Case Virtanen: Mitkä ongelmat tekevät opetuksesta linjattoman.

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Case Virtanen: Mitkä ongelmat tekevät opetuksesta linjattoman. by Mind Map: Case Virtanen: Mitkä ongelmat tekevät opetuksesta linjattoman.

1. Yksittäisten kurssien ilmapiiri vaikuttaaoppiaineen/laitoksen ilmapiiriin yleisemminkin - jos kursseilla suhde kanssaopiskelijoihin ja opettajiin jää etäiseksi, ei kollegiaalisia suhteita muodostu

2. Opetusmenetelmät

2.1. Virtasen kurssille asetetut tavoitteet: 1. Opiskelijat tuntevat tieteellisen tiedonmuodostuksen peruskäsitteitä 2. Tunnistavat tutkimustiedon erityisyyden 3. Ymmärtävät tutkimisen prosessiksi, jossa kysymys, aineisto ja metodi vuorovaikuttavat. Uudistetussa opetussuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu myös 4. Opiskelijoiden orientoituminen yliopisto-opiskelun ideaan, niin että a) He tunnistavat itsensä aktiiviseksi ja autonomiseksi yliopistoyhteisön toimijaksi ja yliopistoyhteisön jäseneksi, tavoitellen yhdessä opettajien ja tutkijoiden kanssa tietoa, totuutta ja ymmärrystä ko. tutkinto-ohjelmalle keskeisten ilmiöiden osalta. b) Opiskelija saa valmiuksia sietää ja hallita tutkimusprosessiin liittyvää epävarmuutta c) Osaa hyödyntää vuorovaikututusta ja ymmärtää sen kautta muodostuvan jaetun asiantuntijuuden merkityksen tunnistettaessa, arvioitaessa ja valittaessa erilaisia tutkimusstrategioita.

2.1.1. Opetusmenetelmät eivät ole suhteessa tavoitteisiin eikä arviointiin.

2.1.1.1. Tavoitteet 1 - 3 olisi ehkä mahdollista saavuttaa luentojen ja kirjojen avulla, mutta kohdan 4 tavoitteet vaatisivat muita opetusmenetelmiä. Kohdan neljä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vuorovaikutteista opetustilannetta, jossa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja mahdollisesti harjoittelevat tutkimuksen tekemistä. Nämä aspektit puuttuvat kokonaan Virtasen suunnitelemasta kurssista.

2.1.1.1.1. Kurssin voisi jakaa kahtia. Osa tavoitteista (1-3) pyrittäisiin saavuttamaan massaluentojen avulla. Osa tavoitteista (4a,b,c) pyrittäisiin saavuttamaan seminaarityöskentelyn kautta. Seminaarin yhteydessä opiskelijat kirjoittaisivat esseet/ tutkimusharjoitukset, joita käsiteltäisiin yhdessä seminaarissa.

2.1.1.2. Luennon ja luettujen kirjojen sisältöihin keskittyvä tentti ei mahdollista kohdan 4 oppimistavoitteiden saavuttamisen arviointia.

2.1.1.3. Jos tavoitteissa on vuorovaikutus ja reflektointi mukana, silloin opetusmenetelmien pitää olla linjassa arvioinnin ja tavoitteiden kanssa ja siis vuorovaikutusta ja syvempää pohdintaa tukevia, esim. pienryhmäkeskusteluja ja tutkimuksen tekemisen harjoituksia kotona tai ryhmissä yms.

2.2. Kurssi laaja suunnattu 120 opiskejalle rajoittaa opetusmenetelmien käyttöä mutta myös mahdollistaa uudenlaisia

2.2.1. Luentokurssin voitaisiin liittää ryhmätyöskentelyä, joka tuo vuorovaikutuksellisen elementin -> mahdollistaisi pienen tutkimustyöharjoittelun. Apuna voisi käyttää Moode-alustaa, kuten meillä esim. nyt on.

2.2.1.1. Opetusmenetelmiä suunniteltaessa on hyvä miettiä perusteita: mikä on kurssin työmäärä ja kenelle se on suunnattu eli onko kyse syventävistä vai perustason opinnoista jne..

2.2.1.2. Opiskelijoille tehtäväksiannon tulee olla selkeästi rajattu ja ymmärrettävä

2.3. Kurssin sisältöjen tarkennus: mikä olennaista, mikä epäolennaista (ks. Merja tavoitteet). Opetuksen suunnittelu opiskelijalähtöisesti, ei opettajalähtöisesti -> lähtökohta opiskelijoiden tavoitteissa ja tiedoissa, osaamisessa esim. Virtanen opetusta suunnitellessaan huomioi opiskelijoiden toiveita esim. ottaa palautteet aiemmalta luennolta ja kehittää kurssiaan saamiensa palautteiden mukaan.

3. Arviointi

3.1. Arviointimenetelmät ja -kriteerit olisi pitänyt valita jo kurssin suunnitteluvaiheessa ja oppimistavoitteita määriteltäessä. Arviointimenetelmät pitäisi valita syvällistä oppimista ja reflektointia silmällä pitäen. Virtanen on siten valinnut väärät arviointimenetelmät ja -kriteerit, jotka eivät tue oppimistavoitteita. Parempia arviointimenetelmiä olisivat olleet esim. oppimispäiväkirja tai esseekysymykset tentissä.

3.1.1. Myös ryhmätentti yksilötentin sijaan voisi varteen otettava

3.1.2. Opiskelijan oppimmistavoitteiden arviointikriteerien laadintaa avuksi Solo-taksonomia?

3.1.2.1. Koska kyseessä ovat yleisopinnot voisi arviointkriteereiksi riittää hyvin vain hyväksytty/hylätty. Siten tiedeterminologiaa ja teoriaa kammoksuvat eivät masentuisi heti alkuun ja voitaisiin helpommin keskustella asioista, kun ei tarvitsisi miettiä arvosanoja ja osaamista.

3.1.3. Arviointikriteerien ja käytännön tulisi olla opiskelijoille selkeitä -> suuntaa oppimista

3.1.3.1. Arvointikäytäntönä ryhmätöille (harjoitus, ryhmätentit jne) voisi olla ryhmänitsearviointi ja vertaisarviointi)

3.1.3.1.1. Palautteen anto kurssin suoriutumisesta ja tehtävästä: Opettaja voisi kootusti antaa ryhmälle palautetta ja tehtävän palauteen kautta ryhmälle

3.1.4. Jos arviointikriteerit olisi päätetty etukäteen kurssia suunniteltaessa ja eksplikoitu kurssin kuvauksessa, ne olisivat voineet osaltaan ohjata opetusta, opiskelijoiden orientoitumista opetukseen sekä opiskelijoiden oppimisen arviointia. Kokonaisvaltaisemman suunnittelun avulla kurssin eri osatekijät olisi voitu sovittaa linjakkaasti yhteen.

4. Tavoitteet

4.1. Kurssin asiasisältöjä pitäisi rajata ja täsmentää. Apuna voisi käyttää ydinainesanalyysia, ja karsia siten vähemmän tärkeät sisällöt ja keskittyä oleellisiin teorioihin ja menetelmiin, esim valita kvalitatiiviset menetelmät. Tavoitteet voisi esittää täsmällisemmin.

4.1.1. Konkreettisemmin esimerkiksi näin... Tavoitteena on, että opiskelijat oppisivat tieteellisen tiedonmuodostuksen peruskäsitteitä. He ymmärtävät tutkimustiedon erityisyyden ja osaavat kuvata tutkimisen prosessiksi, jossa kysymys, aineisto ja metodi ovat vuorovaikutuksessa.

4.1.2. Keskustelu opiskelijoiden kanssa tavoitteista: mitä opiskelijat osaavat, mikä on heidän toiveensa ja halunsa - tavoittensa kurssilta

4.1.3. Ydinainesanalyysin lisäksi asiasisältöjen rajaamista voisi pohtia suhteessa kurssin toteutustavan asettamiin rajoituksiin. Sikäli kuin kurssi on mahdollista toteuttaa vain massaluentona, opettaja voisi asettaa etusijalle myös sellaiset aiheet, joita on ylipäätään mielekästä ja mahdollista oppia luentojen avulla.

4.1.3.1. Kurssin tavoitteet ovat varsin yleisluontoisia ja siinä puhutaan uudistetusta OPS:ista ja sen tavoiteista, kun pitäisi puhua kurssin opiskelijoiden oppimistavoitteista nimenomaan tällä kuurssilla. Tavoitteita tulisi konkretisoida ja karsiakin, sillä kaikea ei ehdi yleisopinnoissa sisäistämään.

5. Oppimisilmapiiri

5.1. Yhdeksi tavoitteeksi on määritelty vuorovaikutuksen hyödyntämisen oppiminen. Virtanen ei kuitenkaan edes yritä lisätä vuorovaikutusta. Tämä vaikuttaa oppimisilmapiiriin

5.1.1. Ilmapiirin luominen ja hallitseminen ei ole helppoa. Tätä ei ehkä ole juuri huomioitu, kun opettajille on annettu kasa vaikeita tavoitteita - olisi tarvittu uusien metodien lisäksi kokonaan uusia pedagogisia taitoja! Näiden taitojen omaksuminen taas vie aikaa.

5.2. Ilmapiiri vaikuttaa tavoitteeseen: "opiskelija saa valmiuksia sietää ja hallita tutkimusprosessiin liittyvää epä-varmuutta".

5.2.1. Millä keinoin Virtanen olisi voinut luoda luottamuksellista ilmapiiriä - jossa saa olla epävarma eikä mokaamista tarvitse pelätä - annetuin resurssein kyseisen kurssin puitteissa?

5.2.1.1. Auttaisiko luottamuksellisen ilmapiirin luontiiin, että Virtanen käy oppilaiden kanssa kurssin tavoitteet lävitse ja tekee arviointikriteerit näkyväksi. Esittää myös toiveen heti alkuun, siitä että vuorovaikutus kurssilla on sallittua ja toivottavaa. Tuo myös itsensä kurssilaisille lähestyttävämmäksi. Kurssin luottamuksellisen ilmapiirin luomista edesauttaa erilaiset erilaiset tutustumistehtävä.