Rehevöityminen=Ravinteiden lisääntyessä aiheutuva kasvien ja levien perustuotannon lisääntyminen

Just an initial demo map, so that you don't start with an empty map list ...

Get Started. It's Free
or sign up with your email address
Rocket clouds
Rehevöityminen=Ravinteiden lisääntyessä aiheutuva kasvien ja levien perustuotannon lisääntyminen by Mind Map: Rehevöityminen=Ravinteiden lisääntyessä aiheutuva kasvien ja levien perustuotannon lisääntyminen

1. Rehevöitymisen aiheuttajat

1.1. Minimitekijä eli niukkuustekijä tarkoittaa ympäristötekijää, joka ensimmäisenä rajoittaa tuottajien kasvua

1.2. Kasvien tarvitsemat ravinteet typpi ja fosfori rehevöittävät vesiekosysteemejä.

1.3. Maataloudesta vapautuu mereen/vesistöihin typpeä ja fosforia, sillä maataloudessa käytetyt lannoitteet sisältävät typpeä ja fosforia. Myös metsätalous, kalanviljely ja vedenpuhdistamot päästää veteen näitä aineita.

2. Suomen järvien rehevöityminen

2.1. Hajakuormitus

2.1.1. Luontoon tuleva kemiallinen kuormitus, joka on lähtöisin useista päästölähteistä. Esimerkiksi erityisesti pellot sekä haja-asutus ja liikenne

2.2. Pistekuormitus

2.2.1. Luontoon tuleva päästö, joka voidaan selvästi paikallistaa. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamot ja tehtaat

2.3. Rehevöitymiseen vaikuttaa Suomen järvien mataluus ja hidas veden vaihtuminen, jolloin päästöjen vaikutus näkyy nopeasti.

2.3.1. Talvella jää estää hapen liukenemista veteen, ja silloin ei tapahdu myöskään fotosynteesiä

2.4. Suomen järvien ekologinen tila

2.4.1. Suomen järvistä 85% on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä

2.4.2. Vain osa Suomen järvistä on välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa, joista suurin osa sijaitsee etelä- ja länsi-Suomessa

3. Rehevöitymisen seuraukset

3.1. Happikato

3.1.1. Veteen liuennut happi loppuu tai vähenee. Se syntyy siten, että happea tarvitsevat hajottajabakteerit kuolevat ja hapettomissa oloissa elävät mädättäjäbakteerit yleistyvät -> hapettomiin pohjiin muodostuu rikkivetyä

3.2. Eliökuolemat

3.3. Saastuminen

3.3.1. Sisäinen kuormitus tarkoittaa sitä, että pohjalietteeseen sitoutunutta fosforia liukenee veteen.

3.3.2. Syanobakteerit eli sinilevät kuluttavat pintaveden typpivarastoa. Ne voivat nousta kaasurakkuloillaan pintaan ja sitoa ilmastotyppikaasua. Osa tuottaa myrkyllistä yhdistettä veteen ja heikentää vedenlaatua.

4. Itämeri ja rehevöityminen

4.1. Itämereen laskee paljon jokia ja niiden mukana kulkeutuu rehevöittäviä ravinteita.

4.2. Itämereen tulevat ravinteet ovat peräisin ihmisen aiheuttamasta haja- ja pistekuormituksesta sekä valuma-alueen metsistä ja soilta. Ravinteita tulee myös lannoitetehtailta, suurkanaloista ja laivaliikenteen mukana tulevista typpipäästöistä.

4.3. Rehevöityminen ilmenee levien lisääntymisenä. Itämeren syvänteisiin on syntynyt täysin hapettomia alueita. Lisäksi eliöyhteisö muuttuu.

4.3.1. Itämerta suojellaan jätevesien puhdistusta tehostamalla. Itämeren suojelukomission tavoitteena on saada meren ekologinen tila hyväksi vuoteen 2021 mennessä.

5. Rehevöitymisen estäminen ja jätevesien puhdistus

5.1. rehevöitymisen estäminen ja vähentäminen

5.1.1. lannoitteiden käytön vähentäminen

5.1.2. käytetään karjanlantaa, ei keinolannoitteita

5.1.3. lannan levittäminen keväällä

5.1.4. suojavyöhykkeet

5.1.5. kosteikkojen perustaminen

5.1.6. peltojen kalkitseminen

5.1.7. viljelymaan muokkaus niin, että vesi ja ravinteet imeytyvät maahan

5.1.8. hoitokalastus

5.1.9. vesikasvien niitto ja siirto maalla

5.2. Suomen lainsäädäntö

5.2.1. jätevesiä ei saa päästää puhdistamattomina vesistöihin

5.2.2. Itämeren suojelukomission tavoite on saada Itämeri puhtaaksi ja sen ekologinen tila palautuman hyväksi vuoteen 2021 mennessä

5.3. jätevesien puhdistus

5.3.1. mekaaninen puhdistus

5.3.1.1. kiinteä jäte pois jätevedestä esim. hiekka sora ja rasva

5.3.2. kemiallinen puhdistus

5.3.2.1. poistetaan fosfori lisäämällä jäteveteen rautasuolaa

5.3.3. biologinen puhdistus

5.3.3.1. hyödynnetään vedessä olevia bakteereja