1. Sydän- ja verisuonitaudit
1.1. Riskitekijtät
1.1.1. Aineenvaihdunnalliset riskitekijät
1.1.1.1. Matala HDL-kolesterolipitoisuus
1.1.1.2. Kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus
1.1.1.3. Kohonnut triglyseridipitoisuus
1.1.1.4. Kohonnut verenpaine
1.1.2. Elintavat
1.1.2.1. Epäterveelliset ruokatottumukset
1.1.2.2. Vähäinen liikunta
1.1.2.3. Tupakointi
1.1.2.4. Alkoholin käyttö
1.1.3. Perimä
1.1.3.1. Lihavuuden todennäköisyys
1.1.3.2. riskitekijoiden määrä
1.1.3.3. sairastumisen riskin määrä
2. Sepelvaltimotaudit
2.1. Taudin kehittyminen
2.1.1. Sydämen verisuonten seinämään muodostuu rasvajuosteita
2.1.2. Seinä,ä alkaa kovettua = aterosklerooli (rasvan kertyminen valtimoihin ja niiden koverruminen)
2.1.3. Rasvajuosteet suurenevat vähitellen koviksi pesäkkeiksin eli plakeiksi, rasvanlisäksi kerääntyy myös tulehdus soluja
2.1.4. Sepelvaltimotaudissa sydämenn valtimoiden rasvapesäkkeet alkavat tukkia suonia ja heikentävät sydämmen veren ja hapan saantia.
2.2. Syyt
2.2.1. Kolesteroli
2.2.1.1. LDL-kolesterolit vievät rasvaa verisuonten seinämiin = suurentavat riskiä
2.2.1.2. HDL-kolesterolit tuovat rasvaa pois kudoksista, suojaavat sydän- ja verisuonisairauksilta
2.2.2. Triglyseridit (rasvayhdisteitä)
2.2.2.1. Triglyseridipitoisuuden suuureneminen lisää riskiä
2.2.2.1.1. Perustuu mm. kolesterolin haitallisten vaikutusten voimistumiseen
2.2.2.1.2. Lihavuus
2.2.2.1.3. Runsas sokeri ja muut nopeasti imeytyvät hiilihydraatit
2.2.2.1.4. runsas alkoholin käyttä
2.3. Oireet
2.3.1. Yleinen väsymys
2.3.2. Liikunnasta aiheutuva hengenahdistus
2.3.3. rasituksen aikana ilmenevä rintakipu
2.3.3.1. voi päätellä tukkeutuman pahenemisen
2.3.4. Rasituskipua kutsutaan nimellä angina pectoris
2.4. Hoito
2.4.1. riskitekijoiden väheneminen ja elintapojen parantaminen on keskeistä
2.4.2. kolesterolia ja/tai kohonnutta verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttö
2.4.3. jos ei muutoin helpota niin kirurgien operaatio (sepelvaltimoiden pallolaajennus tai ohitusleikkaus
2.5. Seurauksia
2.5.1. Plakin revetessä revennyt palkki kulkeutuu verenkierron mukana ja voi juuttua läpimitaltaan pienempään verisuoneen
2.5.1.1. veritulppa eli trombi
2.5.1.1.1. Va
2.5.2. Jos veritulppa joutuu sydämmen verenkierrosta huolehtivaan sepelvaltimoon, saattaa sydämmen hapensaanti estyä kokonaan
2.5.2.1. syntyy hengenvaarallinen sygäninfarkti eli sydänkohtaus
2.5.3. Sydämmen vajaatoiminta
2.5.3.1. syyt: sydän infarkti ja kohonnut verenpaine
3. Diabetes
3.1. Tyypin 1 diabetes
3.1.1. Insuliininpuutostauti
3.1.1.1. Haiman Langerhansin saarekkeet eivät eritä insuliinia
3.1.1.1.1. Hoitamattomana erittäin vaarallinen
3.1.2. Oireita
3.1.2.1. Laihtuminen
3.1.2.2. Jatkuva vessahätä
3.1.2.3. Jano
3.1.3. Johtuu haiman toimintaa heikentävästä oman puolustusjärjestelmän häiriöstä
3.1.3.1. Tällaisessa autoimmuunisairaudessa elimistö tuhoo omia kudoksiaan
3.1.4. Sairastaa Suomessa noin 40 000 ihmistä
3.1.4.1. Vuosittain noin 450 lasta
3.2. Tyypin 2 diabetes
3.2.1. Riskitekijät
3.2.1.1. Pitkään jatkuva liian korkea veren glukoosipitoisuus
3.2.2. Sokerin sietokyky on huono
3.2.2.1. Solujen kyky siirtää glukoosia verestä solun sisään huononee
3.2.2.1.1. Ilmenee etenkin lihassoluissa
3.2.2.1.2. Insuliiniherkkyyden heikentymistä havaitaan myös mm. maksassa ja rasvakudoksessa
3.2.3. Sairastaa Suomessa ainakin 250 000
3.2.3.1. Lähes yhtä moni sairastaa tietämättään
3.2.3.2. Diabeteslääkkeitä käyttää noin 200 000
3.2.4. Puhkeaa yleensä vasta aikuisiässä
3.2.4.1. 80% sairastavista ylipainoisia
3.3. Pitkään jatkuva liian korkea veren glukoosipitoisuus on terveydelle haitallista
3.3.1. Aiheuttaa hermosairautta ja verisuonivaurioita
3.3.1.1. Ääriseurauksena jalka voidaan joutua amputoimaan
3.3.1.2. Saattaa vahingoittaa silmän verkkokalvoa -> sokeutuminen
3.3.2. Huonosti hoidettuna seurauksena voi olla myös munuaissairaus
4. Aivoverenkiertohäiriöt ja dementia
4.1. Aivoverenkiertohäiriöt, eli infarkti ja verenvuoto, ovat yleinen kuolemansyy
4.1.1. Aivoinfarktissa verensaannin heikkeneminen johtaa paikalliseen kuolioon (=aivohalvaus)
4.1.1.1. Noin joka neljännessä syynä veritulppa
4.1.1.2. Vuosittain noin 14 000 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön
4.1.1.2.1. Yli 80% kaikista on aivoinfarkteja
4.1.1.2.2. Noin 4500 kuolee lyhyen ajan sisällä
4.1.2. Aivoverenvuodossa valtimo repeää ja verta vuotaa aivokudoksen sisään
4.1.2.1. Yleisin syy kohonnut verenpaine
4.2. Dementia
4.2.1. Aivojen toiminta ja erityisesti muisti ovat häiriintyneet
4.2.1.1. Varhaisessavaiheessa ilmenee vain asioiden unohtamisina
4.2.1.2. Aivojen toiminnan muuttuessa heikkenevät mm uusien asioiden oppiminen, puheen tuottaminen, esineiden ja asioiden nimeäminen
4.2.2. Yleisin syy Alzheimerin tauti
4.2.2.1. Aivojen hermosolut tuhoutuvat vähitellen
4.2.2.1.1. Syytä ei täysin tunneta
4.2.3. Toiseksi tärkein syy on sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö
4.2.4. Voidaan välttää huolehtimalla verenkierron kunnosta, ja 'käyttämällä aivoja', eli opiskelemalla tai tekemällä sudokuja tms
4.2.5. Kaikkiaan noin 90 000 suomalaista kärsii vaikeasta tai keskivaikeasta dementiasta
4.2.5.1. Vanhusten määrän lisääntyessä myös dementia yleistyy