1. Huoli demokratian tulevaisuudesta ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuudesta
1.1. esim. äänestysaktiivisuuden lasku
2. Avustamiseen tarvitaan pelisääntöjä, jotka turvaavat kansalaisyhteiskunnan autonomiaa
3. Kansalaisyhteiskunnan muodostavat;
3.1. Ammattiyhdistystoiminta
3.1.1. Vaikuttaa keskeisellä tasolla lainsäädäntöön, solmii työehtosopimuksia <- säädellään palkkoja, veroja, sosiaaliturvaan liittyviä asioita.
3.2. Järjestötoiminta
3.2.1. Ihmisten yhteenliittymä, joka toteuttaa tiettyä yhteisiä tavotteita, arvoja sekä intressejä. Myös rekisteröimättömät kerhot, klubit, ryhmät
3.3. Osuustoiminta
3.3.1. Ei ensisijaisesti voittoa tavoitteleva liiketoiminta + kansalaisyhteiskunnan ominaispiirteet nähtävillä
3.4. Puolueet
3.4.1. Paikalliset ja alueelliset osastot organisaatiomuodoltaan yhdistyksiä. Toimintaa säätelee yhdistyslaki. Poliittinen sfääri!
3.5. Säätiöt
3.5.1. Kerätä ja jakaa varoja, apurahoja, avustuksia, tuetaan esim tiedettä, kulttuuria. Myös oppilaitoksia voidaan auttaa. Toteuttaa palveluja (toiminnallinen säätiö).
3.6. Uskonnolliset yhdyskunnat
3.6.1. Valtio ja kirkko erillään toisistaan. Kirkkolaki; oikeus kerätä kirkollisveroa. vapaaehtoisten hoitama diakoniatyö.
3.7. Vapaa kansalaistoiminta
3.7.1. Ei organisoitu järjestö tai yhdistyksen alainen. Tätä kutsutaan toisinaan neljänneksi sektoriksi
3.8. Vapaa sivistystyö
3.8.1. Antaa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja kehittymiseen, tukea aktivista kansalaisuutta ja kansalaisten tasavertaisuutta. esim. kansanopistot
4. Tuo sisältöä elämään!
4.1. Tasavertaisuus ja ihmisten sekä yhteisön hyvä!
5. Yleishyödyllisyys <- taloudellinen tuki!
6. Vapaaehtoissektori
7. = demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys
8. Kansanvalta toteutuu äänestämällä vaaleissa
8.1. MYÖS aktiivista osallistumista ja vaikuttamista arjessa.
9. eroaa luonteeltaan ja toimintalogiikaltaan yksityisestä ja julkisesta sektorista
9.1. ominaispiirteitä: kansalaisista lähtevät aktiivisuus, vapaaehtoisuus, yleishyödyllisyys, autonomisuus ja yhteisöllisyys.
9.1.1. Halutaan vaikuttaa asioihin!
9.1.2. Maallikkous ja ammatillisuus
10. Erilaiset yhdistykset
10.1. Ollut suuri merkitys yhteiskunnan kehittämisessä ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamisessa
10.2. Yhteiskuntarauha ja vakaus
11. Kansalaisjärjestöt
11.1. Yhteiskunnan kehittäminen
11.1.1. Sopeutuu nopeasti ihmisten toiveisiin, tarpeisiin ja miletymyksiin
11.2. Nähdään 1. palvelun tuottajina
11.2.1. 2. julkisen hallinnon satelliitteina/alihankkijoina
11.2.1.1. 3. ruohonjuuritason vapaaehtoistyö ja kansalaisaktiivisuus
11.2.1.1.1. Olennaisena osana auttamistyö; Ammatillisuus ja vapaaehtoisuus toimivat rinnakkain
11.3. Tehokkuus ja tulokset mitataan toiminnan yhteiskunnallisilla ja yksilötason vaikutuksilla
11.4. Suomessa vahvat tukirakenteet
11.4.1. Rahapelituotot ja kunnat
11.5. Monet julkisen sektorin palvelut olleet järjestöjen ideoita/kokeiluja
11.5.1. Uudistaminen ja sopeuttaminen ihmisten ja koko muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin
11.6. Huoli; julkisen vallan suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan muutoksessa?
11.7. kokevat joutuvansa sopeutumaan yrityssektorin/julkisen sektorin pelisääntöihin, VAIKKA kolmas sektori määritelmällisesti on oma autonominen osansa yhteiskuntaa.
12. Kolmas sektori
12.1. Aiemmin koko kansalaistoiminta
12.1.1. Neljäs sektori