit: samat atomit, tammi: jatkuva elämä, eläimet: kuin puut, mistä persoonan identiteetti muodostuu?, ajallinen identiteetti, populääri merkitys: samuus voi muodostua eri osista, Theseuksen laiva, analyyttinen reduktionismi→ajatuskokeet, millaisia muutoksia yksi ja sama ihminen voi käydä läpi ja pysyä samana?, body-teoria, voiko ruumista vaihtaa ja säilyä hengissä?, brain-teoria, voiko aivojen informaation siirtää ja säilyä hengissä?, psykologinen jatkuvuusteoria, katkeamaton ketju psykologisia yhteyksiä, pitkä katkos, esim. kooma, syväjäädytys tms., fissio-esimerkki onko A persoona B vai C?, sieluteoria, Chisholm, metafyysinen reduktionismi, Parfit, samuuden totuus ratkaistaan empiirisesti

käytännöllinen filosofia

moraalifilosofia, kaksi tasoa, ensimmäinen taso, käsittelee tekojen moraalia, Niina varasti omenan, oliko varkaus oikein vai väärin, toinen taso, käsittelee tekojen tekijöiden moraalia, Niina varasti omenan, tekikö hän oikein vai väärin?, determinismi tekee toisesta tasosta merkityksettömän, sillä tekijällä ei ollut mahdollisuutta valita toisin, metaetiikka, etiikan metafysiikkaa, ontologia, moraaliset tosiasiat, epistemologia, totuus, tieto, moraalirealismi vs. non-kognitivismi, moraalilauseet voivat olla tosia tai epätosia, moraalirealisti: kyllä, uskoo, että moraalisia tosiasioita on olemassa, ei-naturalistinen moraalirealismi, naturalistinen moraalirealismi, moraaliset ominaisuudet ovat identtitisä luonnollisten ominaisuuksien kanssa, moraali kuuluu joukkoon, fysiikka, psykologia, jne empiiriset ilmiöt, non-kognitivistmi: ei, moraaliarvio on tunneilmaus, ei ole olemassa mitään luonnollista asiaa, joiden perusteella joku on oikein/väärin/tms., jonkun pitää tehdä nämä lauseet tosiksi tai epätosiksi, "killing babies for fun is wrong", moraalirealisti: kyllä, non-kognitivisti: ei, flowchart of main metaethical theories, do moral judgements express belief?, no, non-cognitivism, Aver's emotivism, Blackburn's quasi-realism, Gibbard's norm-expressivism, yes, cognitivism, are those beliefs at least sometimes true?, no, Mackie's error-theory, yes, do those beliefs concern facts that are constitutively independent of human opinion?, no, judgement-dependent accounts, yes, are those facts natural facts?, no, non-naturalism, Moore, McDowell, yes, naturalism, are moral facts reducible to other natural facts?, no, Cornell realism, yes, Railton's reductionism, analytic functionalism, lue tämän määrittely jostain, moraaliteoria, teon oikeellisuus, vääryys, vanhalta nimeltään normatiivinen teoria?, nykyään ei haluta antaa mitään normeja, vaan käsitellä niitä, tosiasialliset normit eivät ole filosofian kannalta kiinnostavia, esim katolisen kirkon laatimat moraaliset kirjat eivät ole filosofian piirissä, vedenjakajana 1900-luku, ennen 1900-lukua, Kreikan klassikot, Hume, jälkeen 1900-luvun, G. E. Moore, intuitinismit, Stevenson, preskriptivismi, kielifilosofia, Wittgenstein, metaetiikka, divine command theory, Jumala ei voi muuttaa moraalia mielinmäärin, eli on moraalin alapuolella, facts and values, Hume, Humen giljotiini, "siitä mitä on, ei voi päätellä miten on oikein", G. E. Moore, luonnollinen virhepäätelmä: "hyvyyttä" ei voi palauttaa mihinkään luonnolliseen ominaisuuteen, open question -argumentti, teko A on hyvä, koska tuottaa suurinta onnea (netto) kaikille. Hyvyys ei voi olla kuitenkaan sama kuin suurimman onnen tuottaminen kaikille, koska aina voidaan kysyä, onko teko A moraalisesti hyvä?, naturatistille kysymys on mieletön, mutta anti-naturatistille aina avoin, evaluatiiviset, moraaliset arviot ylittävät aina faktuaaliset, monet moraalifilosofian palautusyritykset perustuvat jonkinlaisiin luonnollisiin perusteisiin, kaksi suurta kysymystä, mitä pitää tehdä?, ensimmäisen asteen moraali, mitä moraali vaatii tekemään?, teot, käytös, asiantila, ihmisten välistä eli ei koske eläimiä, eikä Robinson Crusoeta ennenkuin Perjantai tuli saarelle, participant reactive attitudes, first order comes first, 1) on väärin tehdä Q, 2) A:n ei olisi pitänyt tehdä Q:ta, 3) A:ta voidaan moittia Q:sta, miten pitäisi elää?, toisen asteen moraali, agent, self, motiivit, psykologia, Aristoteles -> hyveellinen elämä, utilitarismi, konsekventarismi, tekoutilatirismi, X:n pitää tehdä (ought to do) jokin teko vain ja vain jos siitä koituu enemmän hyvää (good) kuin siitä, että tekoa ei tehdä, miten erottaa teko seurauksesta?, viitavaanko todellisiin seurauksiin, vai niihin seurauksiin, joista tekijä voi saada tiedon, miten tehdä normatiivinen ero tekemisen ja tekemättä jättämisen välillä?, millä tavalla teko tehtiin?, tätä ei voi utilitaristi huomioida, mikä on se hyvä, jota maksimoidaan?, utilitarismi on oppi siitä, mitä pitää tehdä (ei siitä mitä ei pidä tehdä), omissiota ei ole, kyseessä on nimenomaan netto-hyvyys, kalkyyli problemaattista mutta vaadittavaa, taloustieteessä tätä on käsitelty, utilitarismi intuitiivisesti tuntuu liian sallivalta?, elinsiirtotapaus: kirurgilla viisi potilasta, jotka tarvitsevat maksan, munaisen, pernan, keuhkon ja sapen. Sairaalaan tulee nuori terve mies, pitääkö hänet paloitella muiden auttamiseksi?, onko utilitarismi liian vaativaa?, sääntöutilitarismi, tekoutilitarismin muunnos, seuraa sääntöä, joka tuottaa eniten hyvää kaikille, palautuu tekoutilitarismiin, utilitarismista näyttää seuraavan, että päämäärä pyhittää keinot, mutta tosiasiassa juuri toisinpäin; keinosta nähdään onko päämäärä sallittu, utilitarismi ei juuri salli yksilökohtaisia näkökulmia, non-konsekventalismi, seurausten hyvyys ei ole *ainoa* moraalisesti merkitsevä tekijä, myös teoilla on arvoa, myös ihmisillä on arvoa, tai muilla elikoilla, toisin kuin utilitarismissa, on käyttäytymisrajoitteita, esim on velvollisuus olla kiduttamatta, tai kissalla on oikeus olla tulematta kidutetuksi, utilitaristi arvioi, tuleeko kissan kiduttamatta jättämisestä enemmän netto-hyvää kuin kiduttamisesta, vahingon aiheuttamiseen liittyen, fyysinen vahinko, rajattu psyykkinen vahinko, vapauden rajoitukset, sanan antamiset, rajoituksen rikkominen edes silloin, kun sillä edistettäisiin rajoitteen maksimaalista kunnioittamista, on helppo sanoa, että käyttätymisrajoitteita on. on kuitenkin hyvin vaikea sanoa millaisia ne ovat, sillä ne eivät ole absoluuttisia, etu- tai valintaoikeus, seurausten hyvyyttä ei maksimoida, morality of self-interest, ihmisluonto (nature of persons), ei liian vaativaa, ihmiset eivät ole välineitä (seurausten hyvyyteen), vaan päämääriä, utilitaristilla on vain yksi velvollisuus, sopimusteoriat, kontraktualismi, kysymyksiä, trolley vs. transplant, vaunu (trolley) vyöryy kohti viittä ihmistä; risteyksessä seisoo sivustakatsoja joka voi ohjata vaunun sivuraiteelle jolloin yksi ihminen jää alle, bathtub case, smith ja jones perivät pikkuserkkunsa, jos nämä kuolevat kuolee, yhtenä iltana Smith huhuttaa serkkunsa kylpyammeeseen, Jones huomaa serkkunsa olevan hukkumaisillaan ammeeseen, mutta ei tee mitään, utilitaristille tapauksessa ei kuitenkaan ole mitään eroa, kill vs. let die, tappaminen: tuo kuvaan uuden uhan, kuolemaan jättäminen: ei estä nykyistä uhkaa, intentio vs. ennuste, terroristipommittaja vs. taktinen pommittaja, Kamm, "it is permissable..., "for a greater good and", "means that have a greater good as their /noncausal flipside/ to cause lesser evil", "it is not permissable to..., "intend lesser evil as a means to greater good to", "intend means that cause lesser evil as a foreseen side effect/ and have greater good as a mere causal effect unmediated by *2*", Kamm joutuu karkaamaan varsinaisen asian käsittelystä siihen, mitä tekijän päässä tapahtuu (intentio), J. Thomson, ex ante -rationaalisuus, trolleyn ohjaaminen sivuraiteelle on sallittua, mikäli joskus aiemmin on ollut tilaisuus, jossa kenen tahansa etu olisi ollut se että vaunu uudelleenohjataan, edeltävä reiluus, supererogatiiviset teot, beyond the call of duty, teot joita moraali ei vaadi, mutta joilla kuitenkin on arvoa, hmm, moraali on tässä yhteydessä tavallaann alin yhteinen nimittäijä, tekeminen/tekemättä jättäminen-hyvä/neutraali/paha -matriisi, supererogatiivinen teko on suorittaminen: hyvä, suorittamatta jättäminen: neutraali, vaikka hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen, I. Kant, tee mikä voisi olla moraalilaki kaikille järkeään käyttäville ihmisille, universaali moraalilaki, moraali on järjen asia, seuraa vain järkesäsi (a priori), jos maksiimi kumoaa itsensä, se pitää hylätä, motiivi on velvollisuus, ei halu, eikä lopputolos (hypoteettinen ja kategorinen imperatiivi), hypoteettinen imperatiivi, kategorinen imperatiivi, aka kultainen sääntö, "tee toisille niin kuin haluaisit heidän tekevän sinulle, äläkä tee tsoiille, mitä et halua heidän tekevän sinulle", "tee toisille niin kuin he haluaisivat sinun tekevän heille, äläkä tee toisille, mitä he eivät halua sinun tekevän heille", Kant halvekui utilitaristeja, ei kunnioiteta ihmisiä autonomisina, rationaalisina olioina joilla on omat päämääränsä, näinollen ei kunnioita itseäkään, Kantin velvollisuutta noudatetaan sen itsensä takia, etuliite kaikkiin moraaliteoreettisiin kysymyksiin: "other things being equal, ...", hyveteoriat, minkälainen ihminen minusta pitäisi tulla?, mitä tapoja minun pitäisi hankkia?, toisin kuin utilitarismi ja non-konsekventalismi, käsittelee henkilöä, ei tekoja, hyve, pysyvä alttius käyttäytyä tietyllä tavalla, ei pelkkä valmius, vaan pysyvä luonteenpiirre, hyveellinen teko on teko, joka on tehty tietyn luonteenpiirteen mukaisesti, anteliais teko saa arvonsa anteliaisuudesta, oikeudenmukainen teko saa arvonsa oikeudenmukaisuudesta, lojaali teko saa arvonsa lojaaliudesta, ...jne, lähdetään tekijästä, joka on hyveellinen. hyveellisellä tekijällä on taito toimia erilaisissa tilanteissa (moraalisesti) oikein, Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka, hyvä on kyky tehdä oikeita valintoja, kultainen keskitie: järjen tie?, hyve on kyky valita oikeat halut oikeisin kohteisiin oikeana aikana, halut→dispositiot/tavat→järki, opetuksen ja kasvatuksen kautta toinen luonto, etiikan tärkein kysymys: mitä pysyviä luonteenpiirteitä, tapoja ihmisen pitäisi hankkia, "virtue theory", vrt. "mitä minun pitäisi tehdä?" "mitä moraali vaatii tekemään?", Aristoteles käynnisti hyveteorian, on saanut kannatusta 1900-luvun lopulla, teoriaa yritetään korjata, tarjoaako hyveisiin perustuva moraaliteoria mitään, mitä ei voisi käsitellä muiden teorioiden avulla?, mitä teko kertoo sen tekijästä?, teot joiden moraalia arvioidaan motiivin perusteella, hyveiden dilemmat, ensimmäisellä tason ei välttämättä, sillä se ei varsinaisesti arvioi tekoja, toisella ehkä, sillä hyveteoria ensisijaisesti arvioi tekijää, sitten on vielä kaikenlaista muuta moraaliteoriaa..., soveltava etiikka, on yritetty palauttaa eli redusoida, uskonto, historia, kulttuuri, antropologia, E. Westermark, psykologia, biologia, evoluutio, politiikka, laki

Aristoteleen tekemä jako?

Poliittinen filosofia

John Christman

mistä poliittisen vallan oikeutus?

Hobbes (1588-1679): Leviathan

Locke (1632-1704): Two treaties of government

Russeau

kaksi jäi vielä kirjoittamatta :(

yksilön ja yhteisön suhde?

kriittinen yhteiskuntateoria, Frankfurtin koulukunta, Arendt, Habermas, Horkheimer, marxilainen ja psykoanalyyttinen näkökulmista käsin kriittinen teoria suhtautuu "yhteiskuntaan" kriittisesti. Yhteiskunta nähdään olossuhteina, jotka vallitsevat ja hallitsevat yksilöitä

mikä on mahdollisimman reilu tapa jakaa materiaaliset resurssit ja sosiaaliset edut yhteiskunnassa?

distributiivinen oikeudenmukaisuus, mitä oikeuksia redistribuutiolle on?, koko länsimaisessa poliitiikassa on kyse oikeuksista ja vapauksista, ekonomisessa konsenkventalismissa (utilitarismissa) yrritetään kasvattaa kokonaiskakkua (BKT tms.), maksimaaliset tuloerot ovat hyväksyttäviä, jopa toivottavia, tulonsiirron paineet tulevat jostain valtionvarainministeriöiden ulkopuolelta, poliittinen libertarismi, John Locke, ihmisen luonnolliset oikeudet, Robert Nozick, "individuals have rights, and there are things no person or group may do to them (without vilating their rights). So strong and far-reaching are these rights that they raise the question what, if anything, the state and it's officials may do", libertaristien lähtökohta on (omasta mielestään) hyvin voimakas moraalinen lähtökohta, valtion puuttuminen ihmisten elämään on sama kuin pakkotyöhön pakottaminen, kapitalismin kaltainen poliittinen järjestelmä turvaa perusoikeudet parhaiten, rajoittamattomat vapaat markkinat, jotka heijastavat ihmisten vapaata kanssakäymistä, vahvat omistusoikeudet, jotka takaavat vapauden, minimaalinen valtio (esim. sisäinen ja ulkoinen turvallisuus), libertarismin oikeuttaminen, vapaus (liberty), vapaat markinat edistävät vapautta, vapaus on kaiken ylittävä perusarvo, vapaus vaatii vapaita markkinoita, ei-moraalinen, neutraali vapaus: ihminen on siinä määrin vapaa kuin kukaan (valtio) ei estä häntä toimimasta haluamallaan tavalla, moraalinen vapaus: freedom is restricted only when one's right to liberty and property is violated, right to non-interference, W. Kymlicka, "kun yritetään perustella vapaita markkinoita, pitää aina kysyä keitä vapaita ihmisiä tarkoitetaan", itsensä omistaminen (self-ownership), libertarismin ydin, vaade (claims to...), vapaus (liberties to...), valta (powers to...), oikeus vapaaehtoiseen orjuuteen, ei vaadeoikeutta tulla autetuksi, l. ei auttamisvelvollisutta, mitä kaikkea omistaa, body, talents, skills, abilities, capacitiies, external resource (natural, produced), miten (1) ja (2) johtaa (3):een?!?, (3) on ulossulkevaa, miten ihmeessä siihen tultiin?, miten tulemme omistaneeksi asioita?, legitiimi vaihto (markkinatransaktio), ensimmäinen omistus (original appropriation), luonnontilasta otettu ensimmäinen askel siihen, että joku omistaa asian tai jonkun sen komponentin, sen jälkeen on tapahtunut markkinatransaktioita, joint ownership vs. common ownership, joint ownership=kaikki omistavat, common ownership=kukaan ei omista mitään, mutta on käyttöoikeus, Locken labour mixing -argumentti, jokainen omistaa itsensä (every man has an ownership right to one's own person), jokainen omistaa työnsä (every man has an ownership right to labour of his person), jokaisella on omistusoikeus siihen, mihin in työtään soveltanut (every man has an ownership right to that which he has mixd his labour), keskinäinen sopimus

My Geistesblitzes

N